“Kansa joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten“, sanoi jo Adolf Ehrnrooth. ”SuLVI 75 vuotta” julkaistiin vuonna 2005, ohessa lyhyesti referoitu versio tästä teoksesta.
Suomen LVI-liiton voidaan katsoa saaneen alkunsa vuonna 1930, kun DI Usko Pöysälä kutsui yksitoista alan miestä keskustelemaan hankkeesta. Perustettiin Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Kerho. Kokouksissa esitelmät tarjosivat jäsenille haluttua ammattitietoa, jota maassa ei silloin ollut kahta saksankielistä oppikirjaa enempää. Kerho myös tarjosi monille ensi kertaa tilaisuuden keskustella työhön liittyvistä asioista työpaikan ulkopuolella.
Kerhosta yhdistykseksi, joka tuotti lehteä ja tuki tutkimustyötä
Kerho vaihtoi nimeään Lämpö- ja Vesiteknikkojen yhdistykseksi ja päätti perustaa ensimmäisen lehtensä 1948. Vuoteen 1952 mennessä lehti oli vakiinnuttanut asemansa ja sen talous mahdollisti ammattilehtitasoisten kirjoituspalkkioiden maksamisen. Seuraavana vuonna perustettiin Säätiö LVY teknillisen tutkimustyön tukemiseksi. 1950-luvulla aloitettiin myös ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat.
Järjestelmällisen koulutustoiminnan pohja luotiin 1956. Kauppakorkeakoulussa järjestettiin ensimmäiset kertaus- ja täydennyskurssit vesi- ja viemärijohtosuunnittelijoille.
1960 -luvun puoliväliin mennessä yhdistyksen organisaatioihin oli perustettu vaalilautakunta, lehden toimitusvaliokunta ynnä muita toimikuntia. Helsingin ulkopuolella toimi kymmenen kerhoa ja Hotoraudan vääntäjien korkeasta raadista oli tullut jo perinne. Koulutus- ja suhdetoiminta laajeni. Vuonna 1966 julistettiin ehdotus alan pätevyysvaatimuksista ja pätevyyden toteamismenettelystä, joita ryhtyi sittemmin hoitamaan LVI-Keskusliitto. Lämpö- ja Vesiteknikkojen yhdistys oli keskusliiton merkittävä jäsen.
Ilmastointi mukaan ja SuLVIn synty
1971 yhdistyksen nimeen lisättiin myös ilmastointi ja paikallisista kerhoista perustettiin paikallisia yhdistyksiä. Katto-organisaatioksi perustettiin Suomen LVI-yhdistys, josta vakiintui nimilyhenne SuLVI. Ryhdyttiin laatimaan pitkän tähtäimen koulutusohjelmaa ja ottamaan julkisesti kantaa teknisten parannusten puolesta.
Koulutuksen ja lehden lisäksi järjestettiin ensimmäiset LVI-päivät vuonna 1974. Päivät alkoivat suuntautua myös jäsenyhdistysten ulkopuolisille 1980-luvun puolivälissä. (Toim. huom: vuonna 2010 järjestettiin LVI-päivät Jyväskylässä, mutta tämän jälkeen ei ole tietoa päivien järjestämisestä. Tilalle on tullut SuLVIn suunnittelijapäivä, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 2017.)
Yhdistyksen lehden tarkoitus oli levittää ammattitietoa, etenkin kun alan kirjallisuutta oli rajoitetusti saatavilla. 1985 lehden, LVI-uutisten ja koulutusten kustannustoiminta siirrettiin LVI-kustannus Oy:lle. Muutama vuosi myöhemmin LVI-uutiset siirtyivät lehden väliin jäsenliitteeksi kustannussyistä ja lehti alkoi ilmestyä kerran kuussa.
Koulutuksen huippuvuodet
1956 käynnistetty järjestelmällinen koulutustoiminta kasvoi nopeassa tahdissa. 1972 tehtiin päätös, että koulutuksen tuli olla itsekannattavaa ja suuntautua lähinnä LVI-insinööreille ja -teknikoille. Koulutuksen huippuvuodet koettiin 1982-83, kun lähinnä viranomaismääräyksistä SuLVI järjesti kursseja massoittain. SuLVI teki myös konsulttisopimuksen rakentamismääräykskokoelman osan D1 uusimisesta sisäasiainministeriön kanssa. 1987 koulutustoiminnan toteutuksesta vastasi LVI-Kustannus Oy, suunnittelu toteutettiin SuLVIssa.
1986 löydettiin sopivat tilat Kannelmäestä, mukana siirtyivät LVI-Kustannus, LVI-Keskusliitto, VSF jne… Vuosikymmenen trendeinä olivat ATK, digitalisoituminen ja sisäilman merkityksen ymmärtäminen. Yksittäiset seminaarit eivät johtaneet haluttuun edistykseen, mikä johti Sisäilmayhdistyksen perustamiseen. Lämpöpumppuja tuotiin markkinoille, mutta heikko laatu pilasi tekniikan maineen pitkäksi aikaa.
Lama verotti jäsenmäärää, mutta yhdistystoiminnan kautta löytyi työpaikkoja ja tukea
Lama yllätti suomalaisen yhteiskunnan perusteellisesti 1990. SuLVI oli varakas liitto, jolla oli sekä jäseniä että omaisuutta eikä lama aluksi häirinnyt järjestötyötä. Toimintaa keskitettiin koulutukseen, yrittäjien aktivointiin ja kansainväliseen toimintaan. Laman seurauksena jäsenmäärä putosi radikaalisti. Samaan aikaan yhdistystoiminnasta löytyi tukea, kun yhteyksien kautta löydettiin uusia työpaikkoja ja ”kaverihenkeä”.
SuLVIn yksin omistama LVI-Kustannus Oy meni konkurssiin ja aiheutti tappiota puoli miljoonaa Suomen markkaa (n. 100 000 euroa). Uusi julkaisuyhtiö Talotekniikka-Julkaisut Oy perustettiin laajemmassa omistuksessa alan 16 eri järjestön kanssa, SuLVIn jäädessä yhä suurimmaksi omistajaksi. Tästä syystä lehteen jäi myös nimenomaan SuLVIn jäsenliite.
Hometietoisuus ja huoli opiskelijoiden riittävyydestä
1990-luku toi mukanaan hometietoisuuden. Keskustelu oli laajaa ja paikoin vailla faktatietoja olevaa kiivasta syyttelyä. ISO 9000 -laatujärjestelmät pyrkivät ryhdistämään yritysten toimintaa. Samaan aikaan alettiin yritystoiminnassa korostamaan asiakaslähtöisyyttä. Kysymys oli merkittävästä näkökulman muutoksesta.
1997 OPO-toiminta vakiintui, sillä huoli opiskelijoiden riittävyydestä lisääntyi. Joillakin jäsenyhdistyksillä oli paikallisissa kouluissa kummiluokkia ja jaettiin stipendejä. 2004 LVI-ala oli suosituin vaihtoehto peruskoulunsa päättäneiden keskuudessa.
2005 – 2020
Kuluneelta vuosikymmeneltä ei historiikkia ole erikseen kirjattu, mutta jokainen meistä tunnistaa yhdistystoiminnan merkityksen muuttuneen ja LVI-suunnittelun olevan teknologisen kehityksen ja nyt myös pian voimaan astuvien määräysmuutosten myötä jälleen uuden kynnyksellä. Suomen LVI-liitto täyttää 90 vuotta vuonna 2020, millaisena sinä näet 90-vuotiaan SuLVIn?
