Tag Archive for: opiskelijat

Miksi valitsin LVI-alan

Suomen kansallisvarallisuus muodostuu pääosin rakennuskannasta ja minulle on tärkeää, että saan olla osaltani pitämässä mahdollisimman hyvää huolta tästä yhteisestä varallisuudesta. Suomen kaltaisessa maassa rakennuksissa oleskellaan paljon. Hyvinvoinnin kannalta onkin erityisen tärkeää, että voimme hengittää raikasta ilmaa, oleskella sopivassa lämpötilassa ja nauttia puhtaasta talousvedestä kuormittamatta ympäristöä turhaan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja

Tekniikan ala on siitä mielenkiintoista, että kaikki pohjautuu satoja ja tuhansiakin vuosia vanhoihin luonnon lainalaisuuksiin. Tälle ikivanhalle pohjalle voimme kehittää jatkuvasti uusia innovaatioita. Voisikin ajatella että, nämä lainalaisuudet ovat meille ehtymätön voimavara. Elämme juuri nyt mielenkiintoisia aikoja, sillä erilaisia uusiutuvan energian sovellutuksia lanseerataan yhä isommissa mittakaavoissa käyttöön ja jatkossa näitä järjestelmiä voidaan yksittäisten kokeilujen sijaan vakiinnuttaa suuremman mittakaavan käyttöön.

Rakennusten lämmittämiseen täällä Suomessa kuluu jatkossakin paljon energiaa. Vain mielikuvitus on rajana miettiessämme, millaisia energianlähteitä voimme käyttää ja millaista tekniikkaa opimme vielä soveltamaan. Jos vain haluamme, voimme tehdä paljon sen eteen, että meille välttämätön energia on mahdollisimman hyvällä omallatunnolla tuotettua ja mahdollisimman moneen kertaan käytettyä.

Omien arvojen mukaista työtä

Itse hakeuduin LVI-alalle hyvän ja melko vakaan työtilanteen vuoksi. Minulle kaikista tärkein seikka alaa valitessa olikin vankka usko siihen, että tulen työllistymään. Vietän myös ison osan elämästäni töissä. Siksi minulle on tärkeää, ettei siellä tehdä mitään turhaa tai joutavaa, vaan oikeasti tärkeitä asioita toistemme, meidän yhteisen varallisuuden, ympäristön ja maapallon hyväksi. Haluan toimia joka päivä omien arvojeni mukaisesti. Se tekee minut onnelliseksi.

LVI-suunnittelijan työ on aika paljon sellaista tekijänsä näköistä työtä. Jokaisella on mahdollisuus painottaa juuri niitä osa-alueita, joita haluaa. Päivät ovat monipuolisia. Iso osa on toimistossa tai etänä tehtävää työtä, kuten yhteydenpitoa sidosryhmiin sähköpostilla ja puhelimitse, raporttien ja selvitysten kirjoittamista sekä tietenkin niiden suunnitelmien ja laskelmien laatimista erilaisilla mallinnus- ja mitoitusohjelmilla.
Toisaalta liikutaan paljon – käydään tapaamassa esimerkiksi muita suunnittelijoita ja käyttäjiä, vieraillaan työmailla, tehdään yhteistyötä asentajien ja työnjohtajien kanssa ja osallistutaan erilaisiin suunnittelu- ja työmaakokouksiin. Kaikessa tekemisessä pitää osata käyttää päätä. On tärkeää miettiä jatkuvasti sitä, että tehdään hyviä ratkaisuja seuraaville vuosikymmenille, kunnioitetaan ympäristöä, pidetään aikataulut mahdollisimman tiukkoina ja budjetti järkevästi kurissa. Tavoitteena on, ettei tehdä kenenkään kannalta mitään turhaa.

Kaiken kaikkiaan saan tehdä töitä hienojen ja moniammatillisten isojen hankeorganisaatioiden kanssa. Kaikilla meillä on yhteinen päämäärä. Rakentaa mahdollisimman hyvää.

