13.4.2017 Talotekniikka-lehdessä julkaistuun kirjoitukseen jatkoa.
Kauan odotettu opintomatkamme Tšekkiin, Prahaan alkoi Helsinki-Vantaa lentokentältä, lumisateen keskeltä 2.4. Matkalle osallistui 17 Metropolia ammattikorkeakoulun LVI rakennusalan työnjohto-opiskelijaa ja kaksi lehtoria. Saavuimme illansuussa keväiseen Prahaan, jossa pääsimme heti tutustumaan julkiseen liikenteeseen, kun siirryimme lentoasemalta hotelli Na Zameckuun. Hotellimme sijaitsi hieman syrjemmässä Prahan keskustasta, mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päässä. Hotelli oli oikein mukava meille opiskelijoille. Illan käytimme tutustumalla alueeseen ja osa saikin paikallisilta ihmettelyjä, kuinka emme olleet aivan keskustassa, mutta totesivat kuitenkin, että meidän kannalta oli hyvä valinta majoittautua syrjempään, jotta näemme todellisen Prahan.
Vierailu Lindabin tehtaalle
Tiistaina aamulla heräsimme kauniiseen auringonpaisteeseen ja suuntasimme aamupalan jälkeen kohti Lindabin tehdasta. Tehdasalue sijaitsee aivan lentokentän vieressä ja oli valtavan suuri. Prahan tehtailla Lindab valmistaa ilmanvaihtokanavia ja –osia, päätelaitteita sekä äänenvaimentimia. Ennen kuin pääsimme tehdaskierrokselle, Prahan tehtaan edustaja esitteli meille Lindabin toimintaa. Tehdas oli hyvin mielenkiintoinen vierailukohde ja oli hienoa nähdä kuinka mahdollisesti käyttämämme tuotteet valmistuvat. Vierailun jälkeen lähdimme vanhaan kaupunkiin syömään illallisen, jonka jälkeen jokainen sai vapaasti tutustua esimerkiksi nähtävyyksiin.
Vapaapäivän jälkeen Prahan tekninen yliopisto ja UCEEB
Keskiviikkona peruuntuneen vierailukohteen takia saimme viettää vapaapäivän ja kukin tahoillaan sai vapaasti tutustua kaupunkiin. Suurin osa ryhmästä lähti tutustumaan Prahan eläintarhaan, joka oli iso ja kokemisen arvoinen paikka. Illalla pääsimme myös saunomaan suomalaiseen tapaan.
Torstaina vierailukohteenamme oli Prahan tekninen yliopisto (Czech Technical University in Prague). Aamu herätys oli monelle aika rapsakka, koska ylös oli noustava suhteellisen aikaisin. Turha varmaan kertoakaan, että edellinen ilta oli useamman osalta venähtänyt turhan pitkäksi. Kaikesta huolimatta päivä oli monella tapaa matkamme mielenkiintoisin. Ensialkuun meille oli järjestetty tehokas kierros eräässä yliopistokampuksen rakennuksista. Kahdeksan eri laitoksen ja 21000 opiskelijan kokonaisuuteen on mahdoton tutustua yhdessä päivässä, mutta saimme nopean katsauksen osaan siitä, mitä he opettavat ja tutkivat. Yliopistolla näkemästämme ehdottomasti hienointa oli veden hallinnan kokeellinen keskus. Suomeksi tuon voisi vääntää vaikkapa muotoon virtaustekniikan laboratorio. Laboratorion lattian alla sijaitsee suuret vesisäiliöt, joista vettä voidaan pumpata pienoismalleihin, joissa tutkitaan esimerkiksi kanavan sulkujen tai joen patojen toimintaa. Valitettavasti laboratoriossa kuvaaminen oli hyvin rajoitettua, koska heillä oli juuri suunnitteilla seuraavien olympialaisten koskimelontarata, jonka tietoja ei ole soveliasta julkistaa.
