Tag Archive for: suunnittelu

Huono sisäilma aiheuttaa Suomessa miljardien eurojen menetykset vuodessa sairauksina ja työajan menetyksinä. Oikean suuruinen ilmanvaihto on tärkeää sekä terveellisen sisäilman että energiatehokkuuden kannalta, koska ilmanvaihdon osuus Suomen energiankäytöstä on 10-15 %. Nyt on aika arvioida, ovatko suomalaisten säädösten ohjearvot kohdallaan ja millaisia muutostarpeista niissä on.

Pyydämme asiantuntemukseesi ja kokemukseesi perustuvia kommentteja ilmanvaihdon säädösten ja oppaiden parantamiseksi.

Tarkasteltavana on 4 asiakirjaa

  1. Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen
  2. Opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa
  3. Sisäilmasto ja ilmanvaihto-opas
  4. Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017)

Asetuksen teksti on sitova, oppaat ohjeellisia. Nopeimmin muutokset saadaan kolmeen ensin mainittuun oppaaseen, asetuksen muuttaminen on hitaampaa.

Voit kommentoida yhtä tai useampaa asiakirjaa. Pienikin muutos saattaa olla suuri parannus käytännössä. Rohkeasti mukaan vaikuttamaan. Asiantuntemustasi tarvitaan!

Palautekysely

Voit kommentoida asuinrakennusten sekä muiden kuin asuinrakennusten mitoitusoppaita (jotka ovat korvanneet D2, liitteen 1 taulukot) sekä itse asetusta nettikyselyn kautta 13.2-31.3.2019.

Palautekyselyyn

Sisäilma ja ilmanvaihto ‑opas käsittelee ilmanvaihtotekniikkaa ja korvaa vanhan D2:n teknisen ohjetekstin. Sen voit kommentoida suoraan oppaaseen osoitteessa www.talotekniikkainfo.fi.

Aloitusseminaari

Hankkeen aloitusseminaari järjestetään 14.3.2019 klo 15.00-16.30 (Sisäilmastoseminaarin yhteydessä), salissa 102, Messukeskuksen Siivessä, Helsingissä

Ohjelma

  1. Avaus ja hankkeen esittely – Olli Seppänen, FINVAC
  2. Asetus ja sen kommentointi – Olli Seppänen, FINVAC
  3. Oppaat ilmanvaihdon mitoitukseen ja niiden kommentointi – Siru Lönnqvist, FINVAC
  4. Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas ja sen kommentointi – Juhani Hyvärinen, Talteka
  5. Oppaiden merkitys suunnittelussa – Urpo Koivula, AX-Suunnittelu
  6. Oppaiden merkitys rakennustarkastuksessa – Ilkka Räinä, Rakennustarkastusyhdistys
  7. Keskustelu

Jos olet osallistumassa Sisäilmastoseminaariin voit ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittautua myös tähän tilaisuuteen.

Mikäli haluat osallistua ainoastaan hankeen aloitusseminaariin, voit ilmoittautua tästä.
Palautteen kerää ympäristöministeriön toimeksiannosta FINVAC, jonka muodostavat Sisäilmayhdistys, Suomen LVI-Liitto SuLVI, VVS Föreningen i Finland (VSF) ja LIVI.

 

Rakennustieto on lähettänyt jäsentemme kommentoitavaksi ohjekorttiehdotuksen, jota käsittelee aurinkoenergian aktiivista hyödyntämistä rakennuksissa. Ohje kattaa verkkoon kytkettävät aurinkosähkön mikro- ja pientuotantolaitokset, aurinkolämmön hyödyntämisen ja näiden suunnitteluun ja asennukseen liittyvät ohjeet.

Ohjekorttiehdotus

Kommentoi RT-ohjekorttiehdotusta tällä lomakkeella 11.1.2019 mennessä.

Yksi Suomen LVI-liiton tehtävistä on seurata aktiivisesti toimialan säätelyä ja teknistä kehitystä ja välittää tieto jäsenkirjeillä sekä avoimesti kaikille Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. Olemme myös alan keskeisimmän ammattilehden, Talotekniikka-lehden yksi pääosakas. Jäsenemme saavat lehden jäsenetuna, maksutta.

Eerik Mäkitalo toimii elinkaariasiantuntijana Swecolla. ”Elinkaariasiantuntija pyrkii etsimään asiakkaan kannalta parhaita energiatehokkuusratkaisuja kustannustehokkaasti huomioiden energiakustannusten lisäksi huolto-, ylläpito ja uusimiskustannukset valitun elinkaaren aikana”, Eerik kuvailee.

Eerik Mäkitalo

Elinkaariasiantuntijan tehtäväluettelo julkaistiin joulukuussa 2017 ja Eerik kertookin, että tilaajat vaativat hankkeisiinsa erillistä elinkaariasiantuntijaa selkeästi aiempaa useammin. ”Halutaan suunnitella ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Nykypäivänä se on mahdollista tehdä hyvinkin kustannustehokkaasti.”

