Tag Archive for: FINVAC

Kutsu REHVAn opiskelijakilpailun kansalliseen opinnäytetyö-karsintaan 2019

FINVAC pyytää ehdotuksia kansalliseen opinnäytetyökarsintaan 31.3.2019 mennessä osoitteeseen info(at)finvac.org.

Ehdotetuista opinnäytetöistä valitaan yksi, joka lähetetään REHVAn opiskelijakilpailuun 2019. FINVAC maksaa opiskelijan matkakulut kilpailuun. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kilpailevat samassa sarjassa.

Euroopan LVI-yhdistysten liitto, REHVA järjestää vuosittain eurooppalaisen opiskelijakilpailun. Kansallinen jäsenyhdistys valitsee edustamansa maan ehdokkaan kilpailuun. Ensi vuoden REHVA opiskelijakilpailu järjestetään REHVAn vuosikokouksen yhteydessä Bukarestissa, Romaniassa. Opiskelijat esittelevät lopputyönsä 27.5.2019 tuomaristolle. Kolme parasta ilmoitetaan ja palkitaan CLIMA 2019 kongressin yhteydessä 29.5.2019. Voittaja pitää samassa yhteydessä myös esityksensä kongressiyleisölle. Kilpailun voittaja pääsee myös edustamaan koko Eurooppaa opiskelijakilpailuun, jossa käydään kisaa maailman-mestaruudesta.

Kilpailua varten tulee valmistella:

  1. 15 minuutin englanninkielinen suullinen esitys opinnäytetyöstä (max 15 kalvoa)
  2. 3 paperikopiota 6 sivun englanninkielisestä kirjallisesta yhteenvedosta
  3. Koon A1 tekninen posteri (englanniksi)

Tässä vaiheessa riittää ehdotus suomeksi tai englanniksi, jonka tulee sisältää:

  • opinnäytetyön nimi
  • opiskelijan nimi
  • työn valvojan nimi
  • oppilaitoksen nimi, osoite sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite
  • työn valmistumisvuosi
  • lyhennelmä opinnäytetyötä

FINVACin hallitus valitsee huhtikuun aikana opinnäytetyön, joka lähetetään REHVAn kilpailuun. FINVACin tulee lähettää ehdotus REHVAn opiskelijakilpailuun viimeistään 3.5.2019.

Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Siru Lönnqvist (siru.lonnqvist(at)finvac.org)

Suomi on pärjännyt hienosti viime vuodet REHVAn kilpailussa

Vuonna 2018 Kristian Martin voitti REHVAn opiskelijakilpailun opinnäytetyöllään ” Demand response of heating and ventilation within educational office buildings”. Kristian pääsi edustamaan koko Eurooppaa maailmanmestaruuskisoihin Kiinaan, jossa hän sijoittui hienosti toiseksi. Pari vuotta aikaisemmin, 2016, Tuomo Niemelä sijoittui toiseksi aiheella ” Cost Optimal Renovation Solutions in the 1960s Apartment Buildings” REHVAn opiskelijakilpailussa.

FINVAC on yhteinen edustuksemme kansainvälisissä kohtaamisissa

FINVAC on yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii Suomen LVI-Liitto, SuLVI:n, VVS Föreningen i Finland rf:n, LIVI:n, Sisäilmayhdistyksen yhteistyöelimenä päätehtävänään jäsenyhteisöjensä keskinäisen yhteistyön edistäminen ja kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen.

Yhdistys kuuluu jäsenenä SCANVACiin (Scandinavian Associations of HVAC Engineers), REHVAan (Federation of European Heating and Airconditioning Associations) sekä ASHRAEen (American Society of Heating, Refrigerating and Airconditioning Engineers, Inc.)

Rebeka Maršnjak vastaa REHVAn tiedotus- suhde- ja julkaisutoiminnasta

Slovenialainen Rebeka Maršnjak, yleisen valtio-opin maisteri, vastaa Brysselissä eurooppalaisten LVI-järjestöjen katto-organisaation, REHVAn tiedotus- suhde- ja julkaisutoiminnasta.

Rebeka kertoo olleensa jo opiskeluidensa aikana aktiivisesti mukana vapaaehtoistyöntekijänä muun muassa Slovenian Global Action- yrityksessä, slovenialaisessa YK-järjestössä, sekä muissa organisaatioissa, jotka kannustavat nuoria yhteiseen tulevaisuuteen vaikuttaviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. ”Vapaaehtoistyön lisäksi olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamaan sidosryhmiin ja päätöksentekoon, mikä aikoinaan johti myös edustajantehtäviin sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla Sloveniassa”, Rebeka kertaa aiempaa uraansa.

Nuorena Rebeka toimi energia- ja teollisuusalan toimintatapojen analyytikkona. Lisäksi yrittäjänä ollessaan hän teki töitä puunjalostusalan, aurinkoenergian ja jätehuollon markkina-analyysien parissa. Näistä syistä johtuen hän opiskeluidensa päätyttyä perusti yhdessä kahden yhtiökumppanin kanssa yrityksen, jonka palvelu edesauttoi slovenialaisia yrityksiä jakamaan edellä mainituilla aloilla parhaita käytäntöjä ja laajenemaan ulkomaisille markkinoille, erityisesti Afrikan keskialueen maihin. ”Kun aloitin yhteistyön energia- ja teollisuusalojen sidosryhmien kanssa, aloin ymmärtämään paremmin yksityisen sektorin tarpeita. Kaiken kaikkiaan tämä oli mahtava kokemus, kun olin mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa, erilaisissa projekteissa ja tein yhteistyötä päättäjien ja yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa.

