ISH-messut Frankfurtissa 2025 keskittyvät LVI-alan ajankohtaisimpiin trendeihin, kuten energiatehokkuuteen, kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon. Tapahtuma tarjoaa monipuolisen ohjelman, joka esittelee uusimmat teknologiat ja ratkaisut muun muassa älykkäissä vesijärjestelmissä, ilmastoinnissa, lämmityksessä ja kylpyhuoneratkaisuissa, ja odotettavissa on osallistujia laajalti mm. rakennusteollisuudesta, suunnittelutoimistoista ja kunnallisilta toimijoilta. Vuoden 2025 ISH-messuille odotetaan 150 000 alan messuvierasta!

SuLVI järjestää jäsenistölleen messumatkan 19.-21.3.2025! Paikkoja on rajoitetusti ja (sitovat) ilmoittautumiset käynnissä jo nyt! Varaa pian paikkasi tästä!

Matkan pääsponsorina +GF+

Mukana myös Robert Bosch!

Mukana matkalla: Dahl!

Hinnat

• 910 €/hlö, jaetussa kahden hengen huoneessa (huoneita rajoitetusti)
• 1250 €/hlö, yhden hengen huoneessa (huoneita rajoitetusti)

Sisältäen:

• suorat lennot (meno-paluu) Frankfurtiin (yksi ruumaan laitettava matkalaukku (23kg) ja käsimatkatavara (8kg))
• yhteiskuljetukset
• kahden yön majoitus Hotel Cult***+ aamiaisineen
• messuliput
• keskiviikon illallinen

Toimi nopeasti, paikkoja vain rajoitetusti!

>> Ilmoittautuminen viimeistään 16.12.2024 tästä!

Huom! Ilmoittautuminen on sitova ilmoittautumisajan päätyttyä. Nimenmuutokset onnistuvat veloituksetta 25.2.2025 asti.

Ohjelma

Ke 19.3.2025
06:40 Lähtö HKI-Vantaan lentokentältä
08:30 Saapuminen Frankfurtiin ja yhteiskuljetus Messe Frankfurtiin
09:30 Saapuminen messukeskukseen ja sisäänkirjautuminen
12:00 Yhteislounas
13:00 Käynti GF Piping Systemsin osastolla
15:00 Kokoontuminen ja yhteiskuljetus hotellille
19:00 Illallinen / hosted by GF Piping Systems

To 20.3.2025
10:00 Yhteiskuljetus messukeskukseen
12:00 Yhteislounas
16:00 Yhteiskuljetus hotellille

Pe 21.3.2025
11:00 Yhteiskuljetus lentokentälle
13:20 Lento takaisin Suomeen
16:50 Saapuminen Suomeen

Messuilla kärkiteemoina:

Uudet energiaratkaisut ja hiilineutraalius: 2025 ISH-messuilla painotetaan erityisesti hiilineutraaleja ratkaisuja, uusiutuvia energianlähteitä sekä tehokkaita hybridijärjestelmiä. Tavoitteena on tarjota ratkaisuja, jotka tukevat Euroopan hiilineutraaliustavoitteita.

Vesitehokkuus ja älykkäät saniteettiratkaisut: Kestävään vedenkäyttöön ja älykkäisiin saniteettijärjestelmiin liittyvä teknologia, kuten veden säästöratkaisut, on merkittävästi esillä. Älykkäät hanojen ja suihkujen ohjausjärjestelmät, jotka optimoivat vedenkulutusta, ovat yksi vuoden kohokohdista.

Digitalisaatio ja älykkäät rakennukset: Erityistä huomiota kiinnitetään IoT-ratkaisuihin, jotka mahdollistavat kiinteistöjen automaattisen ja etäohjatun seurannan ja energianhallinnan. Nämä ratkaisut tuovat mukavuutta ja energiansäästöä erityisesti isoihin kiinteistöihin.

Sisäilman laatu ja ilmanvaihtojärjestelmät: Huomiota kiinnitetään myös ilmanvaihdon ja sisäilman laadun parantamiseen, joista on tullut entistä tärkeämpiä pandemian ja energiatehokkuusvaatimusten myötä. Messuilla esitellään uusia suodatus- ja ilmanpuhdistusratkaisuja.

LVI-alan työkalut ja automaatio: Digitaalinen suunnittelu ja työkalut, jotka nopeuttavat ja helpottavat asennustöitä, ovat keskeisessä osassa. Tarjolla on myös uusia ohjelmistoja ja laitteita, jotka tehostavat LVI-järjestelmien suunnittelua ja asennusta.

ISH 2025 korostaa kokonaisvaltaisesti LVI-alan roolia kestävän ja tehokkaan rakentamisen sekä asumisen mahdollistajana.