Eveliina Junkkari

Korkeakoulujen yhteishausta osoitteessa www.opintopolku.fi
Tutustu LVI-alaan osoitteessa lvi-ala.fi

Miksi valitsin talotekniikan ammatikseni?

Kolme Metropolian opiskelijaa kertovat miksi he valitsivat talotekniikan alakseen.

Anna valitsi alan, jolla konkreettisesti parannetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.

Anna Äijö
“Alanvaihdon tullessa vastaan halusin löytää itselleni ammatin, jolla voin vaikuttaa. Lievän maailmanparantajaoireyhtymäni avulla mietin pääni puhki etsiessäni sitä oikeaa. Tärkeää oli kuitenkin saada ammatti, jolla ei taistella tuulimyllyjä vastaan, vaan konkreettisesti parannetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tähän mennessä olen saanut talotekniikalta kaiken kaipaamani ja opintojeni edetessä kohtaan päivittäin uusia mitä kiehtovampia prosesseja. Nuoret ovat koko ajan valistuneempia ja arvomaailmalla on yhä tärkeämpi rooli uravalinnoissa. Siksi mielestäni on tärkeää kertoa erilaisista mahdollisuuksista jo yläasteen aikana. Ei niinkään siitä, mihin kouluun kannattaa mennä, vaan mitä sillä voi saavuttaa.”

Lauria motivoi talotekniikan mahdollistama energiatehokkuuden ja kustannustehokkuuden yhdistäminen.

Lauri Harma
”Huolellisesti toteutetulla LVI-suunnittelulla on ensiarvoisen tärkeä vaikutus paitsi tilojen loppukäyttäjän viihtyisiin ja terveellisiin työskentely- ja elinolosuhteisiin, myös
meitä kaikkia koskettaviin ympäristövaikutuksiin rakennusten energiatehokkuuden kautta. Koska tilojen ja käyttöveden lämmitys muodostaa suuren osan asumisen ja rakennusten energiankulutuksesta, on suomalaisista korkeakouluista valmistuvilla
tulevaisuuden ammattilaisilla olennainen rooli tuoda ajantasaista energiatietoutta talotekniikan alalle siirtyessään työelämään. Mielestäni yksi suurimpia haasteita alallamme on tasapainoilu yhtäältä kehittyneen talotekniikan mahdollistaman energiatehokkuuden sekä toisaalta kustannustehokkuuteen liittyvien realiteettien välillä. Nämä alan haasteet motivoivat minua myös omissa opinnoissani. Uskon puhuvani myös opiskelutoverieni puolesta sanoessani, että jos se meistä on kiinni, niin nämä asiat saadaan kulkemaan tulevaisuudessa yhä paremmin käsi kädessä”

“Talotekniikan vaikutus ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen on kiehtovaa.”

Valtteri Viitikko
”Armeijassa ollessani homehtuneiden uudisrakennusten täyttäessä uutiset kiinnostukseni alaan syntyi. Talotekniikan vaikutus ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen on kiehtovaa. Sen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi mielekkään automatiikan ja ohjeiden avulla on mielestäni tärkeä suuntaviiva koko alalle, jotta voidaan varmistaa järjestelmien oikeanlainen käyttö ja pitkä ikä rakennuksille. Tätä toteuttaessa tulee taata korkeatasoinen koulutus, jotta tunnettaisiin riskit jo ennen työelämään siirtymistä. Pitkällä tähtäimellä aion palata luokkahuoneeseen kertomaan tuleville polville, kuinka tärkeitä teoria ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat.”

 

 

Säätiö LVY sr myöntää apurahaa erilaisiin LVI-alan hankkeisiin

2016 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat säätiöitä, selkeän enemmistön mielikuva säätiöiden toiminnasta on melko hyvä tai erittäin hyvä.