Euroopan Unionin parlamentista REHVAn tehtäviin

Ennen REHVAa, Rebeka työskenteli Euroopan Unionin parlamentissa, jossa hän toimi sosialistien ja demokraattien ryhmän poliittisten neuvonantajien kanssa ITREssä (Committee for Industry, Research and Energy). Hänen tehtävänsä oli analysoida ja seurata energia- ja teollisuusalan asetusehdotuksia ja muutoksia kuten EPBD, energiatehokkuusdirektiivi, uusiutuvien energialähteiden direktiiviä, monivuotista rahoituskehitystä ja niin edelleen.

Nyt REHVAn tiedotus- suhde- ja julkaisutoiminnasta vastaavana hänen tehtäviinsä kuuluu seurata ja arvioida EU:n säädännön vaikutuksia, keskittyen erityisesti energia- ja LVI-alaan. ”Teen töitä yhdessä REHVAn jäsenien ja asiantuntijoiden kanssa ja varmistan, he saavat tarvitsemansa tiedot ja kontaktoituvat EU:n instituutioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tuotan siis palveluita REHVAn jäsenille ja pidän yllä yhteyksiä”.

Julkaisutehtäviin kuuluu REHVAn opaskirjojen ja lehden tuotanto ja toimituksen hallinnollinen avustaminen. ”Olen mukana ja koordinoin REHVAn julkaisu- ja markkinointitoimikunnan (PMC, Publishing and Marketing Committee) toimintaa sekä (COP, Cooperation group) yhteistoimintaryhmää. Tammikuusta 2019 lähtien Rebeka toimii REHVAn EU Policy and International Relations Officer -tehtävissä.

LVI on merkittävä ala

Henkilökohtaisesti Rebeka näkee LVI:n merkittävimpänä alana, joka vaikuttaa eurooppalaisten rakennusten kunnostustöissä ja samalla edesauttaa Euroopan Unionin ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. ”EU lainsäädäntö selvästi synnyttää niin monia uusia innovaatioita, jotka tulevat vaikuttamaan pitkän aikavälin suunnitteluun ja samaan aikaan se vaikuttaa alan toimintatapoihin parantaen niitä. Työni LVI-sektorilla on täydellinen sekoitus teknologiaa, innovointia ja lainsäädäntöä. Rakentamisen ala lisää tietoisuutta terveellisten sisäolosuhteiden merkityksestä ja uskon, että meidän, yhdessä jäsentemme kanssa, tulee myös puhua tuon asian puolesta.

Tämän lisäksi Rebekaa motivoi, että hän työnsä kautta tapaa niin työhönsä intohimoisesti suhtautuvia henkilöitä, sekä yrityksiä, jotka tuovat uusia innovaatioita alalle, tehden tunnetuksi LVI-alan merkittävää roolia energiatehokkaassa rakentamisessa ja terveellisten sisäolosuhteiden luomisessa.

 

Rebeka Maršnjak EU public affairs and publications assistant of  REHVA

Rebeka Maršnjak, coming from Slovenia and holding master’s degree in political science. Currently working in Brussels at REHVA as EU public affairs and publications assistant.

During my studies l have always been active volunteer in the field of advocacy within organizations such as United Nations Association Slovenia, Slovenian Global Action and others with the aim to advocate the role of youth people to become active citizens in shaping our future together. Beside volunteering l have been curios in influencing different policy makers and stakeholders to “have a say”, which (back then) brought me to be politically active representative at local and national level in Slovenia.

My previous experiences describe me as a policy researcher and analyst, especially in the energy and industry field. Besides that, as a young entrepreneur, I was dealing with market analysis in the wood processing sector, solar energy and waste management field. Due to this, after studies l launched a company, together with 2 more partners to ensure Slovenian enterprises the transfer of their best practices in the field of wood processing industry, solar energy, etc. to provide them easier entrance to the foreign markets, especially Central African Market. When started to work actively in energy and industry field and closely with different stakeholders, I received a better insight into the needs of the private sector. Overall, all this was a great experience of managing the daily agenda of the company, launching projects and cooperate with various policy makers and private stakeholders.

Before coming to REHVA, l got an opportunity to work in the European Parliament where l was working together with the political advisers at ITRE (Committee for Industry, Research and Energy) within the S&D political group. I was analyzing and following the legislative proposals and amendments in the industry and energy policy area such as EPBD, Energy Efficiency Directive, Renewables Directive, Multiannual financial framework and many others.

At REHVA, I am currently working as an EU Public Affairs and publications assistant. Therefore, in the field of the EU public affairs l monitor and assess the impact of the relevant EU policy developments, with a strong focus on energy and HVAC sector, working with REHVA members and experts to ensure them timely information, establishing contacts with EU institutions and different stakeholders. Thus, also assisting in keeping liaison and provide services to REHVA members.

Within publication tasks, I am working directly on the production of REHVA guidebooks and Journal, supporting editorial staff with the administration related to commissioning, planning and coordinating. I am actively involved and coordinate REHVA PMC (Publishing and Marketing Committee) and COP (Cooperation group) Committees. From January 2019, Rebeka will continue her work as EU Policy and International Relations Officer for REHVA.

Personally, I see the HVAC sector as one of the most growing sectors that can contribute to the renovation of Europe and at the same time reaching the EU climate targets. While monitoring the EU legislation in that field, it is obviously bringing up so many new opportunities for new innovations that contribute to a long-term planning and at the same time influencing and improving EU policies in that field. In that way, l see the HVAC sector as an open place to be creative and to perfectly mix technical and innovation part together with the advocacy. I believe that building sector is bringing up the awareness of the indoor health environment and we as one of the representatives of this sector, with all members we should advocate this awareness at all levels.

The reason that additionally motivates me as a policy expert is that while working at REHVA I am meeting so many passionate individuals and companies to push and work on new innovations and making the HVAC recognized at the supranational level as an important sector in fostering for energy efficient building sector and the importance of the indoor health environment.

 

Uutista päivitetty 14.12.2018 Rebekan tulevilla tehtävillä.

LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset -seminaari

FINVAC järjesti 6.11.2018 iltapäiväseminaarin ”LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset”
Pääpaino oli tuotteiden ekologista suunnittelua ja rakennustuotteita koskevissa eurooppalaisissa säädöksissä, unohtamatta kuitenkaan muita alan tuotteisiin vaikuttavia säädöksiä.

Seminaarin esitykset ovat kokonaisuudessaan ladattavissa FINVACin sivuilta.

EU-säädöksistä päänvaivaa tuottavat alan ammattilaisille erityisesti EU:n Ekosuunnitteludirektiivi tuoteryhmäkohtaisine asetuksineen ja Rakennustuoteasetus. Rakennustuoteasetus poikkeaa useimmista muista säädöksistä sillä, että vaatimukset tuotteille ja niiden keskeisille ominaisuuksille ovat kansallisia, vaikka tuotteet testataankin eurooppalaisten standardien mukaan.

Jos rakennustuotteelle ei ole olemassa harmonisoitua eurooppalaista standardia, ei CE-merkintä rakennustuoteasetuksen nojalla ole mahdollinen, tällöin käytetään kansallista tuotehyväksyntää. Nyt on kansallisten menettelyiden osalta käynnissä eräänlainen siirtymävaihe: vanhoja tyyppihyväksyntäasetuksia on kumottu, korvaavat asetukset ovat suurelta osin valmisteilla. Juuri nyt on toistakymmentä asetusta lausunnolla. Niihin voi kuka tahansa vaikuttaa. Kuvaavaa tilanteelle on, että ympäristöministeriö julkisti lausuntopyynnöt 11 tuoteryhmälle täsmälleen samaan aikaan kuin seminaarissa käsiteltiin kansallisia tuotehyväksyntöjä!

Lausuntoja kokoaa mm. SuLVI, jonka Lausuntopyynnöt -sivulta on linkit kaikkiin nyt lausunnolla oleviin asetusehdotuksiin.

Mitä CE-merkintä kertoo ja mitä ei, onko ”vastaavien” tuotteiden aika ohi?
Seminaarissa järjestettiin myös paneelikeskustelu aiheesta “Kuka vastaa asennetun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta”. Kuulimme mm. että ”vastaavan tuotteen” käyttö on edelleenkin mahdollista, jos tuotteen vaihto hyväksytetään suunnittelijalla ja rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja että tuote todella vastaa ominaisuuksiltaan alun perin valittua. Tärkeää on, että tuotteen asiakirjat ovat kunnossa ja mm. käyttö- ja huolto-ohjeet käyttäjän kielellä.

CE-merkintä kertoo tuotteen valmistajan vakuuttavan, että tuote täyttää sitä koskevien EU-säädösten vaatimukset, eli että tuote on kelvollinen markkinoille EU:n alueella. Tuotteen kelpoisuus rakennukseen tai rakennukseen asennettavaan järjestelmään on eri asia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja käytännössä pitkälti suunnittelijan vastuulla. Toteutuksen osalta vastuukysymyksissä riittää pohdittavaa etenkin työmaalla yksittäisistä osista tai tuotteista koottavien tuotekokonaisuuksien ja -yhdistelmien kohdalla.

Seminaari toi selkeästi esille sen, että uudet eurooppalaiset pelisäännöt vaikuttavat suoraan tai ainakin epäsuoraan kaikkien toimijoiden työhön. Vaikka muutostahti onkin huikea, antaa koko eurooppalainen kehitys monia mahdollisuuksia rakentamisen laadun paranemiseen. Saimme vahvistusta sille, että meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kehitteillä olevien säädösten sisältöön.

Lopuksi seminaarin ja paneelikeskustelun vetänyt FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist kertoi juuri päivitetyistä sivuista, joilla kerrotaan lyhyesti EU-lainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta LVI-alan toimintaan ja tuotteisiin.

 

Jorma Railio

FinnBuildissa keskusteltiin Rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksista

Yksi FinnBuild-messujen mielenkiintoisimmista ja laajakantoisimmista paneelikeskusteluista käsitteli uusia rakentamista ohjaavia säädöksiä. Aihe on ajankohtainen, kun vuoden 2017/2018 vaihteessa kaikki ”vanhat” Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet kumottiin ja korvattiin huomattavasti yleisemmällä tasolla esitetyillä ministeriön asetuksilla.

Paneelikeskustelun rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksesta veti ammattitaitoisesti ja asiaa tuntevasti Juha Salmi Asuntotietokeskuksesta.
Paneelissa olivat mukana Teppo Lehtinen, rakennusneuvos ympäristöministeriöstä, Harri Aavaharju, vastaava LVI-tarkastusinsinööri Vantaan kaupungin rakennustarkastuksesta ja Tapani Idman, LVI-suunnittelun ryhmäpäällikkö Granlundilta.

Ministeriö ei voi enää antaa ohjeita

Avauspuheenvuorossaan Teppo Lehtinen toi esille rakentamismääräyksiä koskevan uudistustarpeen ja vaatimukset. Uusitun perustuslain tulkintojen mukaan ministeriö ei voi antaa enää ohjeita, joten vanhasta käytännöstä oli luovuttava. Viranomaisohjeistuksen vähentäminen oli myös alusta pitäen Sipilän hallitusohjelmassa ”normitalkoot” nimellä.

Kaikki vanhat rakentamismääräyskokoelman osat on siis kumottu. Määräykset ja ohjeet eivät myöskään saa olla samassa dokumentissa. Vuodenvaihteessa tilanne muuttui paljon. Asetukset astuivat välittömästi voimaan ilman siirtymäaikoja, täydentäviä uusia oppaita oli vain muutamia mm. talotekniikan alueelta. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä kumottuja ohjeita suunnittelun ohjenuorana, jos ne täydentävät sitovia asetuksia ja eivät ole niiden kanssa ristiriidassa.

