Tag Archive for: ekosuunnittelu

Suomen LVI-liiton tekninen toimikunta hakee ammattilaisia sparraamaan lausuntoamme vaihtoehtoisista menetelmistä ilmastointikoneiden ja ilmalämpöpumppujen testaamiseen sekä kausittaisen suorituskyvyn laskemiseen.

Työryhmän tavoitteena on koostaa lausunto ekosuunnittelusta ja energiamerkinnästä ilmastointikoneille ja ilmalämpöpumpuille. Lausunto täytyy antaa 15.6.2020 mennessä.

Asetukset ja merkintä perustuvat tällä hetkellä yhdenmukaistettuun standardiin (EN 14825) testaamisesta ja luokittelusta. Haasteena on, että testimenetelmässä ei tällä hetkellä huomioida esimerkiksi lämpöviihtyvyyttä.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää ja ottamaan kantaa, ota yhteyttä anne.valkama(at)sulvi.fi

Lyhyesti

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait

  • energiatehokkuuslain
  • asunto-osakeyhtiölain
  • asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
  • vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain
  • aravarajoituslain
  • vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain
  • asumisoikeusasunnoista annetun lain
    muuttamisesta osittain direktiivissä määritellyn mukaiseksi.

Direktiivin keskeisenä sisältönä ovat aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden kulutuksen mittauksesta ja mittaukseen perustuvasta laskutuksesta sekä loppuasiakkaalle ja loppukäyttäjälle laskutuksen yhteydessä tai muuten toimitettavista tiedoista.  Direktiivillä pyritään energiatehokkuuden parantamisen avulla saamaan aikaan ympäristöhyötyjä, parantamaan ilmanlaatua ja sen myötä kansanterveyttä, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, parantamaan energiaturvallisuutta vähentämällä riippuvuutta unionin ulkopuolelta tuotavasta energiasta, alentamaan kotitalouksien ja yritysten energiakustannuksia, lievittämään energiaköyhyyttä, parantamaan kilpailukykyä sekä lisäämään työpaikkoja ja toimintaa kaikilla talouden sektoreilla.

Laeilla pannaan osaksi täytäntöön direktiivissä määriteltyjen sähkön, kaasun, kaukolämmön ja –jäähdytyksen sekä lämpimän käyttöveden mittaamista ja laskutusta sekä niihin liittyvien tietojen antamista ja kustannusten laskuttamista koskevien artikloiden muutokset. Energiatehokkuusdirektiiviä pannaan täytäntöön myös muilla toimin, kuten valtiovallan ja eri toimijoiden välillä solmituilla energiatehokkuussopimuksilla.

Lisäksi muutoksenhakua koskevat säännökset saatetaan yhdenmukaisiksi  1.1.2020 uudistuneen lainsäädännön “oikeudenkäynnistä hallintoasioissa” kanssa. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös laki tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta, sekä muutettavaksi energiatehokkuuslain 32 §:ää (muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätökseen).

Ympäristöministeriö kommenttejanne keskustelupaperissa (discussion note taps and showers, pdf) esitettyihin kysymyksiin:

  1. Does the Consultation Forum agree with the conclusions drawn from the 2014 MEErP preparatory study on taps and showers, including the 2019 follow-up study?
  2. Does the Consultation Forum have a preference at this stage between the different options discussed in this paper?
    • Mandatory water and energy label under the Energy Labelling Regulation
    • Voluntary Agreement under the Ecodesign Directive, including information on the maximum water flow and energy used in the form of a label
    • No policy intervention (possible development of an industry-led unified label)
  3. Does the Consultation Forum agree that a standardisation request to European standardisation organisations on functionality testing should be prepared?

Lisäksi kommentteja pyydetään ehdotukseen vapaaehtoisesta merkintää koskevasta sopimuksesta (Proposal Unified Water label, pdf) ja standardisointipyyntöjä koskeviin luonnoksiin: draft Standardisation request taps showers ANNEXES (pdf) ja draft Standardisation_request-Taps and showersrev (pdf).

Esitetty sopimus olisi vaihtoehto EU:n ekosuunnitteludirektiivin ja/tai energiamerkintäasetuksen mukaisille säädöksille.

Komission teettämän selvityshankkeen dokumentit 

EU:n jäsenmaat voivat toimittaa kirjallisia kommentteja 17.1.2020 asti. Lähetä kommenttisi 16.12.2019 mennessä ympäristöministeriöön sähköpostiosoitteeseen pekka.kalliomaki(at)ym.fi .

Konsultaatiofoorumin jälkeen toimitettavat kommentit pyydetään 13.1.2020 mennessä samaan osoitteeseen. Tiedustelut sähköpostilla edellä mainittuun osoitteeseen tai puhelimitse Pekka Kalliomäki/YM puh. 050-572 6359.

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää edustamanne tahon kommentteja liitteenä olevasta ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) toimeenpanosäädöksen 2015/1188 muutosluonnoksesta. Toimeenpanosäädös koskee paikallisia tilalämmittimiä.