Säätiörekisteriä ylläpitää PRH. Tällä hetkellä säätiörekisterissä on noin 2 700 säätiötä, joista noin 800 on apurahasäätiöitä. Säätiöt tukevat vuosittain yli 0,5 miljardilla eurolla suomalaista tiedettä, kulttuuria ja sosiaalisia tarkoituksia. Säätiöiden myöntämä tuki yksinomaan tieteelle on kasvanut sadassa vuodessa 50 000 -kertaiseksi.

Säätiöillä on mahdollisuus rahoittaa myös epävarmoja hankkeita ja tukea luovuutta ilman edellytystä voiton tuottamiselle. Juuri tämä mahdollisuus tekee säätiöistä tärkeitä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Maaliskuussa 2018 tulee täyteen 65 vuotta Säätiö LVY:n toimintaa

Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Yhdistys ry (sittemmin Suomen LVI-liitto SuLVI ry) perusti maaliskuun 5. päivänä 1953 teknisen tutkimustyön tukemiseksi ”Säätiö L.V.Y.” -nimisen säätiön.

Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää talotekniikka-alaa ja sitä käsittelevää teknillis-tieteellistä tutkimustyötä. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan jakamalla avustuksia, apurahoja, stipendejä ja palkintoja. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan myös kaikilla muilla tarkoitusta edistävillä toimintamuodoilla.

Säätiö LVY myöntää apurahoja erilaisiin LVI-alan hankkeisiin. Apurahaa voi anoa LVI-talotekniikkaan liittyvään tutkimukseen väitöskirjan, diplomityön tai ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekemistä varten. Tutkimuksella on oltava merkitystä LVI-talotekniikan koulutukseen tai käytännön suunnittelu- ja toteutusratkaisujen uudistamiseen. Säätiön hallitus kokoontuu noin kolmen kuukauden välein ja käsittelee hakemukset.

Apurahojen hakemiselle ei ole määrämuotoista ajankohtaa eli apurahahakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti.

Tue LVI-alan tutkimustyötä lahjoituksin

Voit myös itse tukea LVI-alan tutkimustyötä tekemällä lahjoituksen Säätiö LVY:lle. Säätiö voi ottaa vastaan sen toimintaa tukevia avustuksia ja lahjoituksia, kunhan näihin ei liity ehtoja, joiden säätiön hallitus katsoo olevan ristiriidassa säätiön etujen ja tarkoituksen kanssa.

Lahjoittaja voi myös neuvotella säätiön kanssa lahjoituksensa suuntaamisesta haluamalleen LVI-talotekniikan koulutuksen tai tutkimuksen alueelle. Näin lahjoitus ja sen tuella tehtävä tutkimustyö edistävät juuri sitä aluetta, joka on lahjoittajalle tärkeä.

Lahjoituksella voi myös onnitella juhlivaa henkilöä, yritystä tai yhteisöä. Omana merkkipäivänä voi myös ohjata onnittelut säätiön toiminnan tukemiseen. Tuloverolain mukaan yhteisöt saavat vähentää vähintään 850 ja enintään 50 000 euron suuruisen lahjoituksen verotuksessa.

Lähde: Liisa Suvikumpu, PRH ”Säätiöiden merkityksestä yhteiskunnassa”, saatiolvy.sulvi.fi, Tuloverolaki 57§ Lahjoitusvähennys.

Päivitetty 10.9.2018 sanamuotoja korjattu

Aalto-yliopisto: Hanoista ja vesijohdoista voi liueta metalleja juomaveteen – veden juoksuttaminen poistaa haitalliset pitoisuudet

Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ikäiset.

Kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta veteen merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopistosta valmistuneen Meri Sipilän diplomityöstä, jota varten tutkittiin hanavedestä otettuja vesinäytteitä 30 kiinteistöstä eri puolella Suomea.

Tutkimus paljasti, että hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa. Seisotusajan lisäksi veden metallipitoisuuteen vaikuttivat kiinteistön hanan ja putkiston ikä sekä niissä käytetyt materiaalit.