Lehtinen korosti puheenvuorossaan myös uusien asetusten perustelumuistioita, joihin hän kehotti tutustumaan. Ne ovat aiempaa yksityiskohtaisempia ja sisältävät hänen mukaansa osittain myös aiemmin ohjeissa esitettyjä näkökohtia.

Uudet, rakentamismääräyskokoelman korvaavat asetukset aiheuttivat ministeriössä kiirettä, määräaika mm. rakennusten energiatehokkuuteen liittyvillä asetuksilla oli vuoden 2017 loppu. Asetukset valmistuivat ajoissa ja olivat sidosryhmien arvioitavana runsaasti ennen määräaikaa. Asetusten antaminen edellytti myös niiden hyväksyttämistä (notifiointia) EU:n komissiossa ennen voimaantuloa, sekin vei kolme kuukautta, kertoi Lehtinen. Hän ei myöskään pitänyt uusien asetusten merkittävästi kiristävän rakennusten energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, vaan jopa päinvastoin mm. puu-ulkoseiniä koskevat vaatimukset helpottuivat. Nyt kaikkien massiivipuisten seinien vaatimustaso on sama kuin aikaisemmin hirsiseinällä.

Rakentamisen kulttuurin muutos

Säädöksiä koskeneen muutoksen yhtenä tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennusala tekee rakentamista ohjaavat oppaat itse, jolloin oletetaan niiden olevan helpompia noudattaa eivätkä aiheuta ristiriitoja siinä määrin kuin ministeriön ohjeet. On siis kyseessä rakentamisen kulttuurin muutos: viranomaisohjauksesta itseohjautuvuuteen ja kumppanuuteen kehitystyössä. Tavoitteena on myös, että rakennuskustannukset eivät kasva ja että löydetään entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Muutos on suuri ja aiheuttaa samalla lisää painetta ja vaatimuksia rakennustarkastukseen. Kun asetuksia avaavia ministeriön ohjeita ei ole, rakennustarkastus joutuu muodostamaan monesta yksityiskohdasta oma tulkintansa, joka saattaa vaihdella samaan tapaan kuin ennenkin kunnittain, ehkä jopa enemmänkin, kun tulkintaohjeita ei vielä ole.

Rakentamismääräyskokoelman kumoaminen ja korvaaminen paljon suppeammilla asetuksilla on suuri muutos alalla. Tapani Idman Granlundilta ei pitänyt sitä kuitenkaan merkittävänä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä. Granlundin suunnitteluratkaisut seuraavat joka tapauksessa uusia asetuksia ja osittain myös vanhoja ohjeita. Uusi tilanne sallii myös paremmin uusien innovatiivisten ratkaisujen käytön.

Paineita rakennustarkastukselle

Harri Aavaharju toi keskustelussa esille rakennustarkastuksen ongelmia. Ohjeiden kumoaminen asettaa lisää paineita rakennustarkastukselle, erityisesti rakennustarkastajien ammattitaidolle ja vastuulle. Jokainen rakennustarkastaja tekee lopulliset päätökset virkamiesvastuulla omaan harkintaansa ja ammattitaitonsa nojautuen. Kun ohjeita ei ole, ammattitaito tulee koetukselle.

Aavaharju totesi rakennustarkastajien tiedostaneen uudet haasteet ja ryhtyneen toimenpiteisiin tarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi ja tietotason kohentamiseksi. Ammattitaidon ylläpitäminen on yleisempi ongelma pienissä kunnissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta palkata teknisesti riittävän laaja-alaista tarkastajakuntaa. Päätöksenteko saattaa silloin vaikeutua. Aavaharju kertoi, että yhteistyö kuntien välillä on hyvä ja että apua annetaan suuremmista kunnista (mm. Vantaa) pienemmille. Myös pätevöitymistä työharjoittelun muodossa käytetään ammattitaidon kehittämiseksi (pienistä kunnista määräaikainen komennus suurempiin).

Rakennusvalvontojen yhteistyö

Aavaharju kertoi myös jo jonkun aikaa jatkuneesta pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyöryhmästä, jonka sivustolle (pksrava.fi) on koottu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä. Sivustolla julkaistaan myös TOPTEN-rakennusvalvontojen yhtenäisiä tulkintoja. TOPTEN-käytännöissä ovat mukana on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Salo ja Kauniainen. Aavaharju kertoi verkoston olevan laajenemassa kattamaan 40 kuntaa.

Uusissa asetuksissa pidettiin hyvänä sitä, että ne ohjaavat ratkaisukeskeisyyteen ja mahdollistavat paremman keskustelun rakennusvalvontojen kanssa. Siirtyminen valmiiden suunnitelmien määräystenmukaisuuden tarkastamisesta suunnittelun alkuvaiheessa käytävään järjestelmä- ja periaatetason ”isojen asioiden” tarkasteluun on nähtävä mahdollisuutena, ei esteenä. Kaikki paneelin jäsenet pitivät ”ennakkotarkastusta” hyvänä.

Ministeriö ei ole antanut, eikä välttämättä tule antamaankaan ohjeita asetusten tulkinnasta, vaikka käytännön toteuttajat ovat näitä kaivanneet, ehkä ei niinkään Granlundin kokoluokkaa olevat yritykset, mutta pienemmät. Talotekniikka-ala onkin aktiivisesti lähtenyt kehittämään oppaita.

Asetusten kanssa samaan aikaan valmistuivat muun muassa ympäristöministeriön, FINVACin ja Suomen LVI-liiton verkkosivuille talletetut

Sekä Talotekniikkainfo-verkkosivuilta löytyvät

Lisäksi valmiina ovat myös oppaat CO2-pitoisuuden käytöstä ilmanvaihdon ohjauksessa, autosuojien ilmanvaihdosta (tulossa Talotekniikkainfon esimerkit-sivustolle) ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta (pdf).

