Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta oppaaksi kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden korjaamisesta. Aineisto löytyy lausuntopalvelut.fi-palvelusta. Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 13.4.2018 mennessä.
Blogi Sivu 30
Kommenttipyyntö: Talotekniikan oppaat, Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas
Talotekniikkateollisuus pyytää kommenttejanne opasluonnoksesta, joka sisältää opastavia tekstejä Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen paloturvallisuudesta tueksi. Opasluonnos on laadittu sähköisenä. Opasluonnos on kaikkien luettavissa, jos haluatte kommentoida luonnosta, lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 22.3.2018 mennessä.
Aktiiviset seniorit ovat kokeneita, kiinnostuneita alastaan – ja elävät siksi pitkään
Mielenkiinto oman alan kehitykseen ei suinkaan pääty eläkkeelle siirtymiseen! Jäsenyhdistystoiminnassa seniorit voivat siirtää hiljaista tietoa nuoremmille yhdistysten jäsenille ja usein heidän kontaktiensa kautta löytyy suosittelija, työpaikka tai sopiva yhteistyökumppani.
Esimerkiksi Oulun LVI-yhdistyksen senioreilla on ollut pitkä, katkeamaton perinne vuosien saatossa kokoontua joka keskiviikkoinen aamupäivä johonkin kahvilaan rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia päivän polttavista ja menneistä tapahtumista. Unohtamatta kunkin terveyteen liittyviä asioita.
Myös Suomen LVI-liiton Hotoraudan Vääntäjien Korkean Raadin Neuvokset tapaavat toisiaan usein. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko, kesä-loma-ajat pois lukien, kokoontuu Helsingissä kaikille Neuvoksille avoin komissio. Monet Neuvokset tapaavat säännöllisesti myös Turussa ja Oulussa. Neuvosten kesätapahtuma on hyvin suosittu. Neuvosten yhteinen kevätexcursio suuntaa tänä keväänä Riihimäelle.
Ystävät ja omat sosiaaliset ympyrät ovat pitkän iän salaisuus
Psykologi Susan Pinker julkaisi 2015 tutkimuksensa pitkäikäisyyteen johtavista tekijöistä. Raitis, savuton elämä olivat yllättäen listalla vasta kolmantena ja neljäntenä avaintekijänä korkeaan ikään, liikunta kuudentena, kun taas läheiset ihmissuhteet ja sosiaalinen integraatio merkitsivät selvästi eniten.
LVI-yhdistystemme seniorit ovat usein toimineet jo aikoinaan erittäin aktiivisesti omassa jäsenyhdistyksessään. Moni on aktiivisesti mukana myös liiton ja yhdistyksensä tapaamisissa. He kutsuvat tapaamisiinsa eri järjestöjen tai yritysten asiantuntijoita kertomaan alan kehityksestä tai seuraavat muuten tarkasti alan kehitystä.
Yhdistystoiminta on siis verkostoitumista, vaikuttamista oman alan kehitykseen sekä oman osaamisen kehittämistä, mutta saattaa yllättäen olla myös tie aktiiviseen ja pitkään eläkeikään!
Lähteet:
Susan Pinker TED2017 The secret to living longer may be your social life
Suomen LVI-liiton jäsenliite 8/2017 Kalevi Hyvärinen
Yhteydenotot jäsenlaskuista sähköpostitse
Jäsenlaskumme lähtevät LVI-yhdistysten jäsenille helmikuussa. Mikäli teillä on jotain kysyttävää jäsenlaskuunne liittyen, otattehan yhteyttä sähköpostitse sulvi(at)sulvi.fi. Koska jäsenlaskut lähtevät kaikki yhtä aikaa, puhelut saattavat ruuhkautua ja kysymysten käsittely hidastuu. Vastaamme kysymykseenne aina mahdollisimman pian!
Jäsenmaksuista löydätte lisätietoja “Jäsenmaksut” -sivulta.
Vuoden nuori LVI-suunnittelija on Juho Lepistö
Haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on myös rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.
Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan valintakriteerit
- Työuraltaan nuori
- Idearikas
- Yhteistyökykyinen
- Innovatiivinen
- Osallistuminen SuLVIn jäsenyhdistyksien toimintaan
Palkitsemislautakunta valitsi yksimielisesti Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi Granlund Oy:lla ryhmäpäällikkönä työskentelevän Juho Lepistön. Palkitsemislautakunnalle merkittäviä ansioita olivat muun muassa Juhon esimerkillinen urakehitys asentajan töistä LVI-alan diplomi-insinööriksi sekä aktiivinen osallistuminen alan kehityshankkeisiin.