Kauaa emme ehtineet yliopistolla viettää, kunnes lähdimme bussikuljetuksella muutaman kilometrin päähän yliopiston energiatehokkaidenrakennusten keskukseen (UCEEB). Neljän eri laitoksen yhteinen tutkimuskeskus oli hämmentävä kokonaisuus monenlaisia tutkimuksia. Kun olimme istuneet pakolliset kalvosulkeiset, pääsimme opastetusti kiertämään koko tutkimuslaitoksen läpikotaisin. Näimme esimerkiksi laboratorion, joka näytti aivan tavalliselta asuinhuoneistolta. Huoneiston rakenteisiin oli kuitenkin kätketty huipputeknologiaa, joka kerää tietoa asukkaan fysiologisista muutoksista ja kykenee esimerkiksi välittämään hoitavalle lääkärille tiedon mielenterveyspotilaan oireista.
Prahan rakennuskanta on suurelta osin vanhaa ja rakennusten lämmöneristys ei täytä nykyihmisten vaatimustasoa. Koska Prahassakin rakennusten ulkonäkö on suojeltu, jää lisälämmöneristämisen vaihtoehdoksi vain vaipan sisäpinta. Tiedämme Suomessakin, että tämän tyyppinen eristäminen on kosteusteknisesti hyvin haastavaa. Ratkaistakseen ongelmaa eräässä tutkimuskeskuksen laboratoriossa tutkittiin erilaisia rakenteita hallituissa lämpötila- ja kosteusolosuhteissa. Tutkimus on nyt kestänyt kolme vuotta ja kestänee vielä pitkään. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.
Muita varmasti Suomessakin kiinnostavia tutkimuksia ja sovelluksia ovat liimapuupalkkien taipuman mittaaminen valokuitutekniikalla. Liimapuupalkin sisään valmistusvaiheessa laminoitavan valokuidun avulla voidaan reaaliaikaisesti mitata liimapuupalkin taipumaa. Järjestelmästä voidaan antaa hälytys, jos palkin rakenne alkaa pettämään tai esimerkiksi lumikuorma on kasvanut liian suureksi. Anturointi muutoinkin on varmasti lisääntyvä asia rakentamisessa. Saimme tutustua tutkimuskeskuksessa kehitettyyn ja jo useissa rakennuksissa käytössä olevaan kosteusanturointi teknologiaan. Rakenteisiin kiinteästi asennettavat anturit antavat hälytyksen esimerkiksi putkivuodoista hyvin aikaisessa vaiheessa ja säästävät näin kiinteistönomistajan rahoja. Tästä oli jo hyviä kokemuksia, koska havaittuja putkivuotoja on tähän mennessä kertynyt jo neljä ja kaikki on saatu korjattua jo alkuvaiheessa pienin kustannuksin.
Käynnissä oli myös monenlaisia tutkimushankkeita liittyen energiantuotantoon ja -varastointiin. Esimerkkinä voisin mainita lämpöpumppujen suorituskyky- ja luotettavuustestaukset, sekä uusiutuvien energiamuotojen pitkäaikaisseurantatestit.
Kierroksemme päätteeksi päädyimme ihastelemaan rakennuksen kattoa, joka sekin toimi laboratoriona. Viherkattorakentamisen yksi päätarkoituksista on torjua auringon lämpösäteilyä ja näin vähentää rakennuksen jäähdytystarvetta. Suurimpia haasteita viherkatossa on sen kyky varastoida sopiva määrä vettä kasvien selviytymiseksi, mutta kasvattamatta katon kuormaa suureksi. Tutkimuksen pääkohteina ovatkin erilaiset kevyet kasvualustat, joiden paksuus oli vain muutamia senttejä. Kasvillisuutena käytetään karuihin olosuhteisiin soveltuvia kasveja, jotka selviytyvät ajoittaisesta kuivuudestakin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka rakentaa kevyt, mutta huoltovapaa viherkatto.
Perjantaina aamulla pakkasimme tavarat ja saavuimme iltapäivällä takaisin suomeen, jossa lumisade oli vaihtunut auringonpaisteeseen.
Haluamme kiittää meitä tukeneita yrityksiä ja tahoja, joten iso kiitos Oras Oy, LVI-Dahl Oy, A-Kumppanit Oy, Suomen LVI-liitto, Lindab Group ja Czech Technical University in Prague.
Mari Haapaharju
LVI Rakennusalan työnjohto
Metropolia ammattikorkeakoulu