Lähde mukaan!

Lue lisää messuista!

>> Ilmoittaudu nyt!

Lauhasta syksystä huolimatta talvi tekee tuloaan   

Viimeistään nyt on aika tarkistaa, että kodin ja toimitilojen talotekniset järjestelmät on säädetty oikein. Laitteiden ja järjestelmien kulutusta ohjaava automatiikka pitää olla käytössä. Pakkaskausi testaa myös laitteiden kunnon. Toimiva talotekniikka takaa mukavat sisäolosuhteet säällä kuin säällä.  

Kovalla pakkasella lämmityksen ja ilmanvaihdon oikeat asetukset ja arvot korostuvat ja epäkohdat laitteiden toiminnassa korostuvat. 

”Tämä voi näkyä riittämättömänä lämmityksenä tai lämmityskustannusten yllättävänä nousuna”, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.  

Syyskauden huolloilla nämä ongelmat estetään, talvella taas pitää varmistaa järjestelmien toimivuus. 

”Automaatiota ja historiatietoja kannattaa seurata säännöllisesti, ja erilaisten tarkistuslistojen käyttö auttaa käytännön varmistuksissa. Kulutusseuranta on yksi merkittävä keino talotekniikan toiminnan seuraamiseen”, Virtanen lisää. 

Tuloilman asetusarvo säädettävä oikein  

Tuloilman asetusarvo määrittää sen, kuinka paljon ilmaa pitää lämmön talteenoton jälkeen vielä lämmittää. Mikäli asetusarvo on liian korkea, ilmaa lämmitetään pahimmillaan niin kuumaksi, ettei se sekoitu kunnolla huoneiston ilmaan. Liian korkea asetusarvo johtaa turhan suureen suoran sähkölämmitysvastuksen käyttöön, vaikka kiinteistössä olisi käytössä energiatehokkaampiakin lämmitysjärjestelmiä, kuten lämpöpumppu. Tällöin tuloilman lämpötila kannattaa säätää noin 16–17 celsiusasteeseen.    

”Kun tuloilman asetusarvo on tarkistettu, on hyvä tarkistaa myös kodin rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta. Lämmitykseen kannattaa käyttää edullisinta ja energiatehokkainta lämmitysjärjestelmää”, Virtanen täsmentää.  

Kiinteistön lämmitys voi kokonaisuudessaan koostua useasta rinnakkaisesta lämmitysjärjestelmästä. Tuloilman lämmitys on vain osa kokonaisuutta, jos kiinteistön lämmitys tuotetaan pääosin muilla lämmitysjärjestelmillä, kuten ilmalämpöpumpulla ja sähköpattereilla, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kytketyllä lämpöpumpulla sekä erillisellä sähkövastuksella tai polttokattilan sekä lämpöpumpun tai sähkövastuksen yhteisratkaisulla.   

”Kylmällä säällä rinnakkaisten lämmitysratkaisujen yhteiskäytön sujuvuus tulee parhaiten esiin. Kun yhtä asetusarvoa muutetaan, on muistettava huomioida muutoksen vaikutus muihin järjestelmiin.” 

Viat korjattava ja lämmönjako tasapainotettava tarvittaessa  

Mahdolliset viat on yleensä syytä korjata pikaisesti. Mikäli huoltotarve ei ole akuutti, se voidaan siirtää kevääseen tai yhdistää johonkin toiseen määräaikaistarkistukseen. Talvikaudella on helppo havaita myös se, onko kiinteistön lämmönjakolaitteisto tasapainossa.   

Etenkin suuremmissa vesi- tai ilmakiertoisen lämmönjaon kiinteistöissä, joissa on keskitetty lämmöntuotanto, pakkaset voivat tuoda esiin lämmönjaon epätasaisuuden. Selkeät lämpötilaerot eri tiloissa paljastavat lämmönjakoverkoston tasapainotuksen tarpeen. Tasapainotuksen jälkeen olosuhteet tasaantuvat rakennuksen eri tiloissa, ja lämmitysjärjestelmän asetuksia voidaan yleensä pienentää. Kun lämmönjako toimii oikein ja ylikuumien tilojen lämpötilat on saatu tasoitettua, kiinteistön energiankulutus tyypillisesti pienenee.   

Ulkolämpötilan laskiessa myös rakenteiden, ikkunoiden ja tiivisteiden viat tulevat konkreettisesti esille aiheuttaen suurempia lämpöhäviöitä, viihtyisyyden heikkenemistä ja kasvavaa energiankulutusta. Lämpökamerakuvauksella voidaan varmentaa aistinvaraiset epäilyt kylmävuodoista. 