Elinkaariasiantuntijan työ painottuu erityisesti hanke- ja luonnossuunnitteluvaiheeseen. ”Työni on niin sanotusti poikkitieteellistä moniosaajan työtä, koska täytyy ymmärtää mikä kaikki energiatehokkuuteen vaikuttaa. Minulle on selkeästi hyötyä LVI-painotteisesta koulutuksestani, jonka olen saanut Tampereen Teknillisessä yliopistossa.”

Suomen LVI-liiton LinkedInissä mielenkiintoisia julkaisuja

Eerik seuraa kiinteästi Suomen LVI-liiton julkaisuja LinkedInissä. ”SuLVI jakaa monipuolisesti uutisia alan asioista, vähän laidasta laitaan ja se tukee omaa ammattiani hyvin. Globaalisti ajatellen olemme pieni maa ja vaikka LVI-tekniikkamme on huippua, ei siihen suinkaan pidä tuudittautua. On todella positiivista, että SuLVI jakaa esimerkiksi eurooppalaisen REHVAn tiedotteita eteenpäin”, Eerik pohtii. ”Olen aina ollut avoimen tiedonjaon puolesta, tähän toki vaikuttaa ehkä se, että olen aikoinaan myös opettanut LVI-suunnittelua ja rakennusten energiasuunnittelua. Avoimuushan johtaa lopulta kaikkien parempaan osaamiseen. Ja etenkin kun alalla on työvoimapulaa, on tutkimus ja kehitys jäänyt pakostikin vähemmälle. Tässä mielessä SuLVIn merkitys uuden tiedon välittäjänä korostuu.”

Jatkossa Eerik toivoo, että jakaisimme enemmän tietoa energiatehokkuudesta. ”Passiivinen aurinkosuojaus on asia, joka tulee jatkossa vaikuttamaan LVI-asiantuntijan ja elinkaariasiantuntijan työhön yhä enemmän. Edellinen kesä oli erittäin kuuma ja ilmastonmuutoksen myötä kuumia kesiä tulee varmasti myös lisää. Toivoisin lisää tietoa myös aurinkopaneelien ja -keräinten mitoituksista, sillä niissä tehdään valitettavan paljon virheitä”, Eerik harmittelee. ”Tulevaisuuden osalta minua kiinnostavat erityisesti faasimuutosmateriaalien hyödyntäminen lämmön varastoinnissa (phase change material, PCM) ja mahdolliset uudet markkinoille tulevat energiamuodot.”

Arvosana SuLVIlle

Lopuksi pyysimme vielä antamaan arvosanat Suomen LVI-liiton aktiivisuudelle ja jaettujen uutisten tasolle sosiaalisen median kanavissa.
“LinkedIn saa täydet viisi pistettä, sillä viime aikoina ollut ihan viimeisen päälle hyviä ja ajankohtaisia uutisia. En seuraa Facebookia enkä Twitteriä.”

LinkedIn *****
Facebook –
Twitter –

Yksi FinnBuild-messujen mielenkiintoisimmista ja laajakantoisimmista paneelikeskusteluista käsitteli uusia rakentamista ohjaavia säädöksiä. Aihe on ajankohtainen, kun vuoden 2017/2018 vaihteessa kaikki ”vanhat” Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet kumottiin ja korvattiin huomattavasti yleisemmällä tasolla esitetyillä ministeriön asetuksilla.

Paneelikeskustelun rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksesta veti ammattitaitoisesti ja asiaa tuntevasti Juha Salmi Asuntotietokeskuksesta.
Paneelissa olivat mukana Teppo Lehtinen, rakennusneuvos ympäristöministeriöstä, Harri Aavaharju, vastaava LVI-tarkastusinsinööri Vantaan kaupungin rakennustarkastuksesta ja Tapani Idman, LVI-suunnittelun ryhmäpäällikkö Granlundilta.

Ministeriö ei voi enää antaa ohjeita

Avauspuheenvuorossaan Teppo Lehtinen toi esille rakentamismääräyksiä koskevan uudistustarpeen ja vaatimukset. Uusitun perustuslain tulkintojen mukaan ministeriö ei voi antaa enää ohjeita, joten vanhasta käytännöstä oli luovuttava. Viranomaisohjeistuksen vähentäminen oli myös alusta pitäen Sipilän hallitusohjelmassa ”normitalkoot” nimellä.

Kaikki vanhat rakentamismääräyskokoelman osat on siis kumottu. Määräykset ja ohjeet eivät myöskään saa olla samassa dokumentissa. Vuodenvaihteessa tilanne muuttui paljon. Asetukset astuivat välittömästi voimaan ilman siirtymäaikoja, täydentäviä uusia oppaita oli vain muutamia mm. talotekniikan alueelta. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä kumottuja ohjeita suunnittelun ohjenuorana, jos ne täydentävät sitovia asetuksia ja eivät ole niiden kanssa ristiriidassa.

Lehtinen korosti puheenvuorossaan myös uusien asetusten perustelumuistioita, joihin hän kehotti tutustumaan. Ne ovat aiempaa yksityiskohtaisempia ja sisältävät hänen mukaansa osittain myös aiemmin ohjeissa esitettyjä näkökohtia.