Palkitsemislautakunta
- Tiina Strand, toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
- Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
- Heikki Heikkonen, päätoimittaja, Talotekniikka-lehti
”Kun tilat ovat viihtyisät sekä terveelliset, ja energialaskutkin ovat pieniä”
27-vuotias Juho Lepistö on syventänyt LVI-insinöörin tutkinnosta saamaansa osaamista Aalto-yliopistossa, josta valmistui energia- ja LVI-tekniikan diplomi-insinööriksi viime syksynä. Hänellä on käytännön kokemusta myös asennustyöstä, sillä hän aloitti työt LVI-asentajana opintojen ohessa vuonna 2012.
Juho sanoo vahvinta osaamistaan olevan asiakkaiden kanssa toimiminen ja ryhmätyötaidot. Suunnittelija tekee yleensä asiakkaan kanssa pitkiä jaksoja yhdessä töitä saman projektin parissa, jolloin hyvän yhteistyön merkitys korostuu. Viime vuonna valmistuneen diplomityönsä ja tällä hetkellä käynnissä olevan projektin myötä hän on kartuttanut osaamistaan suunnitteluprojektien hallintaan ja -johtamiseen liittyen.
Tänä keväänä hän mukana järjestämässä sisäistä koulutusta Granlundin projektipäälliköille liittyen uusien toimintamallien hankkeisiin. Hän on myös mukana Aalto yliopiston vetämässä Visio 2030 -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda rakennusalan visio vuodelle 2030 ja kehittää alan toimintatapoja.
”Talotekniikan rooli rakennushankkeissa on kasvanut ja LVI-suunnittelijan vaikutus lopulliseen rakennukseen onkin todellisuudessa jo melko suuri. Toisaalta, loppukäyttäjän näkökulmasta voidaan ajatella LVI-suunnittelijan onnistuneen parhaiten silloin, kun sitä ei edes huomaa. Eli kun tilat ovat viihtyisät sekä terveelliset, ja energialaskutkin ovat pieniä”, Juho sanoo.”
Juho on ystävällinen työkaveri, ahkera ja lahjakas LVI-suunnittelija
”Juho on näyttänyt kyntensä esimerkiksi megaprojekti Triplan LVI-suunnittelussa. Nuoresta iästä huolimatta hänellä on erittäin hyvä ymmärrys LVI-tekniikasta”, kertoo Juhon esimies Ossi Myllymäki.
Juhon työkaveri Eveliina Vesalainen kehuu Juhon huumorintajua ja sanoo, että tämä on älykäs ja sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka on aina hyvällä tuulella.
”Juhon kanssa on miellyttävä työskennellä. Hän on erittäin ahkera, mutta ei koskaan liian kiireinen auttaakseen työkavereitaan. Juho on tiimipelaaja, joka osaa nostaa myös kanssatyöskentelijöiden vahvuudet esiin. Hän on taitava soveltamaan uusia ideoita ja toimintamalleja rakennusalalle”, Eveliina kertoo.
Vuoden 2017 putkiremonttikilpailussa jaetulle ykkössijalle sijoittuivat As Oy Säästökannas sekä As Oy Keinutie 7 ja As Oy Keinutie 9
Vuoden 2017 putkiremonttikilpailussa jaetulle ykkössijalle sijoittuivat As Oy Säästökannas sekä As Oy Keinutie 7 ja As Oy Keinutie 9.
Voittajan valinta oli tänä vuonna tuomaristolle haastava tehtävä. Kilpailuun ilmoitetut putkiremonttihankkeet olivat laadukkaasti käynnistetty, suunniteltu, tilattu ja johdettu. Kaikissa hankkeissa taloyhtiöiden hallitukset olivat palkanneet avukseen projektipäällikön ja suunnittelijat jo hankesuunnitteluvaiheessa.
Putkiremonttikilpailun ensimmäisen sijan jakoivat kokonaishintaurakkana toteutettu yli kolmen sadan asunnon ja 10 talon As Oy Säästökannas sekä kahden taloyhtiön, As Oy Keinutie 7:n ja As Oy Keinutie 9:n ryhmäkorjaushanke, joka toteutettiin projektinjohtourakkana.