Vinkit pähkinänkuoressa:  

• Tarkista LTO-järjestelmän toiminta ja säädä ilmanvaihdon tulolämpötila oikeaksi.  

• Aseta painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilit talviasentoon.  

• Tarkista rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta ja asetusarvot.  

• Selvitä lämmitysjärjestelmän huoltotarve ja tilaa tarvittaessa huolto.   

• Selvitä lämmönjaon tasapainotustarve ja tilaa tarvittaessa tasapainotus.  

• Hyödynnä tarvittaessa lämpökamerakuvausta.  

Lisätietoja: 

Motiva Oy
asiantuntija Veli-Matti Virtanen
puh. 050 521 1234
veli-matti.virtanen@motiva.fi
 

Hyödynnä tarkistuslistaa 

Lisää vinkkejä Talotekniikan viestintäfoorumin sivuilta  

Terveet tilat 2028 -ohjelma julkaisi vuonna 2022 Ilmanvaihdon katsastusoppaan. Opas esittelee määrämuotoisen katsastustyyppisen tarkastuksen pitämään kiinteistöjen ilmanvaihdon kunnossa. Säännöllisestä ilmanvaihdon katsastuksesta hyötyvät sekä kiinteistöjen omistajat, rakennusten käyttäjät kuin veronmaksajatkin.

Ilmanvaihdon katsastus on kevyempi toteuttaa kuin kuntotutkimus, joten kynnys tarkastuksen toteuttamiseksi madaltuu. Strukturoidun mallin avulla sekä tilaaja että katsastuksen toteuttaja tietävät tarkalleen, mitä katsastus pitää sisällään. Katsastustulokset ovat myös vertailukelpoisia kuntien kesken.

Säännöllinen ilmanvaihdon katsastus on osa ennakoivaa kiinteistönpitoa. Kun kiinteistöjen ilmanvaihto katsastetaan säännöllisesti, saadaan pidettyä tilanne hallinnassa, koska ongelmat eivät pääse paisumaan suuriksi ja hallitsemattomiksi. Malli on kaikille yhteinen ja avoimesti kaikkien käytettävissä.

Jyväskylän kaupungissa katsastusmalli on käytössä ja se on osoittautunut hyväksi käytännöksi. Vasta julkaistuilla videoklipeillä Jyväskylän kaupungin kiinteistöpäällikkö Tuomo Kiiski, A-Insinöörien rakennusterveysasiantuntija Elina Manelius ja AREn IV-asiantuntija Antti Alanko kertovat ilmanvaihdon katsastuksesta ja sen hyödyistä sekä siitä, mitä katsastustoiminta on käytännössä.

Joko teidän kunnassanne on ilmanvaihdon katsastusmalli käytössä?

Seuraavat koulutuksemme:

• Webinaari ilmanvaihdon katsastuksen tilaajille 19.11. (Maksuton webinaari)
• Ilmanvaihdon katsastuskoulutus 4.12.2024 Pori
  Ilmoittautuminen

Katso videot:

Säännöllisestä ilmanvaihdon katsastuksesta hyötyvät kaikki – Katso video!

Ilmanvaihdon katsastustyö käytännössä – Katso video!

Lataa opas:

Ilmanvaihdon katsastusopas

Perjantaina 25.10. Hämeenlinnassa on liittokokous 2024 kutsunut hallituksen esityksen perusteella liiton kunniapuheenjohtajaksi emeritusprofessori Olli Seppäsen.

Olli Seppänen toimi LVI-tekniikan professorina Aalto-yliopistossa (silloinen Teknillinen korkeakoulu, TKK) 1982-2008. Uransa aikana hän on vaikuttanut merkittävästi LVI-tekniikan opetuksen, tutkimuksen sekä rakentamista ohjaavien säädösten kehittymiseen. Hänen työuransa alkoi konsulttiyhtiö EKONOssa, jossa kaksi viimeistä vuotta EKONOn tytäryhtiössä USAn Seattlessa, tämän jälkeen 25 vuotta professorina TKKssa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen hän toimi erilaisissa asiantuntijatehtävissä teknisissä yhteistöissä. Näistä merkittävin on toiminta Eurooppalaisen LVI-yhdistysten liiton (European Federation of HVAC Associations, REHVA) puheenjohtajana, presidenttinä, pääsihteerinä sekä myös REHVA Journal lehden päätoimittajana.

Seppänen on toiminut aktiivisesti monissa yhdistyksissä, SuLVIn jäsenenä jo opiskeluajoistaan vuodesta 1966. Hän toimi useassa SuLVIn luottamustehtävässä, myös liiton puheenjohtajana 1995-2009. Amerikkalaisen LVI-yhdistyksen jäseneksi hän liittyi vuonna 1971 opiskellessaan USA:ssa.