Uudet, rakentamismääräyskokoelman korvaavat asetukset aiheuttivat ministeriössä kiirettä, määräaika mm. rakennusten energiatehokkuuteen liittyvillä asetuksilla oli vuoden 2017 loppu. Asetukset valmistuivat ajoissa ja olivat sidosryhmien arvioitavana runsaasti ennen määräaikaa. Asetusten antaminen edellytti myös niiden hyväksyttämistä (notifiointia) EU:n komissiossa ennen voimaantuloa, sekin vei kolme kuukautta, kertoi Lehtinen. Hän ei myöskään pitänyt uusien asetusten merkittävästi kiristävän rakennusten energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, vaan jopa päinvastoin mm. puu-ulkoseiniä koskevat vaatimukset helpottuivat. Nyt kaikkien massiivipuisten seinien vaatimustaso on sama kuin aikaisemmin hirsiseinällä.

Rakentamisen kulttuurin muutos

Säädöksiä koskeneen muutoksen yhtenä tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennusala tekee rakentamista ohjaavat oppaat itse, jolloin oletetaan niiden olevan helpompia noudattaa eivätkä aiheuta ristiriitoja siinä määrin kuin ministeriön ohjeet. On siis kyseessä rakentamisen kulttuurin muutos: viranomaisohjauksesta itseohjautuvuuteen ja kumppanuuteen kehitystyössä. Tavoitteena on myös, että rakennuskustannukset eivät kasva ja että löydetään entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Muutos on suuri ja aiheuttaa samalla lisää painetta ja vaatimuksia rakennustarkastukseen. Kun asetuksia avaavia ministeriön ohjeita ei ole, rakennustarkastus joutuu muodostamaan monesta yksityiskohdasta oma tulkintansa, joka saattaa vaihdella samaan tapaan kuin ennenkin kunnittain, ehkä jopa enemmänkin, kun tulkintaohjeita ei vielä ole.

Rakentamismääräyskokoelman kumoaminen ja korvaaminen paljon suppeammilla asetuksilla on suuri muutos alalla. Tapani Idman Granlundilta ei pitänyt sitä kuitenkaan merkittävänä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä. Granlundin suunnitteluratkaisut seuraavat joka tapauksessa uusia asetuksia ja osittain myös vanhoja ohjeita. Uusi tilanne sallii myös paremmin uusien innovatiivisten ratkaisujen käytön.

Paineita rakennustarkastukselle

Harri Aavaharju toi keskustelussa esille rakennustarkastuksen ongelmia. Ohjeiden kumoaminen asettaa lisää paineita rakennustarkastukselle, erityisesti rakennustarkastajien ammattitaidolle ja vastuulle. Jokainen rakennustarkastaja tekee lopulliset päätökset virkamiesvastuulla omaan harkintaansa ja ammattitaitonsa nojautuen. Kun ohjeita ei ole, ammattitaito tulee koetukselle.

Aavaharju totesi rakennustarkastajien tiedostaneen uudet haasteet ja ryhtyneen toimenpiteisiin tarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi ja tietotason kohentamiseksi. Ammattitaidon ylläpitäminen on yleisempi ongelma pienissä kunnissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta palkata teknisesti riittävän laaja-alaista tarkastajakuntaa. Päätöksenteko saattaa silloin vaikeutua. Aavaharju kertoi, että yhteistyö kuntien välillä on hyvä ja että apua annetaan suuremmista kunnista (mm. Vantaa) pienemmille. Myös pätevöitymistä työharjoittelun muodossa käytetään ammattitaidon kehittämiseksi (pienistä kunnista määräaikainen komennus suurempiin).

Rakennusvalvontojen yhteistyö

Aavaharju kertoi myös jo jonkun aikaa jatkuneesta pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyöryhmästä, jonka sivustolle (pksrava.fi) on koottu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä. Sivustolla julkaistaan myös TOPTEN-rakennusvalvontojen yhtenäisiä tulkintoja. TOPTEN-käytännöissä ovat mukana on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Salo ja Kauniainen. Aavaharju kertoi verkoston olevan laajenemassa kattamaan 40 kuntaa.

Uusissa asetuksissa pidettiin hyvänä sitä, että ne ohjaavat ratkaisukeskeisyyteen ja mahdollistavat paremman keskustelun rakennusvalvontojen kanssa. Siirtyminen valmiiden suunnitelmien määräystenmukaisuuden tarkastamisesta suunnittelun alkuvaiheessa käytävään järjestelmä- ja periaatetason ”isojen asioiden” tarkasteluun on nähtävä mahdollisuutena, ei esteenä. Kaikki paneelin jäsenet pitivät ”ennakkotarkastusta” hyvänä.

Ministeriö ei ole antanut, eikä välttämättä tule antamaankaan ohjeita asetusten tulkinnasta, vaikka käytännön toteuttajat ovat näitä kaivanneet, ehkä ei niinkään Granlundin kokoluokkaa olevat yritykset, mutta pienemmät. Talotekniikka-ala onkin aktiivisesti lähtenyt kehittämään oppaita.