Tuomaristo antoi lisäksi kunniamaininnan As Oy Kivisaarentielle.
Urakoitsija voidaan valita jo hankesuunnitteluvaiheessa
Kilpailuun osallistuneista hankkeista oli 80% toteutettu kokonaishintaurakkana. Mutta myös putkiremonteissa uudet urakkamuodot, kuten tavoitehintaurakka, projektinjohtourakka ja yhteistoimintaurakka (allianssi) ovat lisääntymässä.
Kilpailuhankkeissa esiintyi myös toimintatapaa kilpailuttaa ja valita urakoitsija jo hankesuunnitelman perusteella. Tällöin urakoitsijan materiaali-, asennustapa- ja aikatauluosaaminen ovat taloyhtiön käytettävissä, kun valitaan yhdessä elinkaarikestäviä ja taloudellisia ratkaisuja. Myös urakoitsijan perehtyminen kohteeseen jo suunnitteluvaiheessa lyhentää remontin läpimenoaikaa.
Putkiremonttihankkeiden onnistumisen edellytyksiä
Onnistuneiden hankkeiden piirteitä olivat taloyhtiöstrategia ja kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat sekä niiden noudattaminen.
Taloyhtiöiden hallitukset olivat käyneet paljon dialogia osakkaiden ja asukkaiden kanssa sekä hanke-ehdotus- että hankesuunnitteluvaiheessa ja myös rakennusvaiheessa.
Jo suunnittelun alkuvaiheessa yhtiöt olivat panostaneet hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa peruskorjausten kokeneisiin asiantuntijoihin ja suunnittelijoihin.
Tuotanto- ja toimintatavat ovat kehittyneet
2000-luvun alussa korjaushankkeen työmaatoiminta ja johtaminen olivat uudisrakentamishankkeen kaltaista. Tänä päivänä korjausrakentamiseen erikoistuneet suunnittelijat, projektinjohtajat ja rakennusliikkeet ovat kehittäneet toimintatapoja ja johtamista siten, että rakentamisen lisäksi viestintä, tiedottaminen, läpinäkyvyys ja palvelu ovat oleellinen osa peruskorjaustoimintaa suunnittelun ja rakentamisen ohella. Hankkeiden asiakaspalautteissa se näkyy siten, että asukkaat ja osakkaat ovat tyytyväisiä remontin aikaiseen toimintaan ja sen lopputuloksiin.
Energiansäästökorjaukset putkiremontin yhteydessä
Putkiremontit ovat niin sanottuja taloyhtiöiden suuria korjaushankkeita ja niiden yhteydessä on mahdollista ja kustannustehokasta tehdä myös energiaa säästäviä korjauksia esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmissä. Vuoden 2017 putkiremonttikilpailun hankkeissa ei toteutettu varsinaisia energiansäätökorjauksia, mutta kilpailuehdotuksien perusteella mielenkiinto on heräämässä.
Vuoden Putkiremontti 2017 -kilpailun palkitut
Jaettu 1. sija Asunto Oy Säästökannas, valmistunut 1966-1967
Urakkamuoto: Kokonaisurakka
Toteutus: Perinteinen putkiremontti
Laaja saneeraus toteutettiin usealla samanaikaisella työporukalla, työmaalla oli enimmillään 80 rakentajaa.
Hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin kopioitavuutta. Urakassa kehitettiin nopean rakentamisen makrotason menetelmiä, joilla lyhennettiin kokonaisläpimenoaikaa ja säästettiin kustannuksissa.
Usean työporukan mallissa samankaltaista työtä tehdään samaan aikaan viereisessä taloissa tai rapuissa. Yhtiössä on 340 asuntoa 10:ssä rakennuksessa.
Tilaaja: Asunto Oy Säästökannas
Isännöitsijä: Jarmo Mäkinen, Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy ISA
Urakoitsija: Assemblin Oy
Suunnittelija: Annika Kraft, Optiplan Oy
Projektijohtaja: Sebastian Nordström, Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy
Jaettu 1. sija Asunto Oy Keinutie 7 ja Asunto Oy Keinutie 9,
valmistunut 1966, ryhmäkorjaus
Urakkamuoto: Tavoitehintainen projektinjohtourakka
Toteutus: Perinteinen putkiremontti
Urakoitsija otettiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Putkiremontin hankesuunnittelu tehtiin niin perusteellisesti, että urakoitsija voitiin tässä urakkamuodossa valita jo ennen suunnittelun aloitusta ja ottaa suunnitteluun mukaan.