Seppäsen rooli SuLVI:ssa on korostunut erityisesti alan oppikirjojen ja oppaiden kehittämisessä, kuten ilmanvaihdon mitoitusohjeiden ja muiden säädösten (mm. D2) laadinnassa.

Seppänen kirjoitti SuLVin vuonna 1987 julkaiseman kirjan ”Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto” ja vuonna 1995 kirjan ”Rakennusten lämmitys”. Molemmista on otettu uusintapainoksia. Näitä molempia kirjoja on käytetty vuosia monissa oppilaitoksissa. Muita hänen kirjojaan ovat Rakennusten ”Sisäilmasto ja LVI-tekniikka”, ”Ilmastoinnin suunnittelu” sekä ”Ilmastoinnin äänitekniikka”.

Seppänen perusti SuLVI:n yhteistyökumppanin Sisäilmayhdistyksen vuonna 1990 ja toimi sen puheenjohtajana perustamisesta lähtien vuoteen 2005 saakka. Hänen aloitteestaan ja johdollaan laadittiin ensimmäinen sisäilmastoluokitus vuonna 1995. Hän on tukenut tutkimustyötä ja alan kehitystä lausuntojen antajana ja rahoituksen suuntauksessa mm SuLVIin liittyvien säätiöiden kautta. Hän toimi pitkään myös SuLVI:n edustajana Suomen LVI-alan yhteistyöorganisaatio FINVAC:ssa, sen puheenjohtajana 2006-2022.

Seppänen on aktiivisesti edistänyt pohjoismaista yhteistyötä ilmanvaihtoteknologian kehittämisessä ja sisäilmanlaadun parantamisessa, viime vuosina erityisesti ilmavälitteisten tautien, kuten COVID-19, torjunnassa. FINVAC nimesi hänet myös Suomen edustajaksi LVI-alan pohjoismaiseen yhteistyöjärjestö SCANVACiin, jonka puheenjohtajana hän toimi 2016-2022. Seppänen aktivoi myös uudestaan pohjoismaisen ilmanvaihtoalan tieteellisen yhteistyöorganisaation (Nordin Ventilation Group, NVG), jonka puheenjohtajana hän toimi 2018-2003.

Seppänen on toiminut sisäilmasto- ja energiakysymysten asiantuntijana yli 50 vuotta. Hän on ollut erityisen keskeinen hahmo rakennusten sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamisessa. Hän on aina korostanut, että energiansäästöä ei pidä tehdä sisäilmaston kustannuksella. Hänen tutkimuksistaan ehkä eniten huomiota ovat saaneet laskelmat sisäilmaston kustannusvaikutuksista terveys ja työn tuottavuus huomion ottaen. Seppänen on ollut viime vuosiin saakka aktiivisesti mukana kansallisissa ja kansainvälisissä energiatehokkuutta sekä hyvää ilmavaihtoa ja energiatekniikkaa edistävissä hankkeissa, mm eurooppalaisten CEN-standardien kehittämisessä, REHVA:n oppaiden laadinnassa sekä myös Euroopan komission direktiivien sisällön suuntauksessa. Työskennellessään Brysselissä REHVA:ssa hän loi laaja kontaktiverkon eurooppalaisiin yhteisöihin, vaikuttaen mm rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sisältöön sisäilmastoasoiden mukaan ottamiseksi.

Seppäsen työ on palkittu usean kotimaisen ja ulkomaisen organisaation korkeimmilla tunnustukisilla (mm SuLVI, REHVA, SIY). Vuonna 2022 yhdysvaltalainen insinöörijärjestö (ASHRAE) myönsi hänelle arvostetun tunnustuspalkinnon ”Lifetime Achievement Award”. Seppänen on Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ritari. Presidentti Koivisto myönsi hänelle professorin arvonimen vuonna 1982.

Seppänen harrastaa matkailua, puutarhanhoitoa, ulkoilua ja retkeilyä, erityisesti Nuuksion kansallispuistossa.