Asetusten kanssa samaan aikaan valmistuivat muun muassa ympäristöministeriön, FINVACin ja Suomen LVI-liiton verkkosivuille talletetut

Sekä Talotekniikkainfo-verkkosivuilta löytyvät

Lisäksi valmiina ovat myös oppaat CO2-pitoisuuden käytöstä ilmanvaihdon ohjauksessa, autosuojien ilmanvaihdosta (tulossa Talotekniikkainfon esimerkit-sivustolle) ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta (pdf).

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

Uuden jätevesiasetuksen mukaisesti ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kunnostukseen on aikaa enää reilu vuosi ja pätevyysrekisterissä on tällä hetkellä vain 23 jätevesijärjestelmien suunnittelijaa.

Pääsääntöisesti kaikkien haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä, mikäli kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai lähellä vesistöjä tai merta. Ennen työhön ryhtymistä jätevesijärjestelmän kunnostus pitää suunnitella. Suomen LVI-Liitto SuLVI ry vastaa haja-asutusalueiden vesihuollon suunnittelijapätevyyksistä. FISE on henkilöpätevyyspalvelu, joka tarjoaa rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan pätevyydet ja niiden rekisterin riippumattomasti. FISEn pätevyysrekisterissä on tällä hetkellä kuitenkin vain 23 jätevesijärjestelmien suunnittelijaa.

”Pätevöityneitä suunnittelijoita on ollut haasteellista saada lisää, koska asetuksessa määriteltyjä aikatauluja on siirretty eteenpäin ja loivennettu vaatimustasoa. Suunnittelijoita on kaikonnut muille aloille, kun töitä ei ole ollut”, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Tiina Strand kertoo.

Mikäli jätevesijärjestelmän kunnostus on edessä, suunnittelijaa kannattaakin ryhtyä etsimään mahdollisimman nopeasti. ”Voi olla, että ensi keväänä on jo niin paljon kysyntää, että hinnatkin voivat olla korkeammat”, Strand sanoo.

Jätevesijärjestelmiä voi toki suunnitella myös ilman FISE-pätevyyttä, mikäli osaamista vain riittää. Hämeen ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä ainoa taho, joka järjestää haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutusta.

”Pelkästään meidän ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä järjestämän koulutuksen on läpikäynyt 250–300 suunnittelijaa sen jälkeen, kun asetus annettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Lainsäädäntö on vain ollut niin pitkään sekavassa tilassa, ettei koulutukselle ole ollut kysyntää. Nyt kiinnostus on herännyt ”, tutkijayliopettaja Harri Mattila Hamkista sanoo.

Suunnittelijan palkkaaminen voi tuoda jopa tuhansien eurojen säästöt

Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia, että jätevedet käsitellään asiaankuuluvasti. Mitään patenttiratkaisuja ei ole tarjolla, sillä paras ratkaisu riippuu kiinteistöstä, veden käytöstä ja ympäristöstä. Hyvä jätevesisuunnitelma takaa, että kiinteistölle hankitaan oikein mitoitettu ja kohteeseen sopiva järjestelmä.

”Järjestelmä pitää mitoittaa käytön mukaan. Esimerkiksi pienpuhdistamoissa järjestelmä ei toimi oikein, jos se ei ole oikein mitoitettu eikä jätevettä tule tarpeeksi. Suunnittelija ottaa kantaa järjestelmävalintaan ja oikeaan mitoittamiseen sekä sijoittamiseen”, Strand kuvaa.

Pätevä suunnittelija pystyy myös arvioimaan, voidaanko vanhaa olemassa olevaa järjestelmää hyödyntää joltain osin uudessa järjestelmässä.

”Satojen eurojen panostuksella suunnitteluun säästää helposti tuhansia euroja. Markkinoilla on kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Kun pätevä suunnittelija tekee suunnitelmat, järjestelmä myös toimii. Ilman suunnittelijaa esimerkiksi käyttökustannukset voivat tulla kalliimmiksi kuin jollain toisella laitteella. Pätevä suunnittelija osaa myös opastaa, miten järjestelmää kannattaa huoltaa ja kunnossapitää”, Mattila sanoo.

Jätevesijärjestelmän uudistamisessa liikkeelle kannattaa lähteä ottamalla yhteyttä paikalliseen rakennusvalvontaan ja selvittämällä, mitä järjestelmältä edellytetään. Paljon hyödyllistä tietoa löytyy myös ympäristöministeriön sivuilta.
Päteviä suunnittelijoita voi löytää FISE:n rekisterin lisäksi kysymällä oman kunnan rakennusvalvonnasta tai vesiensuojeluyhdistyksistä.

FISE-pätevöityneet haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat
Ympäristöministeriön sivusto, kiinteistön jätevesien käsittely

Hyvin suunniteltu, rakennettu ja käytetty talotekniikka vaikuttaa ratkaisevasti tilojen toimivuuteen, käyttäjien hyvinvointiin ja asumismukavuuteen. Se toimii siten kulmakivenä rakennus- ja kiinteistöalan kestävään kehitykseen. LVI-kortistossa on yli 6000 sivua tietoa. Talotekniikan vastaanottomenettelyyn liittyvät ohjekortit on julkaistu kesäkuun lopulla LVI-kortistossa, samoin kaksi ensimmäistä Lämpöpumput -ohjekorttisarjan ohjekorttia.