Kahden taloyhtiön yhteishankkeessa tilaajien valvonta ja ohjaus onnistui hyvin suunnitellun yhteistoiminnan avulla.
Tilaaja: Asunto Oy Keinutie 7 ja Asunto Oy Keinutie 9
Isännöitsijä: Harri Manninen, Kontulan Huolto Oy
Urakoitsija: Adison Oy
Suunnittelija: Liisa Torikka, Arja Heinonen ja Henri Jylkkä, Vahanen PRO Oy
Projektijohtaja: Minttu Raukola ja Atte Stambej, Vahanen PRO Oy
Kunniamaininta Asunto Oy Kivisaarentie, valmistunut 1965
Urakkamuoto: Kokonaisurakka
Toteutus: Viemäreiden sukituskorjaus
Putkiremontti oli osa yli 10 vuoden peruskorjausstrategiaa
Taloyhtiössä on 512 asuntoa, 12 rakennusta ja 41 porrashuonetta. Remontin aikataulu piti päivälleen ja budjetti alittui. Teknisen onnistumisen lisäksi asukkaat antoivat kiitettävää palautetta rakentajien ystävällisyydestä.
Tilaaja: Asunto Oy Kivisaarentie
Isännöitsijä: Joel Karvinen, Taloyhtiöpalvelut Onnistutaan Ky
Urakoitsija: Suomen Sukittajat Oy
Projektijohtaja: Joel Karvinen
Talotekniikkaoppaat-hanke etenee
Uudet asetukset sisältävät vain vaatimustekstiä, eivät enää ohjeita. Toimialalla laaditaan entisten ohjeiden tilalle oppaita.
Osana Talotekniikkaoppaat-hanketta valmistettu Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas on nyt julkaistu. Muita valmisteilla olevia oppaita ovat Vesi- ja viemärilaitteistot -opas ja Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas. Oppaat julkaistaan osoitteessa www.talotekniikkainfo.fi.
FINVAC on laatinut kaksi opasta ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen tueksi.
- Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen
- Opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa
Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf).
Nämä oppaat ja Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas ovat rinnakkaisia, eivät päällekkäisiä – molempia siis tarvitaan.
Muita valmisteilla olevia oppaita ovat Vesi- ja viemärilaitteistot -opas ja Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas
Parhaillaan on käynnissä syksyn 2017 aikana kirjoitetun Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan kommenttikierros. Vaikuta oppaan sisältöön ja lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 19.2.2018 mennessä. Laitattehan kommentteihinne, mihin oppaan kohtiin kommenttinne kohdistuvat.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen sinettiä vaille valmis – sähköautojen latausmahdollisuuksia vauhditetaan
Ympäristöministeriön tiedote 1.2.2018
EU-maiden suurlähettiläät ovat eilen saavuttaneet Brysselissä sovun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Direktiiviehdotus vie EU:ta kohti energiatehokkaampia rakennuksia ja vähähiilistä rakennuskantaa muun muassa sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten korjauksia vauhdittamalla.
Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, asennetaan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
Muun tyyppisissä rakennuksissa, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, olisi uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä asennettava ainakin yksi latauspiste ja lisäksi putkitus siten, että sähköautojen latauspiste on mahdollista asentaa myöhemmin vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan. Jäsenmaiden tulee asettaa vuoteen 2025 mennessä vaatimukset latauspisteiden vähimmäismäärästä myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, ei kuitenkaan asuinrakennuksiin.
Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.
