Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoanne RTS ympäristöluokituksen kriteereistä rakennushankkeille. Lausuntomateriaali sisältää ehdotuksen RTS ympäristöluokituksen uusiksi kriteereiksi, jotka korvaavat vuonna 2017 laaditut kriteerit uusien hankkeiden osalta. Meneillään olevissa hankkeissa käytetään vuoden 2017 kriteeristöä. Lausunnoissa pyydetään keskittymään ohjeen asiasisältöön.
Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 1.4.2018 mennessä.
Suomen kansallisvarallisuus muodostuu pääosin rakennuskannasta ja minulle on tärkeää, että saan olla osaltani pitämässä mahdollisimman hyvää huolta tästä yhteisestä varallisuudesta. Suomen kaltaisessa maassa rakennuksissa oleskellaan paljon. Hyvinvoinnin kannalta onkin erityisen tärkeää, että voimme hengittää raikasta ilmaa, oleskella sopivassa lämpötilassa ja nauttia puhtaasta talousvedestä kuormittamatta ympäristöä turhaan.
Tekniikan ala on siitä mielenkiintoista, että kaikki pohjautuu satoja ja tuhansiakin vuosia vanhoihin luonnon lainalaisuuksiin. Tälle ikivanhalle pohjalle voimme kehittää jatkuvasti uusia innovaatioita. Voisikin ajatella että, nämä lainalaisuudet ovat meille ehtymätön voimavara. Elämme juuri nyt mielenkiintoisia aikoja, sillä erilaisia uusiutuvan energian sovellutuksia lanseerataan yhä isommissa mittakaavoissa käyttöön ja jatkossa näitä järjestelmiä voidaan yksittäisten kokeilujen sijaan vakiinnuttaa suuremman mittakaavan käyttöön.
Rakennusten lämmittämiseen täällä Suomessa kuluu jatkossakin paljon energiaa. Vain mielikuvitus on rajana miettiessämme, millaisia energianlähteitä voimme käyttää ja millaista tekniikkaa opimme vielä soveltamaan. Jos vain haluamme, voimme tehdä paljon sen eteen, että meille välttämätön energia on mahdollisimman hyvällä omallatunnolla tuotettua ja mahdollisimman moneen kertaan käytettyä.
Itse hakeuduin LVI-alalle hyvän ja melko vakaan työtilanteen vuoksi. Minulle kaikista tärkein seikka alaa valitessa olikin vankka usko siihen, että tulen työllistymään. Vietän myös ison osan elämästäni töissä. Siksi minulle on tärkeää, ettei siellä tehdä mitään turhaa tai joutavaa, vaan oikeasti tärkeitä asioita toistemme, meidän yhteisen varallisuuden, ympäristön ja maapallon hyväksi. Haluan toimia joka päivä omien arvojeni mukaisesti. Se tekee minut onnelliseksi.
LVI-suunnittelijan työ on aika paljon sellaista tekijänsä näköistä työtä. Jokaisella on mahdollisuus painottaa juuri niitä osa-alueita, joita haluaa. Päivät ovat monipuolisia. Iso osa on toimistossa tai etänä tehtävää työtä, kuten yhteydenpitoa sidosryhmiin sähköpostilla ja puhelimitse, raporttien ja selvitysten kirjoittamista sekä tietenkin niiden suunnitelmien ja laskelmien laatimista erilaisilla mallinnus- ja mitoitusohjelmilla.
Toisaalta liikutaan paljon – käydään tapaamassa esimerkiksi muita suunnittelijoita ja käyttäjiä, vieraillaan työmailla, tehdään yhteistyötä asentajien ja työnjohtajien kanssa ja osallistutaan erilaisiin suunnittelu- ja työmaakokouksiin. Kaikessa tekemisessä pitää osata käyttää päätä. On tärkeää miettiä jatkuvasti sitä, että tehdään hyviä ratkaisuja seuraaville vuosikymmenille, kunnioitetaan ympäristöä, pidetään aikataulut mahdollisimman tiukkoina ja budjetti järkevästi kurissa. Tavoitteena on, ettei tehdä kenenkään kannalta mitään turhaa.
Kaiken kaikkiaan saan tehdä töitä hienojen ja moniammatillisten isojen hankeorganisaatioiden kanssa. Kaikilla meillä on yhteinen päämäärä. Rakentaa mahdollisimman hyvää.