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

Uusia tutkimustuloksia Tanskasta

Tanskan teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan professori Bjarne Olesen esitelmöi FINVACin kutsumana elokuun lopulla Sitratorilla Kannelmäessä. Olesen oli pitkään Tanskassa Kansainvälisen rakennusten sisäilmasto ja energiainstituutin johtaja prof Fangerin jälkeen, ennen nykyistä johtajaa Pawel Wargockia. Olesen esitti mielenkiintoisia tutkimustuloksia sisäilma- ja energiatutkimuksen alueelta.

Tutkimus asukkaiden vaikutuksesta rakennusten energiankulutukseen

Laajassa asuinrakennusten energiakäyttöä ja asukkaiden vuorovaikutusta käsitelleessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon asukkaat vaikuttavat mitattuun rakennusten energiankulutukseen. Tulokset olivat hämmästyttäviä, vaikutus oli jopa 300%. Asukkaiden vaikutus näkyi mm mitatuissa huonelämpötiloissa, jotka vaihtelivat välillä 18-26oC. Erityisen kiinnostavaa oli samassa tutkimuksessa vertailtu mitattu energiankäyttö ja laskettu energiankäyttö. Ne poikkesivat huomattavasti tosistaan. Yllättävää oli että energiatehokkaissa rakennuksissa (energialuokat A, B, C) mitattu energiakulutus oli huomattavasti laskettua korkeampi ja paljon energiaa käyttävissä rakennuksissa (luokat F ja G) mitattu energiankäyttö oli huomattavasti laskettua pienempi. Mitattu ja laskettu energiankäyttö vastasivat parhaiten toisiaan keskikastissa (luokka D). Johtopäätös tutkimuksesta on, että asukkaiden vaikutus tulee ottaa paremmin huomioon energiatehokkuutta parannettaessa.

Koulujen ilmanvaihtotutkimus ja erot pohjoismaissa

Olesen kertoi myös Pohjoismaisesta koulujen ilmanvaihtotutkimuksesta (jossa Suomi ei valitettavasi ollut mukana). Sen tulokset olivat saman suuntaisia kuin Suomessa saadut. Koneellinen ilmanvaihto kouluissa on yleistä Norjassa ja Ruotsissa. Tanskassa sen sijaan painovoimainen on vallitseva. Erot näkyivät myös CO2 pitoisuuksissa. Tanskassa pitoisuus oli yli 1200 ppm joka toisessa koulussa ja joka viidennessä yli 2000 ppm. Oppimistulokset olivat huonoimmat kouluissa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto. Poissaoloja oli sitä enemmän mitä huonompi oppimistulos oli.

Tutkimuksia myös epäpuhtauksien kulkeutumisesta kehoon ja ilman laadun vaikutuksesta uneen

Mielenkiintoinen uusi tutkimusalue koski epäpuhtauksien kulkeutumista kehoon. Hengitysilman ruoan mukana saatu altistus ei olekaan ainoa reitti. Merkittäviä määriä tavanomaisia epäpuhtauksia voi siirtyä myös ihon kautta mm vaatetuksesta. Vaatetus voi toisaalta myös suojata ilman epäpuhtauksilta.

Toinen mielenkiintoinen uusi tutkimustulos koski ilman laadun vaikutusta uneen. Alustavien tutkimusten mukaan hyvä ilmanvaihto makuuhuoneessa parantaa unen syvyyttä, levon tunnetta, mielen laatua ja objektiivisesti mitattua suorituskykyä.

Tutkimustuloksiin voi tutustua tarkemmin instituutin verkkosivuilla.
Talotekniikka-lehti tallensi tilaisuudesta podcastin.

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

Kansainväliset ilmanvaihto- ja sisäilmaekspertit kokoontuivat Otaniemessä

RoomVent konferenssissa oli lähes 300 osanottajaa yli kolmestakymmenestä maasta, eniten esityksiä oli Japanista (40), Saksasta (24) ja Suomesta (23). Kokonaisuudessaan Pohjoismaista oli noin neljännes kaikista esityksistä.  Yllättävää oli, että Yhdysvalloista oli vain yksi esitys.  Konferenssissa palkittiin 16 parasta esitystä, eniten palkintoja meni samoihin maihin (Japaniin neljä, Saksaan kolme ja Suomeen kaksi).

Kongressiin oli kutsuttu erityiset avauspuheenvuoron pitäjät ympäri maailmaa. Suomesta tähän kunniatehtävään oli valittu avajaisissa esityksen pitänyt FIRAn Jussi Aho ja Aalto Yliopiston arkkitehtiprofessori Jarmo Suominen. Aho avasi konferenssivieraille FIRAn menestystekijöitä ja kutsui osanottajat esittämään myös hänelle suoraan uusia ideoita toteutettavaksi.  Ensimmäisen kongressipäivän avasi Jarmo Suominen, joka, arkkitehdille epätyypilliseen tapaan, keskittyi rakennusten toiminnollisuuteen ja joustavuuteen, käyttäjilleen tarjoamiin palveluihin, ei pelkästään rakennuksen estetiikkaan. Suominen kaipasi erityisesti myös sisäilmaston hallinnan osalta uusia liiketoimintatapoja. Taloteknisiä palveluita pitäisi kehittää vielä edelleen niin sanotusta elinkaarimallista aina laitteiden kokonaisvastuulliseen käyttöön ja omistamiseen saakka. Koska työskentelytavat ovat jatkuvassa muutostilassa, niin myös tilojen ja sisäilmaston on mukauduttava uusiin työtapoihin. Joustava ilmavaihtotekniikka terveyden ja viihtyvyyden edistäjänä olikin monen konferenssiesityksen johtava teema.