Tutustu uusiin kortteihin

Maalämpöpumput. Pientalot
Tässä ohjeessa esitetään perustietoja pientalojen lämmitykseen käytettävistä maalämpöjärjestelmistä.

Maalämpöpumput. Kiinteistöjärjestelmät
Tässä LVI-ohjekortissa esitetään perustietoja suurista maalämpöpumppujärjestelmistä.

Talotekniikan laadunvarmistus- ja vastaanottomenettely. Prosessikuvaus
Tässä ohjeessa kuvataan talonrakennushankkeen taloteknisten järjestelmien laadunvarmistusprosessi.

Talotekniikan laadunvarmistus- ja vastaanottomenettely. Tehtävät ja dokumentointi
Tässä ohjeessa kuvataan, kuinka LVIA-järjestelmien toimivuutta valvotaan ja dokumentoidaan rakennuksen vastaanottovaiheessa.

Saimaan LVI-yhdistys, SaLVI kävi tutustumassa toukokuun lopussa Lappeenrannan keskussairaalan laajennusosaan, eli pian avattavaan K-sairaalaan. ”Näyttävä kohde kaikin puolin ja kiinnostava katsaus tekniikkaan”, hehkuttaa SaLVIn puheenjohtaja Salla-Riina Hulkkonen.

Kierrokselle osallistui yhteensä 18 jäsentä, joita opastamassa olivat Eksoten Sami Leino, LVI-suunnittelusta vastannut Jukka Rantalainen, Granlund Saimaa Oy sekä kohteen LVI-valvoja Juha Loisa, LeaseGreen Suomi Oy.

”Suunnitteluaikataulu kohteessa oli, kuten hieman totuttua on, lyhyt, mutta heti alussa sovimme toimintaperiaatteet tiimin kanssa selkeästi”, kertoo Jukka Rantalainen. ”Suunnittelutiimiin kuului kaikkiaan seitsemän henkilöä, joista sprinkleri-, sairaalakaasu-, ja IV-suunnitteluapua saatiin muilta Granlundin konttoreilta. Rantalainen vastasi koko LVIJA-suunnittelusta.

Hyvä hankesuunnittelu pohjalla

”Tullessani mukaan projektiin, se oli jo hankesuunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaihetta edesauttoi suuresti se, että hankesuunnitelma oli tehty erittäin hyvin. Esimerkiksi hybridilämpöpumppu oli jo mainittu järjestelmäkuvauksessa”, kiittelee Rantalainen. Noin 280 kW tehoinen hybridilämpöpumppu hyödyntää rakennuksen sisällä syntyvää lämpökuormaa mm. käyttöveden tai pihasulatuksen lämmityksessä. Normaalisti tämä energia puhallettaisiin taivaan tuuliin. Sama järjestelmä myös jäähdyttää rakennusta.

”Siitäkin täytyy hankesuunnittelijoita kiittää, että jo alustavasti oli ajateltu huonekorkeudet ja tilat asennusvaihetta miettien. Sairaalan kahdeksas kerros on täynnä pelkkää tekniikkaa. ”IV-konehuonekerros” on tilava ja suunniteltu myös huoltotöitä helpottaen”.

Saimaasta lämpöä ja kylmää

Rantalainen oli mukana myös rinnalla kulkevassa järvilämpö ja –kylmäjärjestelmäprojektissa. K-Sairaala on Saimaan rannalla ja ajatus oli ottaa lämmitys- ja jäähdytysenergiaa Saimaasta.

”Tämä ei toteutunut vielä, mutta putkistojen ja lämmönsiirtimien osalta on varauduttu tähänkin. Valitettavasti vesistön syvyys oli vain 2,5m, mikä ei riittänyt, vaan olisi edellyttänyt pitkiä putkitusmatkoja. Joka tapauksessa varaukset ovat valmiina tulevaisuutta varten, siinä on mahdollisuus ottaa kantasairaalankin puolelle energiaa”, kertoo Rantalainen, joka siis vastasi K-sairaalan liityntäpuolesta.

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Jorma Säteri – kuvaaja Teemu Hartikainen

Sisäilmastoluokituksen valmistelusta vastannut, tuolloin Sisäilmayhdistyksessä toiminnanjohtajana toiminut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri luennoi sisäilmastoluokituksesta sekä uusista ilmanvaihdon mitoitusoppaista sekä niiden vaikutuksista LVI-suunnitteluun. Luentomateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilta sivuilta.