”Nikkeliä liukeni veteen erityisesti kiinteistöissä, joissa hana oli uusittu alle vuotta aiemmin ja kuparia kiinteistöissä, joissa kupariputket olivat alle vuoden vanhoja. Nikkeli oli todennäköisesti peräisin hanan nikkeli-kromipinnoitteesta. Lyijyä voi puolestaan liueta veteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista”, Meri Sipilä kertoo.

Talousveden nikkelipitoisuudelle on asetettu lainsäädännössä terveysperusteinen laatuvaatimuksen enimmäisarvo 20 µg/l. Se ylittyi litran vesinäytteissä kolmasosassa kohteista, kun vesi oli seisonut käyttämättömänä yli 8 tunnin ajan. Enimmäisarvon ylittävissä näytteissä nikkelipitoisuudet vaihtelivat välillä 21–80 µg/l. Sipilä kuitenkin korostaa, että nikkelin pitoisuus laski turvalliselle tasolle heti, kun hanan sisällä seissyt vesi oli laskettu pois.

Lyhyemmillä seisotusajoilla nikkelin raja-arvo ylittyi vain yhdessä näytepisteessä. Lyijyn osalta terveysperusteinen laatuvaatimus 10 µg/l ylittyi seisoneessa vedessä yhdessä näytepisteessä ja oli lisäksi lähellä raja-arvoa muutamassa näytepisteessä. Kuparipitoisuus oli koholla muutamassa kohteessa, mutta sille asetettu laatuvaatimus ei ylittynyt.

”Juotavaksi tai ruoanlaittoon käytettävää vettä kannattaa laskea hanasta, kunnes kylmän veden lämpötila tasaantuu. Näin kiinteistön vesijärjestelmässä seissyt vesi saadaan pois ja metallipitoisuudet varmasti turvalliselle tasolle”, Sipilä sanoo.

Huomio kiinteistöjen vesikalusteisiin

EU:n juomavesidirektiivin muutos edellyttää, että kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet kylmässä hanavedessä tutkitaan jatkossa ilman veden juoksuttamista. Aiemmin kaikki talousveden laadun valvontanäytteet otettiin Suomessa runsaan veden juoksuttamisen jälkeen, jolloin näyte vastasi käytännössä vesilaitoksen toimittamaa verkostovettä. Verkostoveden nikkeli-, lyijy- ja kuparipitoisuudet täyttivät tässäkin tutkimuksessa reilusti lainsäädännön asettamat talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset.

Uuden näytteenottotavan tarkoituksena on auttaa havaitsemaan kiinteistöjen vesikalusteiden ja -johtojen mahdollinen heikentävä vaikutus veden laatuun. Jos talousveden metallipitoisuuksissa löydetään ylityksiä, selvitetään, löytyykö syy kiinteistön vesijärjestelmästä vai vesilaitoksen toimittamasta vedestä. Sen jälkeen terveydensuojeluviranomainen velvoittaa vastuutahon korjaamaan tilanteen.

Myös terveydensuojelun valvontaa ohjaavat viranomaiset suosittelevat veden riittävää juoksuttamista ennen sen käyttöä.

Meri Sipilän diplomityö ”Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit” hyväksyttiin Aalto-yliopistossa 11. joulukuuta 2017. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n vetämään hankkeeseen osallistui kahdeksan vesilaitosta (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Iisalmen Vesi, Imatran Vesi, Kouvolan Vesi Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Oulun Vesi, Tampereen Vesi), ja se sai rahoitusta myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta.

Lisätietoja:

Meri Sipilä, projekti-insinööri, DI, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
p. 044 279 3587
meri.sipila(at)fcg.fi

Päivi Peltonen, prosessikemisti, FM, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
paivi.peltonen(at)fcg.fi

Riina Liikanen, vesiasian päällikkö, Suomen Vesilaitosyhdistys ry & Adjunct Professor, Aalto-yliopisto
p. 040 758 1418
riina.liikanen(at)vvy.fi

Tietoa talousveden kuparin, lyijyn ja nikkelin mahdollisista lähteistä, terveysvaikutuksista ja enimmäispitoisuuksista löytyy Valviran julkaiseman Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osan III sivuilta 15-16.