Rakennuksen sisäilmastoa pystytään ennakoimaan entistä paremmin

Käyttäjien ja kiinteistöjen omistajien kannalta on tärkeää, että rakennuksen sisäilmasto edistää terveyttä, viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta (työn nopeus, jaksaminen, tarkkuus). Tämä on työnantajan ja investointien kannalta tärkeää. Tavoitteena ei saa olla pelkän minimitason täyttäminen. Sisäilmaston on edistettävä terveyttä ja viihtyvyyttä. Tällä saadaan lisäarvoa kiinteistöille. Tätä painotti tanskalaisen professori Pawel Wargocki avausesityksessään, jossa hän kuvasi sisäilmastotutkimuksen ja –tekniikan kehittymistä sekä tulevaisuuden näkymiä.

Toinen keskeinen teema konferenssissa oli käyttäjien yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen sisäilmastossa ja ilmanvaihdossa. Tämä on tarpeen, koska ihmiset kokevat olosuhteet eri tavoin, eivätkä samat olosuhteet ole optimaalisia kaikille. Tekniikan tulee muuttua myös paremmin ymmärrettävään ja ohjattavaan suuntaan siten, että ihmiset voivat helposti muokata sisäympäristön olosuhteita omien mieltymyksiensä mukaisiksi. Kommunikointia ihmisten ja rakennusten tekniikan välillä on parannettava. Sisäilmasto pystytäänkin ennakoimaan entistä paremmin mittaus- ja laskentatekniikan kehittyessä, näin totesi professori Dirk Muller, Saksasta.  Muller esittikin kutsutussa esitelmässään mielenkiintoisen lämpöolosuhteiden arvioinnin kehityskulun Fangerin ”koko kehon mallista” kehon osakohtaiseen viihtyvyyden arviointiin.

Miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä?

Epätasaiset lämpöolot olivat saaneet monia tutkijoita kiinnostumaan muun muassa vedon tuntemuksen tarkemmasta mallinnuksesta. Tietoa ja kriteereitä tarvitaan, jotta sisäilmasto voidaan kohdentaa oikein henkilökohtaisesti sekä lämpöolojen että ilmalaadun suhteen. Mallia ja ideoita on otettu autonkuljettajan ja matkustajan sisäympäristön hallinnasta eli vastausta haetaan kysymykseen: miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä? Ilmanvaihdon osalta tässä on kyse laajennetusta tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta. Tähän esitettiin ratkaisuja muun muassa tilan käytön mukaisella ilmanjaolla, jossa ilmanvaihto- ja jako on ohjelmoitu toimimaan eri tilanteiden mukaan. Signaali käyttötavasta saadaan kameran, ei henkilölaskurin tai muun vastaavan mukaan. Pisimmälle henkilökohtainen sisäilmasto oli viety sairaalaympäristössä, jossa ilmaverhojen tai henkilökohtaisten kannettavien ilmanjakolaitteiden avulla voidaan estää mikrobien pääsy potilaasta hoitohenkilökuntaan ja päinvastoin. Hoitohuoneiden ilmanlaatua voidaan parantaa myös käyttämällä esimerkiksi patjaan integroitua ilmavaihtoa tai ilmanpuhdistusta. Ilmaverhotekniikan lisäksi esille tuotiin myös syrjäytysilmanvaihdon uusi muoto: seinän pystypintoja pitkin huoneeseen valutettu tuloilma – tämä ajatushan on tuotu jo Suomenkin markkinoille.

Henkilökohtaisen ilmavaihtotekniikan pioneeri alalla on Tanskan teknillisen korkeakoulun (Danish Technical University) professori Arsen Melikov. Hän on edistänyt työpistekohtaista sisäilmatekniikkaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Innovaatioihin, joita hän on tutkinut, kuuluvat muun muassa työpöytään, valaisimeen tai mikrofoniin integroidut ilmanvaihtoratkaisut, sähkötuolit ja muut kontaktilämmitys- ja jäähdytyslaitteet, sekä sairaalaympäristöön kohdennettu ilmanvaihtotekniikka. Kongressin taustaorganisaatio SCANVAC (Pohjoismaisten LVI-yhdistysten liitto) palkitsikin konferenssin avajaisissa professori Melikovin merkittävällä John Rydberg kultamitalilla ja 2000 euron palkintosummalla.

Ventilation konferenssi

Konferenssiin oli tällä kertaa integroitu myös teollisuusilmanvaihtoa käsittelevä Ventilation konferenssi. Teollisuusilmanvaihdon osuus jäi kuitenkin vähäiseksi. Tutkimuksen painopiste teollisuusilmanvaihdossa on selvästi Aasiassa. Merkittävä hanke teollisuusilmanvaihdon alueelta on teollisuusilmavaihdon käsikirjan (Industrial Ventilation Design Guidebook) uusinta.

Edellisen noin viisitoista vuotta vanhan käsikirjan toimituksen avainhenkilö oli Esko Tähti. Uusittavassa vuonna 2021 valmistuvan käsikirjan toimituksen keskeisessä roolissa on Suomesta Risto Kosonen. Hankekokonaisuutta vetää kanadalainen professori Howard Goodfellow. Kustantajaksi on valittu Elsevier. Viimeisen konferenssipäivän avajaisesityksessään Goodfellow esitti kuinka sisäilmaston laatua mittaavat anturit ovat kehittyneet ja niiden hinta laskenut. Teollisuudessa käytetyt mittaustekniikat ovat siirtymässä myös muihin rakennuksiin Kommunikointi eri laitteiden ja käyttäjien välillä on tullut paljon halvemmaksi langattomien yhteyksien ja internet- liittymien avulla.

Älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori

Käyttäjien entistä parempi huomioon ottaminen on keskeinen tavoite myös EU:n uusitussa (toukokuussa 2018) rakennusten energiatehokkuutta säätelevässä direktiivissä. Direktiivin edellyttämässä rakennusten älyratkaisuvalmiutta koskevassa indikaattorissa (Smart Readiness Indicator – SRI) yhtenä kolmesta tavoitteesta on rakennusten käyttäjien tarpeiden parempi huomioonottaminen.