Emeritusprofessori Olli Seppänen

• on työskennellyt talotekniikka-alalla yli 50 vuotta, erityisesti
  sisäilma- ja energiatehokkuuskysymysten parissa
• nimitettiin Aalto-yliopiston professoriksi vuonna 1982,
  mikä oli uran käännekohta tutkimus- ja kehitystyölle
• on toiminut merkittävässä roolissa mm REHVA:n puheenjohtajana,
  presidenttinä ja pääsihteerinä.
• vastaanotti vuonna 2022 Lifetime Achievement Awardin tunnustuksena pitkästä ja merkittävästä urastaan alalla
• toimi FINVACin hallituksen puheenjohtajana ja on aktiivisesti mukana alan kehittämisessä
• on keskeinen vaikuttaja energiatehokkuus- ja sisäilma-asioiden tuomisessa esille eurooppalaisessa sääntelyssä (esim. EPBD-direktiivi)
• on vaikuttanut merkittävästi myös pohjoismaisen ilmanvaihto- ja sisäilmastoyhteistyön tiivistämiseen
• on ollut SuLVIn jäsenenä vuodesta -66 lähtien ja liiton puheenjohtaja 1995-2005
• ulkoilee ja retkeilee mielellään luonnossa, erityisesti Nuuksion kansallispuistossa

Yhteistoimintajäsenet näkyvät tukijoinamme kaikissa kanavissamme
ja ovat mukana ensimmäisinä, kun alalla tapahtuu. Alan organisaatiot voivat liittyä yhteistoimintajäseniksemme. Onko teidän yrityksenne jo mukana?

>> Liity mukaamme!

Kohtaa

Verkostoidu paikallisten jäsenyhdistystemme kanssa. Yhteistoimintajäsenenä teillä on mahdollisuus tarjoutua esittelemään palveluitanne paikallisten jäsenyhdistysten tilaisuuksiin. Yhteistoimintajäsenellä on myös oikeus osallistua liittovaltuuston kokoukseen ilman äänivaltaa. Teillä on myös mahdollisuus varata oma aamukahvi-webinaari, joka on maksuton areena ajankohtaiselle aiheellenne.

Yhdistystoiminta on ihmisten kohtaamista ja liiketoiminta on ihmisten välistä toimintaa. Yritysten kannattaakin kannustaa työntekijöitään liittymään omalla paikkakunnallaan toimivan yhdistyksen jäseneksi, sillä yhdistysten tapaamisissa kohdataan asiakkaat, potentiaaliset kollegat ja kilpailijat.

Kouluttaudu

Tarjoamme yhteistoimintajäsenille koulutusta etuhintaan. Etu koskee yhteistoimintajäsenen koko henkilöstöä ja kursseja tullaan järjestämään 2 – 3 vuodessa. Tiedotamme etuhintaisista kursseista etukäteen yhteistoimintajäsenkirjeellä.

Tuota sisältöä

Ammattilaisille

Yhteistoimintajäsenet ovat tervetulleita osallistumaan puolueettomalla, alaa kiinnostavalla sisällöntuotannolla. Tarjoamme Suomen LVI-liiton alustat käyttöösi ajankohtaisten asiantuntijatekstien julkaisemiseen. Ota yhteys liiton viestintään lisätietoja varten.

Nuorille

LVI-alan järjestöjen Vetovoima-hankkeen tavoitteena on lisätä alalle hakevien opiskelijoiden määrää. Opetushallituksen 2020 arvion mukaan uutta työvoimaa tarvitaan vuoteen 2035 mennessä jopa 49 900 henkeä. Yritykselläsi on nyt mahdollisuus osallistua Vetovoima-hankkeen toimintaan tuottamalla sisältöä, ja vahvistaa samalla brändiänne tulevaisuuden työnantajana. Erityisesti eri opintoasteiden opinto-ohjaajat ja ammattikorkeakoulujen viestijät toivovat alan yrityksiltä työn arkea kuvaavaa sisältöä. Julkaisemme veloituksetta jutut LVI-ala.fi -sivuille ja videot hankkeen YouTube-kanavalla sekä toimitamme koonnit oppilaitosten ammattilaisille. Jaamme sisältöjä myös hankkeeseen osallistuvien liittojen omissa kanavissa. Ota yhteys liiton viestintään lisätietoja varten.

Näy joukoissamme ja katsomoissa

Kokoamme yhteistoimintajäsentemme logot mainostelineeseen, joka kulkee mukana tapahtumissamme, verkkosivuillamme sekä Talotekniikka-lehden jäsenliitteessä.

Tiedä missä mennään ja mitä tehdään

Kaikki jäsenet saavat sähköpostitse jäsenkirjeemme, joissa kerromme ajankohtaisista tapahtumista ja uutisista. Kaikki yhteistoimintajäsenyydelle nimetyt sopimus- ja viestintäyhteyshenkilöt saavat myös henkilöjäsenille suunnatun jäsenkirjeemme.

Jäsenedut Talotekniikkalehdessä

Yhteistoimintajäsenemme saavat myös antamaansa osoitteeseen Talotekniikka-lehden, jossa ovat myös liiton omat jäsensivut.