Sofiaa kiinnostaisi omaan ympäristöön vaikuttaminen

Studia on lukiolaisten, toisen asteen opiskelijoiden sekä ylioppilaiden kansainvälinen jatkokoulutustapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna jo 25:ttä kertaa. Suomen LVI-liitto ja yhteistyöjärjestöt: VVS Föreningen i Finland rf (VSF), Talotekniikkateollisuus, LVI-tekniset urakoitsija LVI-TU ry, LVI-Teknisen kaupan liitto ry, SKOL ja Kylmäyhdistys osallistuivat messuille yhteisellä osastolla.

Yhtenä vetonaulana osastollamme oli UE BOOM 2 bluetooth-kaiuttimen arvonta ja yli 800 osallistujan joukosta arpaonni suosi jyväskyläläistä Sofiaa!

Schildtin lukiossa, Viitaniemessä lukion vasta toista luokkaa käyvä Sofia lähti vapaaehtoisesti mukaan messumatkalle kohti Helsinkiä, sillä hän halusi saada vähän osviittaa tulevaisuuden jatko-opinnoille jo nyt. ”On aika auki, että mitä lähtisin opiskelemaan ja oikeastaan en vieläkään tiedä täysin mikä ammatti minua eniten kiinnostaisi”, Sofia kertoo. ”Tykkään liikkua luonnossa ja harrastan partiota, joten mahdollisesti metsätalous tai jokin ympäristöalaan liittyvä kiinnostaisi minua”.

LVI-alalla teet töitä puhtaamman tulevaisuuden puolesta

LVI-alalla pääsee vaikuttamaan yhteiskunnan ja ympäristön välisen suhteen kehittymiseen monella eri tavalla. Alallamme töitä tehdään kestävän kehityksen ja puhtaamman tulevaisuuden puolesta suunnittelemalla tai toteuttamalla energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.

Sofia kertoo jääneensä Studia-messuilla juttelemaankin toviksi osastollemme, mutta myöntää ettei edelleenkään ole varma, mitä lyhenne LVI tarkoittaa. Tämä onkin alamme suuri haaste: kuinka kertoa talotekniikka- ja erityisesti LVI-alasta ammattiaan valitseville nuorille. LVI-alan ammattilainen järjestää sopivan huonelämpötilan, juoksevan ja puhtaan veden sekä toimivan ja terveellisen ilmanvaihdon. Vaan onko hän näkymätön sankari, jonka tärkeys huomataan vasta, kun hommat eivät toimi?

Selvitys: Suunnittelu- ja konsultointialan osaajavaje kasvaa vähintään 9 000 henkilöllä vuosina 2017-2025

Suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa. Erityisesti vaje arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutetuista on muodostumassa kriittiseksi.

Osaajavajetta syntyykin kokonaisuudessaan vähintään 9000, pahimmillaan yli 14 000 korkeakoulutetun verran vuosina 2017–2025.

 

Tampereen ammattikorkeakoulu voitti Grundfosin isännöimän LVI-alan opiskelijakilpailun

Talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen välinen valtakunnallinen opiskelijakilpailu järjestettiin jo yhdeksättä kertaa. Tänä vuonna kilpailua isännöi Oy Grundfos Pumput Ab ja kilpailu pidettiin yrityksen tiloissa Vantaalla. Opiskelijat saivat näyttää osaamistaan isäntäyrityksen ja kilpailun tuomareina toimivien opettajien laatimissa käytännön tehtävien ja teoriatehtävien parissa sekä SuLVIn laatimassa rakentamismääräysten hallintaan liittyvässä tehtävässä. Kilpailun voitti Tampereen ammattikorkeakoulu. Toiselle sijalle kiri Satakunnan ammattikorkeakoulun joukkue ja Oulun ammattikorkeakoulun joukkueen sijoittui kolmanneksi.