“Suomi on jo ottanut tärkeitä askeleita direktiivin osoittamaan suuntaan. Energia- ja ilmastostrategiamme ja ilmastopolitiikan suunnitelmamme ohjaavat kohti vähäpäästöistä liikennettä, uudisrakentamisessa ollaan lähellä nollaenergiatasoa ja uusi vähähiilisen rakentamisen ohjelma vauhdittaa kehitystä julkisella puolella. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta direktiiviehdotus on tervetullut kirittäjä”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden tarkastukset kohdistuvat jatkossa aiempaa suurempiin rakennuksiin. Vaihtoehtona voidaan tarjota neuvontaa käyttäjille, jos vaikutusten voidaan osoittaa olevan tarkastuksia vastaavat. Lisäksi suurehkot, muut kuin asuinrakennukset tulee varustaa automaatio- ja valvontajärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä, kun tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen taustaa
Euroopan komissio antoi ehdotuksen rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta 30.11.2016 osana niin sanottua puhtaan energian pakettia, joka pyrkii vauhdittamaan EU:n siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2030 mennessä.
EU:n energiaministerit muodostivat direktiivistä yleisnäkemyksen istunnossaan kesällä 2017, jonka jälkeen asia siirtyi Euroopan parlamentin käsittelyyn. Jäsenmaiden, komission ja parlamentin väliset niin sanotut kolmikantaneuvottelut saatiin päätökseen viime joulukuussa. EU-suurlähettiläiden tänään saavuttama yhteisymmärrys vahvistaa joulukuun kolmikantaneuvotteluissa saavutetun alustavan sovun.
Astuakseen voimaan direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta.
Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty, se tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta.
Lisätietoja:
Maarit Haakana, ympäristöneuvos, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 250 069,
Sari Rapinoja, lainsäädäntöneuvos, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 250 320, etunimi.sukuimi(at)ym.fi
Säätiö LVY sr myöntää apurahaa erilaisiin LVI-alan hankkeisiin
2016 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat säätiöitä, selkeän enemmistön mielikuva säätiöiden toiminnasta on melko hyvä tai erittäin hyvä.
Säätiörekisteriä ylläpitää PRH. Tällä hetkellä säätiörekisterissä on noin 2 700 säätiötä, joista noin 800 on apurahasäätiöitä. Säätiöt tukevat vuosittain yli 0,5 miljardilla eurolla suomalaista tiedettä, kulttuuria ja sosiaalisia tarkoituksia. Säätiöiden myöntämä tuki yksinomaan tieteelle on kasvanut sadassa vuodessa 50 000 -kertaiseksi.
Säätiöillä on mahdollisuus rahoittaa myös epävarmoja hankkeita ja tukea luovuutta ilman edellytystä voiton tuottamiselle. Juuri tämä mahdollisuus tekee säätiöistä tärkeitä suomalaiselle yhteiskunnalle.
Maaliskuussa 2018 tulee täyteen 65 vuotta Säätiö LVY:n toimintaa
Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Yhdistys ry (sittemmin Suomen LVI-liitto SuLVI ry) perusti maaliskuun 5. päivänä 1953 teknisen tutkimustyön tukemiseksi ”Säätiö L.V.Y.” -nimisen säätiön.
Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää talotekniikka-alaa ja sitä käsittelevää teknillis-tieteellistä tutkimustyötä. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan jakamalla avustuksia, apurahoja, stipendejä ja palkintoja. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan myös kaikilla muilla tarkoitusta edistävillä toimintamuodoilla.
Säätiö LVY myöntää apurahoja erilaisiin LVI-alan hankkeisiin. Apurahaa voi anoa LVI-talotekniikkaan liittyvään tutkimukseen väitöskirjan, diplomityön tai ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekemistä varten. Tutkimuksella on oltava merkitystä LVI-talotekniikan koulutukseen tai käytännön suunnittelu- ja toteutusratkaisujen uudistamiseen. Säätiön hallitus kokoontuu noin kolmen kuukauden välein ja käsittelee hakemukset.
Apurahojen hakemiselle ei ole määrämuotoista ajankohtaa eli apurahahakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti.
Tue LVI-alan tutkimustyötä lahjoituksin
Voit myös itse tukea LVI-alan tutkimustyötä tekemällä lahjoituksen Säätiö LVY:lle. Säätiö voi ottaa vastaan sen toimintaa tukevia avustuksia ja lahjoituksia, kunhan näihin ei liity ehtoja, joiden säätiön hallitus katsoo olevan ristiriidassa säätiön etujen ja tarkoituksen kanssa.
Lahjoittaja voi myös neuvotella säätiön kanssa lahjoituksensa suuntaamisesta haluamalleen LVI-talotekniikan koulutuksen tai tutkimuksen alueelle. Näin lahjoitus ja sen tuella tehtävä tutkimustyö edistävät juuri sitä aluetta, joka on lahjoittajalle tärkeä.