Tiesitkö että,
Henkilöjäsenemme osallistuvat kauttamme työryhmiin ja hankkeisiin, joissa otetaan kantaa ja vaikutetaan alan säätelyyn, oppaisiin ja ohjeisiin. Lisäksi he ovat oikeutettuja koulutuksiemme alennettuun jäsenhintaan. Joten työnantajana työntekijän henkilöjäsenyys on teille etu, joka sitouttaa työntekijän, pienentää koulutuskustannuksianne ja antaa mahdollisuuden osallistua alan kehittämiseen. Voitte pyytää meitä kertomaan Suomen LVI-liiton jäsenyydestä työpaikallenne, ota yhteys liiton viestintään tai suoraan paikalliseen LVI-yhdistykseen. 

Konkreettinen ratkaisu

ARE:n Hämeen projektiyksikössä oli sattunut ylöspäin poratessa muutamia tapaturmia, joissa normaalin suojalasin välistä oli pudonnut betonimuruja silmiin. Ohjeistuksen mukaan työvaiheessa käytetään umpilaseja. Asentajat testasivat useita erilaisia umpilasimalleja ja dokumentoivat kokemuksiaan. Testauksessa huomattiin, että mikään malleista ei toiminut käytännössä: varsinkin kesäaikaan umpilasit huurtuivat ikävästi.

• Keskustelimme ja ideoimme asentajien kanssa sitä, miten voisimme välttää suojalasien huurtumisen ja betonimurusten pääsyn silmiin. Päätimme testata kypärävisiiriä siten, että perussuojalasit jätetään visiirin alle. Otimme muutaman visiirimallin testaukseen ja valitsimme yhdessä sitten toimivimman yksikkömme käyttöön, tuotantopäällikkö Tapio Levänen Hämeen projektiyksiköstä kertoo.

Yhdessä löydetty ratkaisu sitouttaa

Hämeen tapaus on mainio esimerkki siitä, mitä hyvällä asentajien ja työnjohdon yhteistyöllä sekä ratkaisukeskeisellä asenteella on ARE:ssa saatu aikaan. ARE:n yrityskulttuuri kannustaakin avoimeen vuorovaikutukseen ja aktiiviseen otteeseen haasteiden ratkaisemisessa.

• Avoin keskustelu ja vaihtoehtojen vertailu toi tässäkin tapauksessa hyväksi koetun ratkaisun ongelmaan. Kun havaittuja ongelmia käsitellään ja ratkaisumalleja haetaan yhdessä, kaikki sitoutuvat ratkaisuun vahvemmin. Myös ideoiden testaus laajalla rintamalla lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja työhyvinvointia, työturvallisuuspäällikkö Mikko Tiainen ARE:sta sanoo.

Fennian riskienhallintapäällikkö Vuokko Puro näkee tapauksen erinomaisena esimerkkinä kehittyneestä turvallisuuskulttuurista.

• Ohjeita ei tarkoituksella jätetä noudattamatta. Sen sijaan toimimaton ohje tai muu ongelma tuodaan yhteiseen käsittelyyn ja siihen etsitään toimiva ratkaisu.

Pienelläkin teolla on mittava vaikutus

Työturvallisuus on jokaisen asia, se koskee organisaation kaikkia tasoja ja toimintoja. Se on pieniä arjen esimerkkejä, joista ARE:n kilpailuesitys on hyvä todiste. Yhden työvaiheen turvallisuutta parannettiin helposti toteutettavilla käytännön toimilla. Toimintatapa on myös sovellettavissa muihin työturvallisuushaasteisiin.

• ARE:n kilpailuesityksessä korostui työturvallisuuden kehittämisen ydin: työturvallisuutta ei rakenneta yksin, vaan sen kehittäminen on yhteistoimintaa. Se on mainio esimerkki siitä mitä saadaan aikaiseksi, kun tilanteen ratkaisemiseen otetaan mukaan kaikki, joita ongelma koskee. Teko voi tuntua pieneltä, mutta vaikutus yhteisölle on suuri, erityisasiantuntija Eero Honka Työturvallisuuskeskuksesta toteaa.

Kuvassa Hämeen projektiyksikkö – Olli Haverinen (vas.), Tapio Levänen, Kari Kuusento, Teemu Sillankorva ja Esa Virtanen. Kuva ARE.