”Ympäristöministeriön asetukset määrittelevät vähimmäistason ja oppaiden ja ohjeiden asema on täysin muuttunut aiemmasta. FINVACin ohjeistus ilmavirtojen mitoitusarvoiksi tukee YM:n asetusta. Sisäilmastoluokitus on suunnattu rakennuttajille ja suunnittelijoille antaen tavoitetasoja ja ohjeita sisäilmaston viihtyisämpään tasoon S1 tai S2. Kaikkien näiden kokonaisuus on linjattu yhtenäiseksi”, Säteri kertoo. ”Käyttäjien tarpeet, käytännöt ja tilanteet vaihtelevat. Uusien asetusten lähtökohta on luoda enemmän sekä vapautta että vastuuta suunnitteluun ja Sisäilmastoluokitus tukee tätä. Viime kädessä toki tilaaja tekee päätöksen. Tämä on vapaaehtoinen luokitus, jota voi noudattaa niin halutessaan”.

Käytännön kokemukset ja palaute ovat tärkeää

Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi. Rakennustiedon kortiston asiakkaat saavat luokituksen automaattisena päivityksenä. ”Sisäilmayhdistys tulee julkaisemaan sisäilmastoluokituksen myös omana julkaisunaan. Lisäksi minä ja Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola tarjoamme mahdollisuuksien mukaan luentoja aiheesta. Suomen LVI-liiton kanssa on myös suunniteltu alustavasti Sisäilmastoluokitus 2018 -kursseja.”

”Toivon tietenkin, että suunnittelijat perehtyisivät oppaaseen ja hyödyntäisivät sitä työssään. Ensimmäinen Sisäilmastoluokitus julkaistiin vuonna 1995 ja sen edelliset päivitykset 2001 ja 2008. Annetun palautteen pohjalta luokitusta on muokattu edelleen selkeämmäksi ja palautetta toivotaan tästä eteenpäinkin”, kannustaa Säteri.

”Koen, että tällainen selkeiden tavoitteiden julkaiseminen on omalta osaltaan nostanut LVI-suunnittelun arvostusta rakentamisessa. LVI-suunnittelu edellyttää ammattitaitoa, jonka tarvetta oppaat tai Sisäilmastoluokitus eivät poista – päinvastoin lisäävät.”

Jorma Säterin vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Pitäisikö tuloilmavirtoja simuloida ainakin jollain tasolla, jotta tiedettäisiin miten sisäilmasto toteutuu?

Olosuhteiden simulointi on joka tapauksessa tarpeen mm. ylilämpenemisen estämiseksi. Paine-erojen ja ilmavirtojen simulointi on tarpeen tehdä ainakin korkeissa (yli 4 kerrosta) ja avoimella paikalla sijaitsevissa rakennuksissa.

Talviaikana sisälämpötilasuositus alle 21.5 on liian alhainen ja aiheuttaa käytännössä paljon valitusta.

21,5 on tutkimusten ja standardien mukainen suuren joukon keskimääräinen optimilämpötila. Liian korkeat lämpötilat lisäävät sisäilmaoireita ja energiankulutusta. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret ja paras tyytyväisyys saavutetaan yksilöllisellä säätömahdollisuudella (S1-luokka). Erityisryhmille (vanhukset, liikuntarajoitteiset ym.) tarvitaan 1-2 astetta lämpimämpää. Ilman lämpötilan lisäksi on pidettävä ilman nopeus alle 0,15 m/s ja seinä ym. pinnat lähellä ilman lämpötilaa.

Mihin perustuu tarve kerroskohtaiseen tasapainoon, jos on avoin portaikko?

Tasapainoon mitoittamisella halutaan välttää alipaineen tuomat epäpuhtaudet rakenteista. Jatkuvaa ylipainetta pitää edelleen välttää, ja sen aiheuttama riski on mielestäni suurempi kuin terveen rakennuksen alipaineen. Siksi mittauksessa ja säädössä pitäisi tarkastaa myös paine-ero vaipan yli (eri korkeuksilla ja julkisivuilla).

Mikä muu vaihtoehto kuin huoneistokohtaiset IMSit on tuloilmavirran kasvattamiseen liesikuvun tehostustilanteessa?

Alipaineen vaikutuksesta avautuva ulkoilmaventtiili voisi toimia, tai ks. seuraava kysymys.

Voiko tuloilman tehostuksen toteuttaa kompensaatiolla suoraan mittaamalla paine-eroa liesituulettimen kanavasta? Tai vaipan yli paine-eroa mittaamalla?

Tällaista testattua ja toimintavarmaa tuotetta kaivattaisiin!

Tuleeko ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta mitata, kun sisäilma on siihen sidottuna.

Jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, muutos on hidasta, nyt noin 400 ppm. Kertamittauksessa on hyvä mitata ulkoilman pitoisuus, se kertoo myös näyttääkö mittari oikein. Tiiviissä kaupunkirakenteessa ulkoilman pitoisuudet voivat olla paikallisesti korkeampia.

Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet

FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf). Ympäristöministeriön sivusto voimassa olevaan rakentamismääryskokoelmaan.

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Rakenteiden huomioon ottamisesta LVI-suunnittelussa, tarkemmin sanoen reikäsuunnittelusta luennoivat Sari Linna (Granlund Oy) ja Katja Suovo (Ramboll).

