TM Rakennusmaailma julkaisi 11.02.2019 artikkelin “Selvitys yllätti: Vanhojen kaupunkitalojen energiatehokkuus on erinomainen”, jossa selitetään Helsingin vanhan rakennuskannan energiatehokkuutta paksujen umpitiiliseinien massalla.
”Helenin datasta tehdyissä päätelmissä on oiottu mutkia reippaasti”, toteaa Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori, Suomen LVI-liitto SuLVIn puheenjohtaja Risto Kosonen.
”Vanhoissa rakennusmääräyksissä oli määritelty massiivisuudelle erilaiset U-arvot. Tosin jo tuolloin 1980-luvun puolivälissä epäiltiin, etteivät ne ole kohdallaan. VTT päätyi rakennuttamaan kaksi koetaloa, joista tehnyt mittaukset osoittivat, ettei eroa ole”. Rakennuksen vaipan ominaisuuksista on jo siis olemassa kokemusperäistä aineistoa. ”Toki massiivisuudella on muita vaikutuksia, mutta se on asia erikseen. Massiivisuus ei vaikuta kulutukseen tässä artikkelissa esitetyllä tavalla. Kulutusjakauma on yhtä kuin ilmanvaihto, lämmin käyttövesi ja vaippa (ikkunoineen). Vaikka vaippaan vaikutettaisiin, on yhä jäljellä kaksi muuta tekijää. Eivät termodynamiikan lämpösäännöt ole muuttuneet”, Kosonen jatkaa.
”Vanhoissa keskustan rakennuksissa on ominaiskulutus pieni muun muassa koska massoittelu ja ulkoseinäpinta-alaa on suhteellisen vähän tiiviin korttelirakenteen takia, ilmanvaihto on pientä (1/h) ja rakennuksissa asuu usein vanhoja ihmisiä pienissä talouksissa ja lämpimän käyttöveden kulutus on pientä”, Kosonen selittää artikkelin päätelmiä.
Energiatehokkuus ja käytetty energia ovat kaksi eri asiaa
Energiatehokkuus- ja energiatodistusasetusten kouluttaja ja asiantuntija Mika Vuolle toteaa lyhyesti saman. ”Energiatehokkuus ja käytetty energia ovat kaksi eri asiaa. Energiatehokkuus on tuotoksen ja panoksen suhde. Helenin kokoamasta datasta ei voida tehdä päätelmää energiatehokkuudesta, vaan luvuista näkee myydyn energiamäärän Helenille ilmoitettua rakennus-m3 kohden”, toteaa Vuolle ja jatkaa ”Ulkoseinän osuus kokonaislämpöhäviöistä, joka on siis yhtä kuin vaipan johtumislämpöhäviöt, vuotoilman lämpöhäviöt ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt yhteensä, on kerrostaloissa noin 10 %. Eli jos ulkoseinän U-arvo kaksikertaistuu niin kokonaislämpöhäviö kasvaa suunnilleen 10 %”.
Vuolle viittaa 2009–2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa. ”Lyhyesti kerrottuna tutkimuksessa todettiin, että ostoenergia pienenee eristystason parantuessa”.
Artikkelissa viitataan Tuusulaan 2001 rakennettuun asuinkerrostaloon. ”En tunne kyseistä hanketta, en voi sanoa. Mutta kun mennään mittaamaan kohdetta, täytyy selvittää myös käyttäjiä ja käyttötottumuksia”, toteaa Vuolle.
Artikkelissa kerrotaan myös eurooppalaisista hankkeista, mutta niitä ei tarkenneta. Suomen LVI-liiton asiantuntijat pyytävätkin kyseisistä hankkeista lisätietoa, jotta tutkimustapaan ja tuloksiin voidaan tutustua tarkemmin.
Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa, Tampereen Teknillinen yliopisto