SCANVAC järjesti indikaattorista keskustelutilaisuuden, jossa indikaattorin hyviä ja huonoja puolia käytiin läpi. Itse asia on erittäin ajankohtainen, koska seuraava luonnos indikaattorista ja sen laskentatavasta julkaistaan arvioitavaksi ja kesäkuun puolivälissä.

Ehdotettu indikaattori jakoi asiantuntijoiden mielipiteitä. Osa piti indikaattorin mitattavuutta ja laskettavuutta välttämättömänä, osa mahdottomana, osa piti koko indikaattoria tarpeettomana. Indikaattori tulee kuitenkin valmistuttuaan (vuoden 2019 lopussa) tarjoamaan erinomaisen työkalun rakennusten automatiikkajärjestelmien kehittämiseen ja markkinointiin. Indikaattorissa on myös ensimmäistä kertaa otettu EU:n energiapääosaston historian aikana selvästi yhdeksi tavoitteeksi hyvä sisäilmasto. Se on indikaattorin merkittävä etu. SCANVAC hyödyntää tilaisuuden tuloksia oman kantansa muodostamisessa älyvalmiusindikaattorin suhteen. Keskustelutilaisuuden puheenjohtajan toimi Aalto-yliopiston professori Markku Virtanen.

Sisäilmaston, ilmanvaihdon ja ilmanliikkeen tutkimuksen merkitys kasvaa Aasiassa

Konferenssin teema ”Sisäilmasto, ilmanvaihto ja ilmanliike” on ollut pitkään keskeinen tutkimusalue Pohjoismaissa. Tutkimusaktiviteetti on kuitenkin hiljentynyt, Tanskaa lukuun ottamatta, Pohjoismaissa, myös Suomessa. Aiheen tutkimus on sen sijaan voimistunut Aasiassa, joka näkyi myös kongressin osanottajissa, joista lähes puolet on Japanista ja Kiinasta. Kiinassa tutkimus ei ole rajoittunut pelkästään rakennuksiin, vaan laajentunut sisä- ja ulkoilman vuorovaikutukseen ja myös puolisisätiloihin, kuten tunneleihin. Tunneli-ilmanvaihdosta avajaisesityksen piti professori Xu Shanghaista. Hän piti esityksen jälkeisessä keskustelussa Tallinna-tunnelin ilmanvaihtoa todella suurena haasteena.

Sairaalaympäristö oli myös vahvasti esillä konferenssissa, ja myös liikennevälineet (lentokoneet ja junat) sekä koulut saivat omat sessionsa. Infektioiden ilmavälitteisestä leviämisestä oli paljon esityksiä liittyen lähinnä juuri sairaaloihin ja lentokoneisiin.

Konferenssissa käsiteltiin myös painovoimaista ilmanvaihtoa, joka on vallitseva ilmanvaihtotapa Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Painovoimaista ilmanvaihtoa koskeneet raportit olivat tieteelliseltä tasoltaan erityisen korkeatasoisia.

Kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuus ja epäpuhtauksien kulkeutuminen

Mielenkiintoinen uusi avaus konferenssissa oli kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuuteen ja epäpuhtauksien kulkeutumiseen liittyvä tutkimus, alue on erityisen tärkeä Aasian suurkaupungeissa, mutta kaupunkiepäpuhtauksien leviämisen torjunta on yhä tärkeämpää myös muualla.  Samoja tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää sekä ulko- että sisäilman epäpuhtauksien leviämisessä.

Ihmislähtöisiä tutkimuksia on paljon liittyen mm. lämpöoloihin eri ympäristöissä ja niiden kokemiseen.  Myös ihmistä mallintavia tutkimuksia on, osassa on mallinnettu jopa ihmisen hengitysteitä ja epäpuhtauksien kulkeutumista niiden kautta elimistöön.

RoomVentilation kongressi pidettiin 2-5. kesäkuuta Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä. Sen järjesti Aalto-yliopisto ja Sisäilmayhdistys ry. Konferenssin taustajärjestö on Pohjoismainen LVI-yhdistysten liitto SCANVAC, joka edustaa noin 20 000 alan asiantuntijaa. Konferenssi on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1987 eri puolilla maailmaa, nyt 14. kerran. Seuraava konferenssi pidetään kahden vuoden kuluttua Torinossa, Italiassa 14-17.6.2020.

SCANVACin sihteeristö sijaitsee Suomessa Sitratorilla LVI-järjestöjen tiloissa. SCANVACin puheenjohtaja on emeritusprofessori Olli Seppänen ja pääsihteeri Siru Lönnqvist.

Lisätietoja ja kuvia konferenssin sivuilta https://roomventilation2018.org/  ja konferenssin presidentiltä, professori Risto Kosonen risto.kosonen(at)aalto.fi / 040 502 7484) ja konferenssisihteeriltä, Mervi Ahola mervi.ahola(at)sisailmayhdistys.fi / 050 584 8442).

 

Professori Olli Seppänen

 

Suomalaisille tunnustuksia REHVAn vuosikokouksessa

Tuomo Niemelä sai nuoren tutkijan palkinnon.

Euroopan LVI-järjestöjen liiton REHVAn 62. vuosikokous järjestettiin 22. huhtikuuta Brysselissä. Isännöivänä tahona toimi Belgian LVI-liitto ATIC, joka samalla juhli 80-vuotisjuhliaan.

Suomen LVI-liitto SuLVIn, VSF:n, LIVIn ja SIYn yhteistyöyhdistys FINVAC on REHVAn jäsen. FINVACia edustivat Brysselissä Siru Lönnqvist, Tiina Strand, Tuomo Niemelä sekä Risto Kosonen. Vuosikokouksessa todettiin muun muassa, että REHVA on vuonna 2018 ollut mukana kuudessa eri EU-hankkeessa.