Valinnan suorittivat Työturvallisuuskeskuksen, vakuutusyhtiö Fennian ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n edustajat.
Kultainen kypärä -työturvallisuuskilpailun toteuttavat vakuutusyhtiö Fennia – LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU – Talotekninen kauppa ja teollisuus, Talteka – Suomen LVI-liitto – VVS Föreningen i Finland. Joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu on tarkoitettu LVI- ja talotekniikka-alan urakoitsijoille, suunnittelijoille sekä alan teollisuuden ja kaupan toimijoille. Sen tavoitteena on tuoda esille hyviä käytänteitä ja ratkaisuja LVI-alan työympäristöjen turvallisuuden parantamiseksi.

Lisätietoja

ARE: Työturvallisuuspäällikkö Mikko Tiainen p. 040 300 5784, mikko.tiainen@are.fi
Fennia: Riskienhallintapäällikkö Vuokko Puro p. 044 312 1251, vuokko.puro@fennia.fi
Työturvallisuuskeskus: Erityisasiantuntija Eero Honka p. 050 410 6865, eero.honka@ttk.fi
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU: Asiantuntija Kimmo Nurmela p. 040 300 5525, kimmo.nurmela@lvi-tu.fi

Lähde: lvi-tu.fi

SuLVIn aamukahveilla 8.11. klo 10 kuulemme DNA Wattisen älykkäästä lämmityksen ohjauksesta ja anturoinnista suunnittelun apuna. Tule kuulolle!

>> Ilmoittaudu mukaan!

Onko osaaminen ajantasalla? Varmista koulutustemme kautta, että olemme valmiita muutokseen! >> SuLVIn koulutukset täältä!

Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28.5.2024. Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyy rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen. Perusparannussuunnitelmassa esitetään toimet, joilla rakennuskannasta tehdään päästötön vuoteen 2050 mennessä. Direktiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta eli 28.5.2026 mennessä.

Lisäpaineita kohdistuu erityisesti vanhempien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. LVI-alan ammattilaiset ovat avainasemassa tässä muutoksessa, sillä meidän työmme vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tehokkaasti rakennukset käyttävät energiaa, ja sitä kautta koko maan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Näiden uusien vaatimusten myötä korostuu myös jatkuvan koulutuksen merkitys. Meidän tulee päivittää osaamistamme uusimmilla teknologioilla ja energiatehokkuusratkaisuilla, jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin. Koulutustarjonta SuLVIlla tähtää siihen, että paras tieto, pätevyydet ja osaaminen on käytössämme.

Muutoksia tulee uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta sääteleviin asetuksiin. Muutoksia on lisäksi odotettavissa muun muassa automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin.

Vastaisuudessakin energiatehokkuus perustuu kokonaisenergiatarkasteluun. Tavoite on kuitenkin kova: päästötön rakennus. Päästöttömän rakennuksen on kyettävä reagoimaan ulkoisiin signaaleihin ja mukauttamaan energiankäyttöään, tuotantoaan tai varastointiaan. Tämä on kokonaan uutta. Onkin tärkeää, että alalla tehdään tiivistä yhteistyötä muiden rakentamisen ammattilaisten kanssa. Yhdessä voimme varmistaa, että energiatehokkaat ratkaisut tulevat osaksi kaikkia rakennushankkeita. Uudet polut tulevat vaatimaan entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteystyöt suunnittelijoiden välillä

Tarjoamme parhaan osaamisen nyt, kun valmistaudumme rakentamaan uutta, päästötöntä ympäristöä! >> Katso koulutukset!

Rakentamisen ja talotekniikka-alan suurin messutapahtuma FinnBuild viettää tänä vuonna 50-vuotispäiviä. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1974 nykyisessä Töölön Kisahallissa. Kansainvälinen juhlatapahtuma järjestetään 8.–10.10.2024, jota juhlitaan myös Portion Boysin tahtiin Helsingin Messukeskuksessa.

Tervetuloa SuLVI:n ja VSF:n osastolle 7a100! Tule juttelemaan kanssamme LVI-alan kuulumisista.

Arvomme joka päivä skumppapullon!

Arvomme joka päivä messuilla 8.-10.10. kuohuviinipullon klo 14. Siihen mennessä tulleet saman päivän arpalipukkeet osallistuvat arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan tekstiviestillä ja palkinto on noudettava klo 15 mennessä. Arvontaan osallistujan täytyy olla yli 18-vuotias.

Talotekniikka-Treffit järjestetään ke 9.10. klo 9-11 FinnBuildin yhteydessä. Se tarjoaa oivan startin messupäivälle: makoisan aamiaisen lomassa kuulet alan polttavimmat puheenaiheet ja tapaat kollegoita. Esiintyjinä mm. pääekonomisti Jouni Vihmo, Rakennusteollisuus RT ja CEO Mika Vuolle, Equa Simulation Finland. Lisäksi kultainen kypärä löytää uuden omistajan. Tilaisuus on maksuton.Isäntinä toimivat LVI-TU, Talteka, SuLVI, VSF, Ahlsell, Dahl ja Onninen.