Eveliina Junkkari
Korkeakoulujen yhteishausta osoitteessa www.opintopolku.fi
Tutustu LVI-alaan osoitteessa lvi-ala.fi
Hei Marko Haavikko, kauanko olet toiminut jäsenyhdistyksen puheenjohtajana?
Tämä on nyt ensimmäinen kauteni puheenjohtajana. Aiemmin puheenjohtajana toimi Petri Kuisma. Olen myös SuLVIn hallituksen jäsen.
Mitä asioita ajat puheenjohtajana?
Haluan tehdä LVI-alaa tunnetuksi ja olla esikuvana nuorille – alalle tuleville ja jo oleville.
Ketä teillä on LapiLVIssa jäseninä?
Jäsenemme ovat asiantuntijoita, suunnittelijoita, opettajia, yrittäjiä ja alan opiskelijoita.
Millaisia tapahtumia järjestätte jäsenillenne?
Järjestämme jäsenillemme koulutuksia, verkostoitumistapaamisia ja yksi suosikki on pilkkikilpailut.
Miten keräätte varoja toimintaanne?
Julkaisemme alueella LVI-lehteä, osittain varoja kerätään järjestämällä koulutuksia, ja tietysti alueemme yhteistoimintajäsenten tuki on meille tärkeää.
Kenen paikallisten toimijoiden kanssa teette yhteistyötä?
Teemme pääsääntöisesti yhteistyötä alueemme oppilaitosten ja yrittäjien kanssa.
Lue lisää Markon ajatuksia ja tutustu myös muihin SuLVIn hallituksen jäseniin jutussamme “Kuusi kysymystä SuLVIn hallitukselle“.
Kolme Metropolian opiskelijaa kertovat miksi he valitsivat talotekniikan alakseen.
Anna Äijö
“Alanvaihdon tullessa vastaan halusin löytää itselleni ammatin, jolla voin vaikuttaa. Lievän maailmanparantajaoireyhtymäni avulla mietin pääni puhki etsiessäni sitä oikeaa. Tärkeää oli kuitenkin saada ammatti, jolla ei taistella tuulimyllyjä vastaan, vaan konkreettisesti parannetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tähän mennessä olen saanut talotekniikalta kaiken kaipaamani ja opintojeni edetessä kohtaan päivittäin uusia mitä kiehtovampia prosesseja. Nuoret ovat koko ajan valistuneempia ja arvomaailmalla on yhä tärkeämpi rooli uravalinnoissa. Siksi mielestäni on tärkeää kertoa erilaisista mahdollisuuksista jo yläasteen aikana. Ei niinkään siitä, mihin kouluun kannattaa mennä, vaan mitä sillä voi saavuttaa.”
Lauri Harma
”Huolellisesti toteutetulla LVI-suunnittelulla on ensiarvoisen tärkeä vaikutus paitsi tilojen loppukäyttäjän viihtyisiin ja terveellisiin työskentely- ja elinolosuhteisiin, myös
meitä kaikkia koskettaviin ympäristövaikutuksiin rakennusten energiatehokkuuden kautta. Koska tilojen ja käyttöveden lämmitys muodostaa suuren osan asumisen ja rakennusten energiankulutuksesta, on suomalaisista korkeakouluista valmistuvilla
tulevaisuuden ammattilaisilla olennainen rooli tuoda ajantasaista energiatietoutta talotekniikan alalle siirtyessään työelämään. Mielestäni yksi suurimpia haasteita alallamme on tasapainoilu yhtäältä kehittyneen talotekniikan mahdollistaman energiatehokkuuden sekä toisaalta kustannustehokkuuteen liittyvien realiteettien välillä. Nämä alan haasteet motivoivat minua myös omissa opinnoissani. Uskon puhuvani myös opiskelutoverieni puolesta sanoessani, että jos se meistä on kiinni, niin nämä asiat saadaan kulkemaan tulevaisuudessa yhä paremmin käsi kädessä”
Valtteri Viitikko
”Armeijassa ollessani homehtuneiden uudisrakennusten täyttäessä uutiset kiinnostukseni alaan syntyi. Talotekniikan vaikutus ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen on kiehtovaa. Sen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi mielekkään automatiikan ja ohjeiden avulla on mielestäni tärkeä suuntaviiva koko alalle, jotta voidaan varmistaa järjestelmien oikeanlainen käyttö ja pitkä ikä rakennuksille. Tätä toteuttaessa tulee taata korkeatasoinen koulutus, jotta tunnettaisiin riskit jo ennen työelämään siirtymistä. Pitkällä tähtäimellä aion palata luokkahuoneeseen kertomaan tuleville polville, kuinka tärkeitä teoria ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat.”