”Kokemukseni mukaan reikäsuunnittelun pahimmat virheet voisi välttää yhteistyöllä ja kommunikaatiolla. LVI-suunnittelijan ei tarvitse osata rakennesuunnittelua eikä rakennesuunnittelijan LVI-suunnittelua, mutta eri tahojen tulee olla kiinnostuneita toimintaympäristöstään. Eli LVI-suunnittelijan olisi esimerkiksi hyvä ymmärtää mikä on palkki ja tietää, että ontelolaattojen suunnitteluohjeet ovat reikien osalta hyvin tiukkoja. Toisaalta rakennesuunnittelijan tulisi tietää, että huoneistokohtainen ilmanvaihto vaatii tuloilmalle reiän julkisivuun joka asuntoon, eli ikkunoiden vieressä on oltava riittävästi betonipieltä. Yhteisissä projekteissa opitaan puolin ja toisin toistemme tekemisistä, kunhan muistetaan keskustella asioista. Pelkkä “ei onnistu, tee parempi” ei auta ketään. Pitää uskaltaa kysyä “miksi ei onnistu?”, ja toisaalta kysymys “miten toivoisit tämän ratkaistavan?” tai “voisiko tämän kohdan ratkaista toisin?” saattaa avata hedelmällisen keskustelun”, kertoo Katja Suovo.

Luonnontieteitä ja johtamisopintoja yhdistäen suunnittelupäälliköksi

Suovo toimii Rambollilla suunnittelupäällikkönä (rakennesuunnittelu, asuntosuunnittelu). Hän opiskeli Rakenne- ja ympäristötekniikan insinööritutkinnon (AMK) vuonna 2002 ja suuntautui tuolloin rakennetekniikkaan. Opiskelut jatkuivat 2016 Tietojohtamisen diplomi-insinööriksi, pääaineena tiedon ja osaamisen hallinta.

Katja Suovo, Ramboll

”Luonnontieteet ja tekniikka on kiinnostanut nuoresta asti. Partion kautta olen päässyt tutustumaan erilaisten ihmisten johtamiseen ja erityisesti yhdessä tekemisen luomiin mahdollisuuksiin. Nämä kun yhdistää, niin päästään siihen mikä motivoi minua työssäni tälläkin hetkellä: suunnittelualarajat ylittävä yhdessä tekeminen mahdollistaa hienojen asioiden saavuttamisen tehokkaasti ja mielekkäästi.

Töissä saa olla hauskaa. Olen saanut olla mukana tällaisissa projekteissa ja prosesseissa aiemmissa työpaikoissani Optiplanilla ja Vahasella, ja iloittelu jatkuu nyt Rambollilla. Kiinnostuin Rambollista työnantajana, kun huomasin viime syksynä, että täällä aletaan tosissaan panostaa asuntosuunnitteluun. Iso talo tuo mukanaan oman työuran kannalta mielenkiintoisia vaihtoehtoja: tietojohtamisen näkökulmasta voisin työllistää itseni niin infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon kuin johdon konsultointiinkin”, kertoo Suovo taustastaan.

”Työni on pääasiassa suunnitteluprojektien johtamista sekä rakenne- ja elementtisuunnitteluratkaisujen laatimista, kommentointia ja tarkastusta. Lisäksi suunnitteluprosessin kehittämistä ja toimintamallien jalkauttamista”.

Katja Suovon vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Mikä on konsoli ja mitä se tekee?

Esimerkiksi seinässä tai pilarissa oleva uloke, jolla voidaan kannatella palkki. Konsolia ei yleensä voida rei’ittää vaan talotekniikan täytyy valitettavasti kiertää konsolit.

Saako palkkiin/pilarin tehdä porauksia* *10mm kannatuksesta tms. varten?

Poraus on yleensä ok, kuormitus varmistettava rakennesuunnittelijalta.

Onko elementtien reikävarauksessa koskaan ns. urakoitsijan reikävarauskiertoa?

Uudispuolen asuntosuunnittelussa harvoin.

Mitä eroa on kuilulla ja hormilla?

Rakennesuunnittelijan näkökulmasta hormi on usein esimerkiksi Elpo- tai Luja-hormi. Mutta käytännössä molemmissa on sama ongelma: välipohjaan tarvitaan iso reikä.

Minkä takia palkit ja konsolit kasvavat aina elementtisuunnittelun aikana?

Kaikkia kuormia ei välttämättä ole käytettävissä vielä projektin alkuvaiheessa, eikä aina muisteta tarkistaa, että kaikki raudoitteet ym kilkkeet mahtuvat käytännössä betonirakenteen sisälle → elementtisuunnittelijan täytyy suunnitella elementit niin, että rakenne on toteutettavissa tehtaalla (toleranssit huomioiden) ja asennettavissa työmaalla.

Onko reikämitoitus korkeus kertaa leveys?

Tuo kannattaa aina varmistaa reikäkuvasta, ja jos reikäkuvasta puuttuu reikien merkintäohje, pitää se pyytää rakennesuunnittelijalta.

Ajatuksia reikävarausten toimittamisesta IFCnä?

Ehdottomasti kyllä, kun suunnitellaan tietomallikohdetta. Elementtisuunnittelija rei’ittää elementit ifc:n avulla. Ja 2D-reikäkuvat tuotetaan tarvittaessa mallin kautta.