> Lue lisää! 

SuLVIn hallitus kokoontui vuosittaiselle suunnittelupäivälle kesäkuussa. Päivän pääteemana oli sääntömuutosehdotus. Tätä varten perustettiin työryhmä, joka perehtyi ja toteutti hallitukselle esityksen sääntömuutoksista. Hallitus viimeisteli elokuussa kokouksessaan esityksen sääntömuutoksista liittokokoukselle. Työryhmään kuului toiminnanjohtaja Samuli Könkö, SuLVIn toimistolta Minna Tirkkonen, hallituksen varapuheenjohtaja Jere Carelse ja hallituksen varajäsen Johanna Satumäki.

Muutosehdotukset koskevat mm. jäsenyhdistysten rekisteröintiä, jäsenmaksuja ja sanamuotojen korjausta. Hallituksen esitys on mukana liittokokousmateriaaleissa. Sääntömuutosehdotuksessa 3/4 liittokokouksesta on puollettava sääntömuutosta.

Liittokokous julkistaa Vuoden LVI-yhdistyksen sekä kutsuu liitolle kunniajäsenen.

>> Tutustu liittokokousmateriaaliin tästä

HäLVI juhlii 50-vuotista taivaltaan

Hämeenlinnan LVI-yhdistys perustettiin 10.10.1974. Perustamisvaiheista ja yhdistyksen 40 ensimmäisestä vuodesta kirjoitti Jukka Salonen vuonna 2014 julkaistuun 40-vuotisjuhlajulkaisuun. Tänä vuonna Talotekniikka-lehden lokakuun numerossa keskiaukeamalla onkin luettavissa historiikki yhdistyksen 50 vuoden taipaleesta.

Juhlia suunnitellaan jo kovasti! Liittokokouksen jälkeen Hämeenlinna hehkuu HäLVIn puolivuosisadan juhlaa, kun suunnitteilla on timanttiset esiintyjät, hyvää ruokaa ja ohjelmaa pikkutunneille saakka. Aamulla on lisäksi 40:llä ensimmäisellä mahdollisuus tutustua Assi-sairaalahankkeeseen. Juhlatoimikunnan jäsenet ovat jo innoissaan! – Emme kuitenkaan paljasta vielä tämän enempää, mainitsee HäLVIn ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Antti Heinonen.

Liittokokouksen 2023 päätökset esityslistan mukaisia

• Vuoden 2025 liittokokous järjestetään Mikkelissä.

Päätökset
Kokouksen päätökset olivat esityslistan mukaisia. Liiton puheenjohtajana jatkaa Tapio Kanerva, varapuheenjohtajina Risto Kosonen ja Jarmo Kuitunen.

Vaalivaliokuntaan arvottiin seuraavat yhdistykset:
Vaalialue 1: Helsingin seudun LVI-yhdistys
Vaalialue 2: Kouvolan LVI-yhdistys
Vaalialue 3: Kuopion LVI-yhdistys
Vaalialue 4: Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys
Vaalialue 5: Koillismaan LVI-yhdistys

Uusi hallitus valittiin seuraavalle kaudelle
SuLVIn hallituksen puheenjohtajana aloittaa Juha Nurkkala ja varapuheenjohtajana Jere Carelse. Hallituksen uusia jäseniä ovat Satu Tykkyläinen ja Seppo Lakka. Varajäseniksi uusina valittiin Ari Niemelä ja Pertti Similä.

Tutustu puheenjohtajistoon ja uusiin jäseniin tästä!

Hallituksen kokoonpanoo 2024
Juha Nurkkala (pj.) Vaalialue 1 jatkaa
Terho Niemi Vaalialue 5 uusi
Satu Tykkyläinen Vaalialue 3 uusi
Sanna Kiviaho Vaalialue 3 jatkaa
Jere Carelse (vpj.) Vaalialue 2 jatkaa
Petteri Virranta Vaalialue 3 jatkaa
Veli-Pekka Kotikumpu Vaalialue 5 jatkaa
Jani Heikkilä Vaalialue 4 jatkaa
Seppo Lakka Vaalialue 2 uusi

Suomen LVI-liiton liittokokouksen jälkeen järjestetyssä iltajuhlassa kutsuttiin uusia Hotorautaneuvoksiksi vihittäviä noviiseja. Vihittäviksi neuvoksiksi kutsuttiin: Ari Hyvärinen KoLVIsta, Ilkka Jutila HäLVIstä, Mikko Niskala OuLVIsta sekä Johanna Satumäki VantaLVIsta.