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta oppaaksi kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden korjaamisesta. Aineisto löytyy lausuntopalvelut.fi-palvelusta. Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 13.4.2018 mennessä.
Talotekniikkateollisuus pyytää kommenttejanne opasluonnoksesta, joka sisältää opastavia tekstejä Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen paloturvallisuudesta tueksi. Opasluonnos on laadittu sähköisenä. Opasluonnos on kaikkien luettavissa, jos haluatte kommentoida luonnosta, lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 22.3.2018 mennessä.
Mielenkiinto oman alan kehitykseen ei suinkaan pääty eläkkeelle siirtymiseen! Jäsenyhdistystoiminnassa seniorit voivat siirtää hiljaista tietoa nuoremmille yhdistysten jäsenille ja usein heidän kontaktiensa kautta löytyy suosittelija, työpaikka tai sopiva yhteistyökumppani.
Esimerkiksi Oulun LVI-yhdistyksen senioreilla on ollut pitkä, katkeamaton perinne vuosien saatossa kokoontua joka keskiviikkoinen aamupäivä johonkin kahvilaan rupattelemaan ja vaihtamaan kuulumisia päivän polttavista ja menneistä tapahtumista. Unohtamatta kunkin terveyteen liittyviä asioita.
Myös Suomen LVI-liiton Hotoraudan Vääntäjien Korkean Raadin Neuvokset tapaavat toisiaan usein. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko, kesä-loma-ajat pois lukien, kokoontuu Helsingissä kaikille Neuvoksille avoin komissio. Monet Neuvokset tapaavat säännöllisesti myös Turussa ja Oulussa. Neuvosten kesätapahtuma on hyvin suosittu. Neuvosten yhteinen kevätexcursio suuntaa tänä keväänä Riihimäelle.
Psykologi Susan Pinker julkaisi 2015 tutkimuksensa pitkäikäisyyteen johtavista tekijöistä. Raitis, savuton elämä olivat yllättäen listalla vasta kolmantena ja neljäntenä avaintekijänä korkeaan ikään, liikunta kuudentena, kun taas läheiset ihmissuhteet ja sosiaalinen integraatio merkitsivät selvästi eniten.
LVI-yhdistystemme seniorit ovat usein toimineet jo aikoinaan erittäin aktiivisesti omassa jäsenyhdistyksessään. Moni on aktiivisesti mukana myös liiton ja yhdistyksensä tapaamisissa. He kutsuvat tapaamisiinsa eri järjestöjen tai yritysten asiantuntijoita kertomaan alan kehityksestä tai seuraavat muuten tarkasti alan kehitystä.
Yhdistystoiminta on siis verkostoitumista, vaikuttamista oman alan kehitykseen sekä oman osaamisen kehittämistä, mutta saattaa yllättäen olla myös tie aktiiviseen ja pitkään eläkeikään!
Lähteet:
Susan Pinker TED2017 The secret to living longer may be your social life
Suomen LVI-liiton jäsenliite 8/2017 Kalevi Hyvärinen
Jäsenlaskumme lähtevät LVI-yhdistysten jäsenille helmikuussa. Mikäli teillä on jotain kysyttävää jäsenlaskuunne liittyen, otattehan yhteyttä sähköpostitse sulvi(at)sulvi.fi. Koska jäsenlaskut lähtevät kaikki yhtä aikaa, puhelut saattavat ruuhkautua ja kysymysten käsittely hidastuu. Vastaamme kysymykseenne aina mahdollisimman pian!
Jäsenmaksuista löydätte lisätietoja “Jäsenmaksut” -sivulta.
Haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on myös rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.
Palkitsemislautakunta valitsi yksimielisesti Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi Granlund Oy:lla ryhmäpäällikkönä työskentelevän Juho Lepistön. Palkitsemislautakunnalle merkittäviä ansioita olivat muun muassa Juhon esimerkillinen urakehitys asentajan töistä LVI-alan diplomi-insinööriksi sekä aktiivinen osallistuminen alan kehityshankkeisiin.