Lahjoituksella voi myös onnitella juhlivaa henkilöä, yritystä tai yhteisöä. Omana merkkipäivänä voi myös ohjata onnittelut säätiön toiminnan tukemiseen. Tuloverolain mukaan yhteisöt saavat vähentää vähintään 850 ja enintään 50 000 euron suuruisen lahjoituksen verotuksessa.
Lähde: Liisa Suvikumpu, PRH ”Säätiöiden merkityksestä yhteiskunnassa”, saatiolvy.sulvi.fi, Tuloverolaki 57§ Lahjoitusvähennys.
Päivitetty 10.9.2018 sanamuotoja korjattu
Kuusi kysymystä SuLVIn hallitukselle
Liiton puheenjohtajat ja hallituksen kokoonpano kaudelle 2018-2019 vahvistettiin liittokokouksessa. Liiton puheenjohtajana jatkavat Risto Kosonen ja varapuheenjohtajina Jarek Kurnitski ja Jarmo Kuitunen. Ketä ovat Suomen LVI-liitto SuLVIn hallituksen jäsenet ja mitkä ovat heille tärkeitä asioita? Näin he vastasivat kuuteen kysymykseen:
1. Nimi
2. Jäsenyhdistys
3. Työpaikka ja toimi
4. Mitä yhdistystoiminta on antanut sinulle
5. Elämänohjeesi
6. Mikä on merkittävin asia, jota haluat viedä eteenpäin SuLVIn hallituksessa
1. Mikko Liljeberg
2. Helsingin seudun LVI-yhdistys HeLVI
3. Olen toimitusjohtajana Komfovent Oy:ssä. Olemme Liettualaisen emomme tytäryhtiö, joka myy ilmanvaihtokoneita ja komponentteja.
4. Toiminta on antanut minulle paljon ystäviä ja kontakteja. Myös hauskaa yhdessä oloa ja paljon excursiota mitä moninaisempiin paikkoihin.
5. Elämän mottona minulla on ollut; Do or do not, there is no try – eli tee tai älä tee, yrittämistä ei ole olemassakaan. Tämä varastettu pieneltä vihreältä mieheltä Tähtien sota -elokuvista, eli Yodalta.
6. Haluan, että kaikki jäsenet tuntevat kuuluvansa LVI-ammattilaisten aktiiviseen joukkoon
1. Tapio Kanerva
2. Keski-Uudenmaan LVI-yhdistys, KeLVI
3. Fläkt Woods Oy, Johtava asiantuntija
4. Hyvää alan verkostoitumista, paljon hyviä ystäviä, sisältöä sekä työ- että vapaa-aikaan.
5. Teen asiat parhaani mukaan, se yleensä riittää!
6. Markkinointi-ihmisenä ajattelen aina arvostusta, brändäystä, näkyvyyttä. Näitä asioita kehittämällä SuLVI toimii ja kehittyy hallitusti pitkällä tähtäimellä. Työ ei ole väliaikaista, vaan jatkuvaa.
1. Marko Haavikko
2. Lapin LVI-yhdistys, LapiLVI
3. Koulutus Redu Jokiväylä, Talotekniikka, päätoiminen tuntiopettaja, lämpöpumppulaitteistotyöt vastuukouluttaja/ tutkintovastaava, Kemijärvi Rakennustekniikka, päätoiminen tuntiopettaja.
4. Verkostoitumista, hyviä ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, mahdollisuuden vaikuttaa.
5. Pitkä päätyyn ja perään. Ihminen ei ole koskaan valmis. Tunne elämä joka hengenvedolla – ja älä unohda hengittää.
6. Haluan edustaa Lappia ja koko LVI-alaa.
1. Harri Hahkala
2. Helsingin seudun LVI-yhdistys HeLVI, aiemmin ELVI
3. Metropolia AMK,projekti-insinööri
4. Uusia kontakteja,mielenkiintoisia kohde-ekskursioita
5. Tekemällä fiksusti, pääsee helpommalla
6. Paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen ja heitä auttavien koulutuskonseptien kehittäminen
1. Ari Hyvärinen
2. Kouvolan LVI-yhdistys,KoLVI
3. AH COOL OY, Yrittäjä
4. Yhdistystoiminta on antanut hyvin paljon uusia ystäviä ja työelämässä saman alan henkilöiden tapaamisia, jotka helpottavat työtekoa, kun jo tunnet henkilöt muusta yhteydestä, hyviä koulutus- ja vierailutapahtumia yrityksiin ja valmistavaan teollisuuteen,
messumatkoja koti- ja ulkomaille.