Lisäksi pyydetään kommentteja liitteenä olevasta keskustelupaperista paikallisten tilalämmittimien ja ilma-ilmalämpöpumppujen energiamerkinnän yhdistämisestä.

Asetuksen muutos pitää sisällään säädöksessä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme kommenteista yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää kommentteja ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintäasetuksen EU 2017/1369 ilma-ilma huoneilmastointikoneita ja lämpöpumppuja koskevista toimeenpanosäädösluonnoksista. Lisäksi pyydetään kommentteja mainittuihin asetusluonnoksiin liittyviin liitteenä oleviin komission täytäntöönpanopäätösluonnoksiiin.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme teidän kommenteistamme yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Toimeenpanosäädökset korvaisivat huoneilmastointilaitteiden nykyisen ekosuunnittelua koskevan komission asetuksen No 206/2012 ja energiamerkintää koskevan komission delegoidun asetuksen No 626/2011.

Ehdotukset pitävät sisällään säädöksissä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Voimassa oleva ilmastointikoneita koskeva komission asetus No 206/2012 ja komission delegoitu asetus No 626/2011.

FINVAC järjesti 6.11.2018 iltapäiväseminaarin ”LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset”
Pääpaino oli tuotteiden ekologista suunnittelua ja rakennustuotteita koskevissa eurooppalaisissa säädöksissä, unohtamatta kuitenkaan muita alan tuotteisiin vaikuttavia säädöksiä.

Seminaarin esitykset ovat kokonaisuudessaan ladattavissa FINVACin sivuilta.

EU-säädöksistä päänvaivaa tuottavat alan ammattilaisille erityisesti EU:n Ekosuunnitteludirektiivi tuoteryhmäkohtaisine asetuksineen ja Rakennustuoteasetus. Rakennustuoteasetus poikkeaa useimmista muista säädöksistä sillä, että vaatimukset tuotteille ja niiden keskeisille ominaisuuksille ovat kansallisia, vaikka tuotteet testataankin eurooppalaisten standardien mukaan.

Jos rakennustuotteelle ei ole olemassa harmonisoitua eurooppalaista standardia, ei CE-merkintä rakennustuoteasetuksen nojalla ole mahdollinen, tällöin käytetään kansallista tuotehyväksyntää. Nyt on kansallisten menettelyiden osalta käynnissä eräänlainen siirtymävaihe: vanhoja tyyppihyväksyntäasetuksia on kumottu, korvaavat asetukset ovat suurelta osin valmisteilla. Juuri nyt on toistakymmentä asetusta lausunnolla. Niihin voi kuka tahansa vaikuttaa. Kuvaavaa tilanteelle on, että ympäristöministeriö julkisti lausuntopyynnöt 11 tuoteryhmälle täsmälleen samaan aikaan kuin seminaarissa käsiteltiin kansallisia tuotehyväksyntöjä!

Lausuntoja kokoaa mm. SuLVI, jonka Lausuntopyynnöt -sivulta on linkit kaikkiin nyt lausunnolla oleviin asetusehdotuksiin.

Mitä CE-merkintä kertoo ja mitä ei, onko ”vastaavien” tuotteiden aika ohi?
Seminaarissa järjestettiin myös paneelikeskustelu aiheesta “Kuka vastaa asennetun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta”. Kuulimme mm. että ”vastaavan tuotteen” käyttö on edelleenkin mahdollista, jos tuotteen vaihto hyväksytetään suunnittelijalla ja rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja että tuote todella vastaa ominaisuuksiltaan alun perin valittua. Tärkeää on, että tuotteen asiakirjat ovat kunnossa ja mm. käyttö- ja huolto-ohjeet käyttäjän kielellä.

CE-merkintä kertoo tuotteen valmistajan vakuuttavan, että tuote täyttää sitä koskevien EU-säädösten vaatimukset, eli että tuote on kelvollinen markkinoille EU:n alueella. Tuotteen kelpoisuus rakennukseen tai rakennukseen asennettavaan järjestelmään on eri asia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja käytännössä pitkälti suunnittelijan vastuulla. Toteutuksen osalta vastuukysymyksissä riittää pohdittavaa etenkin työmaalla yksittäisistä osista tai tuotteista koottavien tuotekokonaisuuksien ja -yhdistelmien kohdalla.

Seminaari toi selkeästi esille sen, että uudet eurooppalaiset pelisäännöt vaikuttavat suoraan tai ainakin epäsuoraan kaikkien toimijoiden työhön. Vaikka muutostahti onkin huikea, antaa koko eurooppalainen kehitys monia mahdollisuuksia rakentamisen laadun paranemiseen. Saimme vahvistusta sille, että meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kehitteillä olevien säädösten sisältöön.

Lopuksi seminaarin ja paneelikeskustelun vetänyt FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist kertoi juuri päivitetyistä sivuista, joilla kerrotaan lyhyesti EU-lainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta LVI-alan toimintaan ja tuotteisiin.

 

Jorma Railio