27-vuotias Juho Lepistö on syventänyt LVI-insinöörin tutkinnosta saamaansa osaamista Aalto-yliopistossa, josta valmistui energia- ja LVI-tekniikan diplomi-insinööriksi viime syksynä. Hänellä on käytännön kokemusta myös asennustyöstä, sillä hän aloitti työt LVI-asentajana opintojen ohessa vuonna 2012.
Juho sanoo vahvinta osaamistaan olevan asiakkaiden kanssa toimiminen ja ryhmätyötaidot. Suunnittelija tekee yleensä asiakkaan kanssa pitkiä jaksoja yhdessä töitä saman projektin parissa, jolloin hyvän yhteistyön merkitys korostuu. Viime vuonna valmistuneen diplomityönsä ja tällä hetkellä käynnissä olevan projektin myötä hän on kartuttanut osaamistaan suunnitteluprojektien hallintaan ja -johtamiseen liittyen.
Tänä keväänä hän mukana järjestämässä sisäistä koulutusta Granlundin projektipäälliköille liittyen uusien toimintamallien hankkeisiin. Hän on myös mukana Aalto yliopiston vetämässä Visio 2030 -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda rakennusalan visio vuodelle 2030 ja kehittää alan toimintatapoja.
”Talotekniikan rooli rakennushankkeissa on kasvanut ja LVI-suunnittelijan vaikutus lopulliseen rakennukseen onkin todellisuudessa jo melko suuri. Toisaalta, loppukäyttäjän näkökulmasta voidaan ajatella LVI-suunnittelijan onnistuneen parhaiten silloin, kun sitä ei edes huomaa. Eli kun tilat ovat viihtyisät sekä terveelliset, ja energialaskutkin ovat pieniä”, Juho sanoo.”
”Juho on näyttänyt kyntensä esimerkiksi megaprojekti Triplan LVI-suunnittelussa. Nuoresta iästä huolimatta hänellä on erittäin hyvä ymmärrys LVI-tekniikasta”, kertoo Juhon esimies Ossi Myllymäki.
Juhon työkaveri Eveliina Vesalainen kehuu Juhon huumorintajua ja sanoo, että tämä on älykäs ja sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka on aina hyvällä tuulella.
”Juhon kanssa on miellyttävä työskennellä. Hän on erittäin ahkera, mutta ei koskaan liian kiireinen auttaakseen työkavereitaan. Juho on tiimipelaaja, joka osaa nostaa myös kanssatyöskentelijöiden vahvuudet esiin. Hän on taitava soveltamaan uusia ideoita ja toimintamalleja rakennusalalle”, Eveliina kertoo.
Vuoden 2017 putkiremonttikilpailussa jaetulle ykkössijalle sijoittuivat As Oy Säästökannas sekä As Oy Keinutie 7 ja As Oy Keinutie 9.
Voittajan valinta oli tänä vuonna tuomaristolle haastava tehtävä. Kilpailuun ilmoitetut putkiremonttihankkeet olivat laadukkaasti käynnistetty, suunniteltu, tilattu ja johdettu. Kaikissa hankkeissa taloyhtiöiden hallitukset olivat palkanneet avukseen projektipäällikön ja suunnittelijat jo hankesuunnitteluvaiheessa.
Putkiremonttikilpailun ensimmäisen sijan jakoivat kokonaishintaurakkana toteutettu yli kolmen sadan asunnon ja 10 talon As Oy Säästökannas sekä kahden taloyhtiön, As Oy Keinutie 7:n ja As Oy Keinutie 9:n ryhmäkorjaushanke, joka toteutettiin projektinjohtourakkana.
Tuomaristo antoi lisäksi kunniamaininnan As Oy Kivisaarentielle.
Kilpailuun osallistuneista hankkeista oli 80% toteutettu kokonaishintaurakkana. Mutta myös putkiremonteissa uudet urakkamuodot, kuten tavoitehintaurakka, projektinjohtourakka ja yhteistoimintaurakka (allianssi) ovat lisääntymässä.
Kilpailuhankkeissa esiintyi myös toimintatapaa kilpailuttaa ja valita urakoitsija jo hankesuunnitelman perusteella. Tällöin urakoitsijan materiaali-, asennustapa- ja aikatauluosaaminen ovat taloyhtiön käytettävissä, kun valitaan yhdessä elinkaarikestäviä ja taloudellisia ratkaisuja. Myös urakoitsijan perehtyminen kohteeseen jo suunnitteluvaiheessa lyhentää remontin läpimenoaikaa.