5. Keskity siihen, mitä olet tekemässä, äläkä anna minkään kääntää päätäsi.
6. SuLVIn ja jäsenyhdistyksien välisen vuorovaikutuksen lisääminen.
1. Johanna Hokkanen
2. Vantaan LVI-yhdistys, VantaLVI
3. Teknocalor Oy:ssä taloteknisten mittalaitteiden myyntipäällikkönä
4. Alan kontakteja, tietoa, elämyksiä ja kokemuksia
5. Rehellisyys ja inhimillisyys ovat tärkeitä arvoja, työ ja toimeen tarttuminen ominaista.
6. Ovet auki ja yhteistyöllä eteenpäin. Jokainen paikallisyhdistyksen jäsen ja yhteistoimintajäsen mukaan vaikuttamaan.
1. Jorma Kauppinen
2. Kuopion LVIyhdistys, KuLVI
3. Insinööritoimisto LVI-Planor Oy
4. Verkostoituminen. Olen saanut tutustua muiden alan toimijoiden kanssa omassa kotikaupungissa ja sen ulkopuolella. Myös tieto ja koulutus on ollut tärkeää.
5. Edu Kettusen biisin sanoin ”Fiiliksellä beibi”. Pitää pystyä nauttimaan omasta työstään.
6. Haluan vaikuttaa LVI-suunnittelijoiden elämään koskeviin asioihin ja usein juuri
tätä näkökulmaa tuon esille hallituksen keskusteluissa.
1. Pentti Kuurola
2. Oulun LVI-yhdistys, OuLVI
3. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy, suunnittelupäällikkö
4. Yhdistystoiminta on antanut minulle mahdollisuuden tutustua alalla työskenteleviin ihmisiin myös työkuvioiden ulkopuolella. Epämuodollinen kanssakäyminen on luonut ystävyyssuhteita sekä kohtuullisen laajan kontaktipiirin, jota ei varmasti ilman yhdistystoimintaa olisi päässyt syntymään. Olin jo opiskeluaikana, 20 vuotta sitten, paikallisyhdistystoiminnassa mukana. Näiden kontaktien ansiosta osasin lähettää ”täsmätyöpaikkahakemuksen”, jonka ansiosta sain ensimmäisen työpaikkani.
5. Joskus aikaisemmin olen todennut ”Muut tekee mitä osaavat, minä teen mitä haluan”.
Tällä hetkellä, hieman vanhempana ja toivottavasti viisaampana, toteamus ”Tieto lisää tuskaa” tuntuu enemmän omalta.
6. Ilman jäseniä ja jäsenyhdistyksiä ei olisi SuLVIakaan. Lisäksi tähän yhtälöön tarvitaan
myös jatkuvuutta, jota opiskelijat ja nuoret LVI-osaajat tuovat. Hallitustyöskentelyssä
olen pyrkinyt tuomaan esille opiskelijoiden ja nuorten tarpeita, jotta yhdistystoiminnan tulevaisuus olisi myös tältä osin turvattu.
1. Erkki Råman
2. Keski-Pohjanmaan LVI-yhdistys, KePoLVI
3. Ab Tallqvist Infra Oy:ssä, työmaapäällikkönä. Tehtäväkenttä on varsin lavea.
4. Yhdistystoiminta on ollut minulle rikkaus ja kunnia. Tämä siksi että olen saanut kuljettavakseni polun, josta voin ammentaa oppia, verkostoitua ja virkistäytyä. Työelämässä näistä asioista on ollut suunnatonta hyötyä.
5. Yrittänyttä ei laiteta. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että aina kannattaa yrittää
parhaan kykynsä mukaan, mitä se sitten lieneekään.
6. Ajatuksenani on tuoda esille SuLVI:n hallituksessa INFRA-ALA. Mielestäni tämä
erittäin tärkeä osa-alue on jäänyt täysin huomiotta ja tässä uskon olevan sarkaa
mitä tulisi todellakin kehittää.