Kuinka usein arkkitehti osaa sijoittaa esimerkiksi wc-istuimet ontelojaon mukaan?

Yleensä ontelojako ei kiinnosta arkkitehtia. Olisikin hienoa, jos rak ja lvi voisivat antaa arkkitehdille lähtötiedoksi esimerkiksi metrimäärän, jonka etäisyydelle istuimen saa enintään sijoittaa verrattuna esimeriksi elpo-hormin sijaintiin.

Miten vanhoissa saneerauskohteissa käytännössä voidaan varmistaa LVI suunnittelun yhteydessä esim. 1960 luvun rakennuksissa esim. kylpyhuoneremonttien yhteydessä lattian kestävyys, jos halutaan tehdä lattialämmitysjärjestelmät, rakenteen kuorma kasvaa ja reititykset muuttuvat. Jos tilaaja haluaa tällaisen rakenteen kuka vastaa loppupelissä kestävyydestä?

Voidaan tutkia vanhoja rakennesuunnitelmia, mutta jos sellaisia ei jostain syystä löydy (rakennusvalvonnan arkistoistakaan), voi vastuullisen tahon löytäminen olla haastavaa. Laattaan voidaan tehdä “koeporauksia” ja raudoituksia voidaan yrittää skannata rakenneilmaisimella pinnan päältä.

Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 13.2.2019 – varaa päivä kalenteristasi jo nyt.

Haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on myös rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.

Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan valintakriteerit

  • Työuraltaan nuori
  • Idearikas
  • Yhteistyökykyinen
  • Innovatiivinen
  • Osallistuminen SuLVIn jäsenyhdistyksien toimintaan

Palkitsemislautakunta valitsi yksimielisesti Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi Granlund Oy:lla ryhmäpäällikkönä työskentelevän Juho Lepistön. Palkitsemislautakunnalle merkittäviä ansioita olivat muun muassa Juhon esimerkillinen urakehitys asentajan töistä LVI-alan diplomi-insinööriksi sekä aktiivinen osallistuminen alan kehityshankkeisiin.

Palkitsemislautakunta

  • Tiina Strand, toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
  • Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
  • Heikki Heikkonen, päätoimittaja, Talotekniikka-lehti

”Kun tilat ovat viihtyisät sekä terveelliset, ja energialaskutkin ovat pieniä”

27-vuotias Juho Lepistö on syventänyt LVI-insinöörin tutkinnosta saamaansa osaamista Aalto-yliopistossa, josta valmistui energia- ja LVI-tekniikan diplomi-insinööriksi viime syksynä. Hänellä on käytännön kokemusta myös asennustyöstä, sillä hän aloitti työt LVI-asentajana opintojen ohessa vuonna 2012.

Juho sanoo vahvinta osaamistaan olevan asiakkaiden kanssa toimiminen ja ryhmätyötaidot. Suunnittelija tekee yleensä asiakkaan kanssa pitkiä jaksoja yhdessä töitä saman projektin parissa, jolloin hyvän yhteistyön merkitys korostuu. Viime vuonna valmistuneen diplomityönsä ja tällä hetkellä käynnissä olevan projektin myötä hän on kartuttanut osaamistaan suunnitteluprojektien hallintaan ja -johtamiseen liittyen.

Tänä keväänä hän mukana järjestämässä sisäistä koulutusta Granlundin projektipäälliköille liittyen uusien toimintamallien hankkeisiin. Hän on myös mukana Aalto yliopiston vetämässä Visio 2030 -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda rakennusalan visio vuodelle 2030 ja kehittää alan toimintatapoja.

”Talotekniikan rooli rakennushankkeissa on kasvanut ja LVI-suunnittelijan vaikutus lopulliseen rakennukseen onkin todellisuudessa jo melko suuri. Toisaalta, loppukäyttäjän näkökulmasta voidaan ajatella LVI-suunnittelijan onnistuneen parhaiten silloin, kun sitä ei edes huomaa. Eli kun tilat ovat viihtyisät sekä terveelliset, ja energialaskutkin ovat pieniä”, Juho sanoo.”

Juho on ystävällinen työkaveri, ahkera ja lahjakas LVI-suunnittelija

”Juho on näyttänyt kyntensä esimerkiksi megaprojekti Triplan LVI-suunnittelussa. Nuoresta iästä huolimatta hänellä on erittäin hyvä ymmärrys LVI-tekniikasta”, kertoo Juhon esimies Ossi Myllymäki.

Juhon työkaveri Eveliina Vesalainen kehuu Juhon huumorintajua ja sanoo, että tämä on älykäs ja sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka on aina hyvällä tuulella.

”Juhon kanssa on miellyttävä työskennellä. Hän on erittäin ahkera, mutta ei koskaan liian kiireinen auttaakseen työkavereitaan. Juho on tiimipelaaja, joka osaa nostaa myös kanssatyöskentelijöiden vahvuudet esiin. Hän on taitava soveltamaan uusia ideoita ja toimintamalleja rakennusalalle”, Eveliina kertoo.