Onnistuneiden hankkeiden piirteitä olivat taloyhtiöstrategia ja kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat sekä niiden noudattaminen.
Taloyhtiöiden hallitukset olivat käyneet paljon dialogia osakkaiden ja asukkaiden kanssa sekä hanke-ehdotus- että hankesuunnitteluvaiheessa ja myös rakennusvaiheessa.
Jo suunnittelun alkuvaiheessa yhtiöt olivat panostaneet hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa peruskorjausten kokeneisiin asiantuntijoihin ja suunnittelijoihin.
2000-luvun alussa korjaushankkeen työmaatoiminta ja johtaminen olivat uudisrakentamishankkeen kaltaista. Tänä päivänä korjausrakentamiseen erikoistuneet suunnittelijat, projektinjohtajat ja rakennusliikkeet ovat kehittäneet toimintatapoja ja johtamista siten, että rakentamisen lisäksi viestintä, tiedottaminen, läpinäkyvyys ja palvelu ovat oleellinen osa peruskorjaustoimintaa suunnittelun ja rakentamisen ohella. Hankkeiden asiakaspalautteissa se näkyy siten, että asukkaat ja osakkaat ovat tyytyväisiä remontin aikaiseen toimintaan ja sen lopputuloksiin.
Putkiremontit ovat niin sanottuja taloyhtiöiden suuria korjaushankkeita ja niiden yhteydessä on mahdollista ja kustannustehokasta tehdä myös energiaa säästäviä korjauksia esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmissä. Vuoden 2017 putkiremonttikilpailun hankkeissa ei toteutettu varsinaisia energiansäätökorjauksia, mutta kilpailuehdotuksien perusteella mielenkiinto on heräämässä.
Urakkamuoto: Kokonaisurakka
Toteutus: Perinteinen putkiremontti
Laaja saneeraus toteutettiin usealla samanaikaisella työporukalla, työmaalla oli enimmillään 80 rakentajaa.
Hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin kopioitavuutta. Urakassa kehitettiin nopean rakentamisen makrotason menetelmiä, joilla lyhennettiin kokonaisläpimenoaikaa ja säästettiin kustannuksissa.
Usean työporukan mallissa samankaltaista työtä tehdään samaan aikaan viereisessä taloissa tai rapuissa. Yhtiössä on 340 asuntoa 10:ssä rakennuksessa.
Tilaaja: Asunto Oy Säästökannas
Isännöitsijä: Jarmo Mäkinen, Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy ISA
Urakoitsija: Assemblin Oy
Suunnittelija: Annika Kraft, Optiplan Oy
Projektijohtaja: Sebastian Nordström, Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy
Urakkamuoto: Tavoitehintainen projektinjohtourakka
Toteutus: Perinteinen putkiremontti
Urakoitsija otettiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Putkiremontin hankesuunnittelu tehtiin niin perusteellisesti, että urakoitsija voitiin tässä urakkamuodossa valita jo ennen suunnittelun aloitusta ja ottaa suunnitteluun mukaan.
Kahden taloyhtiön yhteishankkeessa tilaajien valvonta ja ohjaus onnistui hyvin suunnitellun yhteistoiminnan avulla.
Tilaaja: Asunto Oy Keinutie 7 ja Asunto Oy Keinutie 9
Isännöitsijä: Harri Manninen, Kontulan Huolto Oy
Urakoitsija: Adison Oy
Suunnittelija: Liisa Torikka, Arja Heinonen ja Henri Jylkkä, Vahanen PRO Oy
Projektijohtaja: Minttu Raukola ja Atte Stambej, Vahanen PRO Oy
Urakkamuoto: Kokonaisurakka
Toteutus: Viemäreiden sukituskorjaus
Putkiremontti oli osa yli 10 vuoden peruskorjausstrategiaa
Taloyhtiössä on 512 asuntoa, 12 rakennusta ja 41 porrashuonetta. Remontin aikataulu piti päivälleen ja budjetti alittui. Teknisen onnistumisen lisäksi asukkaat antoivat kiitettävää palautetta rakentajien ystävällisyydestä.
Tilaaja: Asunto Oy Kivisaarentie
Isännöitsijä: Joel Karvinen, Taloyhtiöpalvelut Onnistutaan Ky
Urakoitsija: Suomen Sukittajat Oy
Projektijohtaja: Joel Karvinen