Katso REHVAn sivuilta puheenvuorot sekä kuvia tapahtumasta.

Suomalaisten voittokulkua

Risto Kososelle myönnettiin REHVAn teknologiapalkinto.

Aalto yliopiston professori Risto Kososelle myönnettiin REHVAn teknologiapalkinto ja Tuomo Niemelälle nuoren tutkijan palkinto. Myös Uponorin juhlavuosi huomioitiin, huomionosoituksen vastaanotti toimitusjohtaja Jyri Luomakoski. Uponorin pitkäaikaisesta jäsenyydestä REHVAn kannattajana kiiteltiin. Luomakosken haastattelu on luettavissa uusimmasta REHVA Journalista.

 

Kristian Martin voitti REHVAn opiskelijakilpailun.

Suomalaisten voittokulku jatkui opiskelijakilpailussa, kun voittajaksi valittiin Kristian Martin diplomityöllään ”Demand response of heating and ventilation within educational office buildings”. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi voitti REHVAn opiskelijakilpailun. Yhteensä kilpailijoita osallistui kymmenestä eri maasta. Jokainen kilpailija osallistui kuusisivuisella tekstillä sekä viidentoista minuutin esitelmällä, jonka jälkeen tuomaristo esitti kysymyksiä. Martin suoriutui omasta osiostaan loistavasti ja Tuomo Niemelä, joka toimii Martinin ryhmäpäällikkönä Granlundilla, oli syystäkin hänestä erittäin ylpeä.

Samoja tunteita oli myös professori Risto Kososella, joka toimi Martinin työn ohjaajana Aalto-yliopistolla. REHVAn opiskelijakilpailun voittaja edustaa Eurooppaa syksyllä Kiinassa maailmanmestaruuskisoissa.

SCANVAC Award Swegon Air Academylle

SCANVAC on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan LVI-alojen liittojen pohjoismainen yhteistyöelin, joka myöntää joka toinen vuosi palkinnon pohjoismaisille yksityishenkilöille, yrityksille tai organisaatioille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet LVI-tekniikkaa. Tänä vuonna oli Swegon Air Academyn vuoro vastaanottaa tämä arvostettu palkinto. Lue koko tiedote.

Edit: lisätty linkit REHVAn kuviin ja puheenvuoroihin 27.4.2018.

Talotekniikkaoppaat-hanke etenee

Uudet asetukset sisältävät vain vaatimustekstiä, eivät enää ohjeita. Toimialalla laaditaan entisten ohjeiden tilalle oppaita.

Osana Talotekniikkaoppaat-hanketta valmistettu Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas on nyt julkaistu. Muita valmisteilla olevia oppaita ovat Vesi- ja viemärilaitteistot -opas ja Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas. Oppaat julkaistaan osoitteessa www.talotekniikkainfo.fi.

FINVAC on laatinut kaksi opasta ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf).

Nämä oppaat ja Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas ovat rinnakkaisia, eivät päällekkäisiä – molempia siis tarvitaan.

Muita valmisteilla olevia oppaita ovat Vesi- ja viemärilaitteistot -opas ja Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas

Parhaillaan on käynnissä syksyn 2017 aikana kirjoitetun Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan kommenttikierros.  Vaikuta oppaan sisältöön ja lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 19.2.2018 mennessä. Laitattehan kommentteihinne, mihin oppaan kohtiin kommenttinne kohdistuvat.

Uusi asetus rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä FINVACin oppaat julkaistu

Uudet asetukset rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä uuden rakennuksen energiatehokkuudesta tulevat voimaan 1.1.2018 ja korvaavat nykyiset asetukset (1/11 ja 2/11).

Suunnittelulle enemmän vapauksia

Sisäilmaston laatua koskevat vaatimukset pysyvät nykytasoa vastaavina, mutta uusi asetus joustavoittaa säännöksiä ja antaa suunnittelulle enemmän vapauksia. Samalla kuitenkin asetuksessa korostetaan vastuuta ja osaamista suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla rakennuksen hyvä sisäilmasto, josta ei tingitä energiansäästön vuoksi.

Lähes nollaenergiarakentamisen velvoite

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) velvoittaa, että uusien rakennusten rakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Tällä tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan laajalti uusiutuvalla energialla.

Keskeiset energiatehokkuusvaatimukset ovat jatkossakin laskennallisen energiatehokkuuden vertailu (E-luku) ja rakennuksen lämpöhäviö. Uutena vaihtoehtona asuinrakennukset voivat osoittaa kelpoisuuden rakenteellisella energiatehokkuudella, ilman E-luvun laskentaa. Uusiutuvan energian tuotanto rakennukseen kuuluvalla laitteella otetaan huomioon siltä osin kuin se käytetään rakennuksessa hyödyksi. Asetus mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon muuallakin kuin kiinni rakennuksessa.

Uudet vaatimukset energiatehokkuudesta on nivellytty energiatodistusta ja energiamuotojen kertoimia koskeviin säädösmuutoksiin, jotka astuvat voimaan samaan aikaan.

Oppaat ilmanvaihdon mitoitukseen

FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf, tallentuu omalle koneelle). Ympäristöministeriön sivusto voimassa olevaan rakentamismääräyskokoelmaan.

Uudet asetukset 2018 -kiertue

Suomen LVI-liitto järjestää kevään aikana Uudet asetukset 2018 -kiertueen, joka antaa perustiedot asetusmuutosten merkityksestä LVI- ja energia-alan toimijoille.

Aamupäivällä käydään läpi vesi- ja viemärilaitteistot ja sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetukset, iltapäivällä energiatehokkuusasetus ja energiatodistusasetus.

Ilmoittautuminen sekä aamu- että iltapäivän osioihin tapahtuu samalla ilmoittautumislomakkeella. Tarkista kiertueaikataulu ja paikkakunnat koulutussivuiltamme.