Jo vuodesta 2008 lähtien vuosittain järjestettyyn kilpailuun voivat osallistua joukkueet kaikista LVI-opetusta antavista ammattikorkeakouluista. Tilat kilpailun käytännön tehtävien toteutukseen järjestää vuosittain valittava talotekniikkateollisuuden yritys ja eri oppilaitoksia ja alaa edustava tuomaristo laatii teoriakysymykset.

Isäntäyrityksellä voi olla yksi tai kaksi kilpailutehtävää, joista toinen on tasapistetilanteet ratkaiseva bonustehtävä. Toinen tehtävä on teorian ja käytännön yhteensovittamista testaava tehtävä, joka laaditaan opettajan kanssa yhdessä. Isäntien tehtävät ovat kattaneet heidän tuotteisiinsa liittyen laboratoriomittauksia, tuotteiden ja järjestelmien mitoitusta ja käyttöönottoa, käytännön tilanteen ratkaisua tai vaikkapa myyntiesittelyä.

Opettajien laatimat teoriatehtävät käsittelevät ilmanvaihtoa, vesi- ja viemäriverkoston suunnittelua ja mitoitusta, kylmätekniikkaa sekä rakennusautomaatiota. Määräystenhallintaa testataan esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvillä kysymyksillä.

”Digitalisaatio vaikuttaa vääjäämättä myös talotekniikka-alan kehitykseen. Fakta on, että ala tarvitsee koulutettuja huippuosaajia. Me Grundfosilla toivomme, että tämän tyyppiset opiskelijakilpailut edesauttavat talotekniikka-alan vetovoimaisuutta ja haluammekin näin omalta osaltamme tukea nuoria tulevaisuuden tekijöitä”, toteaa Oy Grundfos Pumput Ab:n toimitusjohtaja Mikael Strandell.

Kilpailun tuomaristo koostuu mukana olevien oppilaitosten opettajaedustajista ja sponsoreina toimivien Talotekniikkateollisuus ry:n ja Säätiö LVY:n edustajista. Tuomariston puheenjohtajana toimi Kaj Karumaa Arcada ammattikorkeakoulusta ja sihteerinä toimi SuLVIn teknisen toimikunnan edustajana Siru Lönnqvist.

“On todella hienoa seurata alalle opiskelevien nuorten ammattimaista ja innostunutta asennetta haastavien tehtävien parissa. Kilpailussa pärjääminen vaatii oman osaamisen lisäksi myös ryhmätyötaitoja, kestävyyttä ja intoa. On tärkeää, että saamme osaavia ihmisiä alalle. Kilpailu on mukava tapa tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa”, toteaa Juhani Hyvärinen Talotekniikkateollisuus ry:stä.

”Kilpailu on osa järjestöjen oppilaitosyhteistyötä ja se tarjoaa oppilaitosten opettajille mahdollisuuden tavata ja keskustella ajankohtaisista opetukseen liittyvistä asioista”, toteaa SuLVIn toiminnanjohtaja Tiina Strand.

Kilpailun voittaneen Tampereen ammattikorkeakoulun joukkueessa kilpailivat Tuomas Korkee, Lauri Louhi, Joel Mertanen ja Antero Lamminmäki.

Kilpailun sponsorit
Talotekniikkateollisuus ry
Säätiö LVY
Oy Grundfos Pumput Ab

Kilpailuun osallistuvat oppilaitokset:
Ammattikorkeakoulu Arcada
Metropolia ammattikorkeakoulu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK)
Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK)
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

Lisätietoa:
Oy Grundfos Pumput Ab mstrandell@grundfos.com
tkauppala@grundfos.com
Talotekniikkateollisuus ry
juhani.hyvarinen@teknologiateollisuus.fi
SuLVI ry
tiina.strand@sulvi.fi