LVI-suunnittelija tuo rakennukseen säädettävyyttä, käytettävyyttä, mukavuutta sekä kustannus- ja energiatehokkuutta. Suomen LVI-liitto ehdottaakin, että leikkausten sijaan kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin.
Rakennukset ja rakentaminen muodostavat noin 40 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Kun rakennusten lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät mitoitetaan energiatehokkaiksi ja kohdilleen, säästyy sekä rahaa että energiaa. Tässä LVI-suunnittelulla on merkittävä rooli.
Suomen LVI-liitto ehdottaakin, kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin. Toistaiseksi kotitalousvähennyksen saa muun muassa LVI-asennuksesta, kodin remontoinnista, ulkorakennuksen maalauksesta sekä sähkö-, putki- ja kaapelitöistä. LVI-suunnittelu jää kuitenkin veroedun ulkopuolelle.
Suunnittelija valitsee ja mitoittaa rakennuksen LVI-järjestelmät kohdilleen. Kun verotus kannustaisi ammattisuunnittelijan käyttämiseen, saisimme rakennuksiimme parempaa
energiatehokkuutta, käytettävyyttä, toimivuutta ja sisäilmaa. Kustannustehokkuuden kautta investointi suunnittelijaan myös maksaa itsensä ajan kanssa takaisin.
– Ammattilaisen avulla oikeat ratkaisut saadaan oikeaan paikkaan ja kokonaisuudet toimiviksi, sanoo Suomen LVI-liitto SuLVIn Samuli Könkö.
Kuntotutkimuksesta suunnitteluun
LVI-suunnittelun lisäksi kotitalousvähennyksen piiriin voisi hyväksyä laajemmin myös rakennusten kuntotutkimukset. Ne kulkevat suunnittelun kanssa ikään kuin parivaljakkona: kun rakennuksen kunto ja sen tarvitsemat toimenpiteet ovat tiedossa, remontin pystyy aikatauluttamaan ja rytmittämään oikein.
Ilman suunnitelmia lopputulos ei välttämättä toimi toivotulla tavalla ja luvatut säästöt voivat jäädä saavuttamatta.
– Pahin tilanne on tehdä remontti ilman mitään suunnitelmia. Se voi sattumalta onnistua hyvinkin, mutta usein remontti ei silloin mene niin kuin on ajateltu. Jälkeenpäin asioita on vaikea korjata, jos mitään ei ole etukäteen suunniteltu. Varsinkin, jos urakastakaan ei sovita kunnolla, Könkö sanoo.
Kokonaisuus hallintaan
LVI-suunnittelijoita käytetään paljon uusissa rakennuksissa, ja tietyt isommat peruskorjaustyöt edellyttävätkin suunnittelijoita ja työnjohtajia. Kotitalousvähennyksen laajentamisesta hyötyisi siksi eniten korjausrakentaminen.
– Ammattisuunnittelijan käyttö on hyödyksi vähänkin isommassa remontissa, kuten järjestelmien uudistamisessa tai maalämmön rakentamisessa, Könkö kertoo.
Asiantunteva osaaminen näkyy siis rakennuksen laitteissa ja olosuhteissa. Ja kun tekeminen on huolellisesti suunniteltua, myös urakoitsijan työ helpottuu.
– Suunnittelija huomioi rakennuksen kokonaisuuden, jolloin jokaista palikkaa ei toteuteta erikseen. Nykyään monissa rakennuksissa on useampia järjestelmiä, kuten aurinkosähköä ja hybridijärjestelmiä. Niiden on tärkeää toimia kokonaisuutena.
Artikkeli julkaistu ePressissä 16.8.2019
