Tanskan teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan professori Bjarne Olesen esitelmöi FINVACin kutsumana elokuun lopulla Sitratorilla Kannelmäessä. Olesen oli pitkään Tanskassa Kansainvälisen rakennusten sisäilmasto ja energiainstituutin johtaja prof Fangerin jälkeen, ennen nykyistä johtajaa Pawel Wargockia. Olesen esitti mielenkiintoisia tutkimustuloksia sisäilma- ja energiatutkimuksen alueelta.
Tutkimus asukkaiden vaikutuksesta rakennusten energiankulutukseen
Laajassa asuinrakennusten energiakäyttöä ja asukkaiden vuorovaikutusta käsitelleessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon asukkaat vaikuttavat mitattuun rakennusten energiankulutukseen. Tulokset olivat hämmästyttäviä, vaikutus oli jopa 300%. Asukkaiden vaikutus näkyi mm mitatuissa huonelämpötiloissa, jotka vaihtelivat välillä 18-26oC. Erityisen kiinnostavaa oli samassa tutkimuksessa vertailtu mitattu energiankäyttö ja laskettu energiankäyttö. Ne poikkesivat huomattavasti tosistaan. Yllättävää oli että energiatehokkaissa rakennuksissa (energialuokat A, B, C) mitattu energiakulutus oli huomattavasti laskettua korkeampi ja paljon energiaa käyttävissä rakennuksissa (luokat F ja G) mitattu energiankäyttö oli huomattavasti laskettua pienempi. Mitattu ja laskettu energiankäyttö vastasivat parhaiten toisiaan keskikastissa (luokka D). Johtopäätös tutkimuksesta on, että asukkaiden vaikutus tulee ottaa paremmin huomioon energiatehokkuutta parannettaessa.
Koulujen ilmanvaihtotutkimus ja erot pohjoismaissa
Olesen kertoi myös Pohjoismaisesta koulujen ilmanvaihtotutkimuksesta (jossa Suomi ei valitettavasi ollut mukana). Sen tulokset olivat saman suuntaisia kuin Suomessa saadut. Koneellinen ilmanvaihto kouluissa on yleistä Norjassa ja Ruotsissa. Tanskassa sen sijaan painovoimainen on vallitseva. Erot näkyivät myös CO2 pitoisuuksissa. Tanskassa pitoisuus oli yli 1200 ppm joka toisessa koulussa ja joka viidennessä yli 2000 ppm. Oppimistulokset olivat huonoimmat kouluissa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto. Poissaoloja oli sitä enemmän mitä huonompi oppimistulos oli.
Tutkimuksia myös epäpuhtauksien kulkeutumisesta kehoon ja ilman laadun vaikutuksesta uneen
Mielenkiintoinen uusi tutkimusalue koski epäpuhtauksien kulkeutumista kehoon. Hengitysilman ruoan mukana saatu altistus ei olekaan ainoa reitti. Merkittäviä määriä tavanomaisia epäpuhtauksia voi siirtyä myös ihon kautta mm vaatetuksesta. Vaatetus voi toisaalta myös suojata ilman epäpuhtauksilta.
Toinen mielenkiintoinen uusi tutkimustulos koski ilman laadun vaikutusta uneen. Alustavien tutkimusten mukaan hyvä ilmanvaihto makuuhuoneessa parantaa unen syvyyttä, levon tunnetta, mielen laatua ja objektiivisesti mitattua suorituskykyä.
Tutkimustuloksiin voi tutustua tarkemmin instituutin verkkosivuilla.
Talotekniikka-lehti tallensi tilaisuudesta podcastin.
Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori
