Jo pitkään jatkuneen perinteen mukaan Vantaan LVI-yhdistys, VantaLVI jakoi stipendejä Vantaan ammattiopiston Varian opiskelijoille. VantaLVI haluaa edistää osaamista ja ammattitaitoa alalla jakamalla vuosittain stipendejä opinnoissaan menestyneille opiskelijoille.
Tänä vuonna opiskelijoille myönnettiin myös vuoden maksuton jäsenyys etuineen – ”Saahan siinä vähintään jo Talotekniikka-lehden kotiin kannettuna, lisäksi mahdollisuus tutustua mahdollisiin työnantajiin, kollegoihin yhdistyksen tapaamisissa, pääsee vaikuttamaan omaan alaansa”, toteaa Jussi Kuusela, VantaLVIn puheenjohtaja.
Stipendit jaettiin tänä vuonna kolmelle valmistuneelle:
Nuohous & Ilmastointi Karjalainen Oy:ta luotsaa toimitusjohtaja, nuohoojamestari, paloturvamestari Jari Heino. Käytännössä yrityksen työt keskittyvät pääsääntöisesti ilmanvaihdon puolelle. ”Työtä on aina. Minulla on jatkuvasti haku päällä työvoimatoimiston
sivuilla”, kertoo Heino.
Hän on huolissaan muuttotappioisen Koillismaan osaavien talotekniikka-ammattilaisten riittävyydestä. ”Lähimmät alan ammatti- ja ammattikorkeakoulut ovat Kajaanissa, Rovaniemellä ja Oulussa – kahdensadan kilometrin päässä. Paluumuuttajia takaisin on hyvin vähän.
Tästä kymmenen – viidentoista vuoden päästä kokeneet ammattilaiset siirtyvät pois työelämästä ja sitä ennen olisi tärkeää saada heidän työparikseen nuoria. Tämä on työtä, jonka lopulta oppii vain tekemällä.
Ammattilaisten kokemus on hiljaista tietoa, joka uhkaa karata. Ja ammattilaisten vähentyessä hiljenee myös yhdistystoiminta, tämä on selvää.” Muuttotappio asukasluvussa ei suinkaan tarkoita hiljentyvää kylänraittia, sillä Kuusamon matkailuala kukoistaa. Suunnitelmissa on isojen hotellikokonaisuuksien rakennuttamista, puhutaan kymmenien jopa sadan miljoonan investoinneista.Pienelle yritykselle näistä ehkä lohkea osuutta vielä rakennusvaiheessa, mutta jo nyt on Heinon työkiireistä nähtävissä, että ylläpito- ja huoltotöitä todella riittää.
”Tänne tarvittaisiin osaavia tekijöitä. Kun enää ei ehkä pelkän työn perässä muuteta, niin Kuusamon etu on pitkässä lumikaudessa ja rinteissä. Harrastukset mm. kalastus, metsästys ja luonto voisivat vetää puoleensa”, Heino pohdiskelee.
Tervetuloa Ouluun ja tutustumaan Virpiniemi Golfiin 7.9.2018. Edeltävänä iltana järjestetään Klubi-ilta kilpailijoille hyvän ruoan, juoman ja seuran merkeissä.
Pelimuodot
Yhteislähtö kello 10.00, kilpailuinfo klubilla 09.15 kuljetukset etäisimmille lyöntipaikoille
lyöntipeli (tasoitus 18 tai alle), scratch, pistebogey (maksimi tasoitus 32)
pisin draivi ja lähemmäs lippua naisten sarja.
Kilpailumaksu
Kilpailumaksu SuLVI:n jäseniltä 75 €, muille 100 €. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 23.8.2018 . Ilmoittautuminen tästä linkistä.
Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kilpailumaksuun sisältyy greenfee, tulospalvelu, aamupala, sauna, buffet lounas ja runsaat palkinnot.
Lisätietoja
Golfklubiin ja kenttään voi tutustua nettisivulla www.virpiniemigolf.fi.
Harjoituskierros torstaina hinta 38 € varataan klubilta p. 0300 870 515 tunnuksella “LVI- golf 2018” kilpailuun ilmoittautumisen jälkeen. Mahdolliset autovaraukset myös suoraan klubilta.
Majoitus
Majoitusvaraukset 20.8.2018 mennessä Original Sokos Hotel Arina, Oulu p. (08) 312 3255
100 € / yhden hengen huone / vrk
115 € / kahden hengen huone / vrk
130 €/ kahden hengen huone lisävuoteella
Torstaina 6.9 klo 19.00 Klubi-ilta kilpailijoille
Vapaamuotoista seurustelua hyvän ruoan, juoman ja seuran merkeissä! Klubilla on mahdollisuus myös saunoa. Ilmoittaudu Klubi-iltaan samalla, kun ilmoittaudut kisaan. Illan isäntänä toimii Halton.
Bussikuljetus torstai-iltana Klubilta Oulun hotelli Arinaan klo 22.00 ja aamulla hotelli Arinalta Virpiniemeen klo 8.00.
2018 LVI-golfin SM kilpailun yhteistyökumppanit
Pipelife
Ahlsell
LVI-DAHL
Fläktgroup
Grundfos
Isover Saint-Gobain
Onninen
Uponor
Wavin-Labko
Vercon
Yhteyshenkilöt
LVI-golf SM: Kalevi Hyvärinen p. 050 3900359
Paikalliset järjestelyt: Seppo Räisänen p. 0400 686242 tai Tapio Lauri p. 040 1581108
FISEssä on käynnistetty hanke rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa kuntoarviotyön edellytyksiä, laatua ja merkitystä.
FISEssä on tällä hetkellä kaksi rakennuksen kuntoarviointiin liittyvää pätevyyttä. Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys on kehitetty rakennusteknisen kunnon arvioinnin tarpeisiin asuntokaupan yhteydessä. Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyys palvelee kiinteistön säännöllistä kuntoarviointia ja suunnitelmallista kunnossapitoa. Lainsäädännön kehittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa on tarpeellista tarkastella näiden pätevyyksien koulutuksia ja pätevyyksiä osana laajaa kokonaisuutta.
Hankkeessa lähdetään liikkeelle toimintaympäristön keskeisten muutosten kartoittamisella, jossa selvitetään aistinvaraisten ja kokemusperäisten kuntoarvioiden tilannetta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Selvitysten kautta tuotetaan kehitysehdotukset pätevyyskoulutuksiin ja pätevyysvaatimuksiin sekä tunnistetaan yhteydet läheisiin muihin vastaaviin koulutuksiin ja pätevyyksiin.
Nykytoiminnan tuntemus on perusedellytys tavoiteltaessa konkreettisia hyödynnettäviä tuloksia. Hankkeen laajassa projektiryhmässä on mukana 13 aihealueen asiantuntijaa seuraavista organisaatioista:
Asianajotoimisto Alfa Oy
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Ramboll Finland Oy
Talokeskus Yhtiöt Oy
Insinööritoimisto Raksystems Oy
Kiinteistöliitto ry
Finanssiala ry
Kiinteistövälitysalan keskusliitto ry
Suomen Kiinteistövälittäjät ry
Omakotiliitto ry
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO
Rakennustieto Oy
Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteiden kanssa.
Hanke käynnistyi toukokuussa 2018. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä vuoden kuluttua. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan FISEn verkkosivuilla www.fise.fi.
FISEn pätevyydet rakennetaan aina noudattaen vakiintuneita periaatteita. Näin toimien koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen, asiantuntijaverkoston avulla ylläpidettävä pätevyysjärjestelmä muodostuu helppokäyttöiseksi työkaluksi, joka on tunnettu ja jonka hyödyntäminen on vaivatonta.
Lisätietoa:
Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi
SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.
Jorma Säteri – kuvaaja Teemu Hartikainen
Sisäilmastoluokituksen valmistelusta vastannut, tuolloin Sisäilmayhdistyksessä toiminnanjohtajana toiminut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri luennoi sisäilmastoluokituksesta sekä uusista ilmanvaihdon mitoitusoppaista sekä niiden vaikutuksista LVI-suunnitteluun. Luentomateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilta sivuilta.
”Ympäristöministeriön asetukset määrittelevät vähimmäistason ja oppaiden ja ohjeiden asema on täysin muuttunut aiemmasta. FINVACin ohjeistus ilmavirtojen mitoitusarvoiksi tukee YM:n asetusta. Sisäilmastoluokitus on suunnattu rakennuttajille ja suunnittelijoille antaen tavoitetasoja ja ohjeita sisäilmaston viihtyisämpään tasoon S1 tai S2. Kaikkien näiden kokonaisuus on linjattu yhtenäiseksi”, Säteri kertoo. ”Käyttäjien tarpeet, käytännöt ja tilanteet vaihtelevat. Uusien asetusten lähtökohta on luoda enemmän sekä vapautta että vastuuta suunnitteluun ja Sisäilmastoluokitus tukee tätä. Viime kädessä toki tilaaja tekee päätöksen. Tämä on vapaaehtoinen luokitus, jota voi noudattaa niin halutessaan”.
Käytännön kokemukset ja palaute ovat tärkeää
Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi. Rakennustiedon kortiston asiakkaat saavat luokituksen automaattisena päivityksenä. ”Sisäilmayhdistys tulee julkaisemaan sisäilmastoluokituksen myös omana julkaisunaan. Lisäksi minä ja Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola tarjoamme mahdollisuuksien mukaan luentoja aiheesta. Suomen LVI-liiton kanssa on myös suunniteltu alustavasti Sisäilmastoluokitus 2018 -kursseja.”
”Toivon tietenkin, että suunnittelijat perehtyisivät oppaaseen ja hyödyntäisivät sitä työssään. Ensimmäinen Sisäilmastoluokitus julkaistiin vuonna 1995 ja sen edelliset päivitykset 2001 ja 2008. Annetun palautteen pohjalta luokitusta on muokattu edelleen selkeämmäksi ja palautetta toivotaan tästä eteenpäinkin”, kannustaa Säteri.
”Koen, että tällainen selkeiden tavoitteiden julkaiseminen on omalta osaltaan nostanut LVI-suunnittelun arvostusta rakentamisessa. LVI-suunnittelu edellyttää ammattitaitoa, jonka tarvetta oppaat tai Sisäilmastoluokitus eivät poista – päinvastoin lisäävät.”
Jorma Säterin vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin
Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.
Pitäisikö tuloilmavirtoja simuloida ainakin jollain tasolla, jotta tiedettäisiin miten sisäilmasto toteutuu?
Olosuhteiden simulointi on joka tapauksessa tarpeen mm. ylilämpenemisen estämiseksi. Paine-erojen ja ilmavirtojen simulointi on tarpeen tehdä ainakin korkeissa (yli 4 kerrosta) ja avoimella paikalla sijaitsevissa rakennuksissa.
Talviaikana sisälämpötilasuositus alle 21.5 on liian alhainen ja aiheuttaa käytännössä paljon valitusta.
21,5 on tutkimusten ja standardien mukainen suuren joukon keskimääräinen optimilämpötila. Liian korkeat lämpötilat lisäävät sisäilmaoireita ja energiankulutusta. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret ja paras tyytyväisyys saavutetaan yksilöllisellä säätömahdollisuudella (S1-luokka). Erityisryhmille (vanhukset, liikuntarajoitteiset ym.) tarvitaan 1-2 astetta lämpimämpää. Ilman lämpötilan lisäksi on pidettävä ilman nopeus alle 0,15 m/s ja seinä ym. pinnat lähellä ilman lämpötilaa.
Mihin perustuu tarve kerroskohtaiseen tasapainoon, jos on avoin portaikko?
Tasapainoon mitoittamisella halutaan välttää alipaineen tuomat epäpuhtaudet rakenteista. Jatkuvaa ylipainetta pitää edelleen välttää, ja sen aiheuttama riski on mielestäni suurempi kuin terveen rakennuksen alipaineen. Siksi mittauksessa ja säädössä pitäisi tarkastaa myös paine-ero vaipan yli (eri korkeuksilla ja julkisivuilla).
Mikä muu vaihtoehto kuin huoneistokohtaiset IMSit on tuloilmavirran kasvattamiseen liesikuvun tehostustilanteessa?
Alipaineen vaikutuksesta avautuva ulkoilmaventtiili voisi toimia, tai ks. seuraava kysymys.
Voiko tuloilman tehostuksen toteuttaa kompensaatiolla suoraan mittaamalla paine-eroa liesituulettimen kanavasta? Tai vaipan yli paine-eroa mittaamalla?
Tällaista testattua ja toimintavarmaa tuotetta kaivattaisiin!
Tuleeko ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta mitata, kun sisäilma on siihen sidottuna.
Jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, muutos on hidasta, nyt noin 400 ppm. Kertamittauksessa on hyvä mitata ulkoilman pitoisuus, se kertoo myös näyttääkö mittari oikein. Tiiviissä kaupunkirakenteessa ulkoilman pitoisuudet voivat olla paikallisesti korkeampia.
Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet
FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.
Vantaan LVI-yhdistys järjesti pääkaupunkiseudun yhdistysten jäsenille visiitin Vantaan Energian jätevoimalaitokselle toukokuun alussa. Vantaan Energian puolesta esittelijöinä toimivat Lauri Juutila ja jo aiemmin tuttu asiansa tunteva ja oppaana loistava Teuvo Heinonen.
Kierros oli hyvin vaikuttava ja esittelijöillekin hieman normaalia vaativampi, jäsentemme esittäessä kysymyksiä ja tarkennuksia runsaan parituntisen kierroksen yhteydessä.
Jätevoimalalle menee sekajätettä kaikkiaan noin 1000 tonnia päivässä. Voimalassa poltetaan vuodessa huimat 360 000 tonnia käyttökelvotonta roskaa. Sekajäte kuumennetaan 1 000 – 1 100 asteen välille, kuitenkin niin, että lämpötilan on oltava vähintään 850 astetta. Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla, joka on toimintavarmuudeltaan hyvä ja maailmanlaajuisestikin käytetyin jätteenpolttotekniikka. Palamisen hyötysuhde on jopa 95 %.
Jätevoimala tuottaa vuodessa noin puolet koko Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä noin 30 % Vantaan vuotuisesta sähköntarpeesta. Kaukolämpöä syntyy 600 l/s. Sekajätteen polttamisesta syntyvistä päästöistä noin 90 % savupiipun kaasun hiukkasista saadaan suodatettua. Vaikka voimala on käytössä jatkuvasti, se pysähtyisi, jos kaasu ylittäisi sallitut päästöarvot.
Poltosta aiheutuvat savukaasut puhdistetaan pussisuodattimen avulla (kalsiumhydroksidia ja aktiivihiili ainesosina), lentotuhka, jota syntyy 13 tonnia vuodessa, otetaan talteen ja puhdistettu ilma päästetään ulos n. 50 asteisena.
Suomessa kertyy jätettä n. 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa, joka on 60 % kokonaiskäyttötavaramäärästä, loput 40 % menee kierrätykseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luvut vaihtuisivat päittäin. Tässä voimme kaikki vaikuttaa.
Kierrokselle osallistui Laura Lammert, tekstin toimitti Anne Valkama, SuLVI
Ensinnäkin: kiitos sinulle jäsenyydestäsi. Olemme LVI-alan yhteistyö- ja koulutusjärjestö, jonka tarkoituksena on huolehtia jäsentemme ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja verkostoitumisesta sekä ottaa kantaa alan kehittymiseen. Kaiken tämän voimme tehdä sinun jäsenyytesi avulla, sillä jäsenmäärä vaikuttaa omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.
Tiedotamme yhdistystoiminnan tärkeistä tapahtumista ja alan kehityksestä jäsenkirjeillämme, Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja omilla verkkosivuillamme. Lisäksi meillä on jäsenliite Talotekniikka-lehden välissä. Monella eri medialla pyrimme varmistamaan, että jokainen saa oman työnsä kannalta tärkeää tietoa itselleen sopivalla lukutavalla. Lähetämme 2-4 kertaa kuukaudessa sähköpostitse jäsenkirjeen – aina, jos jotain uutta kerrottavaa on. Jokaisen sähköpostin lopussa on ”poistu postituslistalta” -linkki, jota klikkaamalla et enää saa sähköpostejamme.
Koko tietosuojakäytäntömme on luettavissa SuLVIn sivuilta
Tänään astuu voimaan GDPR, tietosuoja-asetus, joten haluamme kertoa sinulle tietosuojakäytännöstämme.
Käsittelemme kaikkia tietoja lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Pääsy henkilötietoihin on vain heillä, joille tämä on työn kannalta välttämätöntä. Emme myy, vuokraa tai muutoin paljasta käyttäjän henkilötietoja kolmannelle osapuolelle. Emme seuraa Suomen LVI-liitto SuLVIn verkkosivustojen käyttöä evästeillä.
Lisäksi kaikki tietomme ovat suojattu teknisin ja organisatorisin keinoin. Rekisterien tiedot tallennetaan palvelimille ja järjestelmiin, jotka ovat palomuurein ja salasanoin suojattuja. Paperilomakkeilla annetut tai kerätyt tiedot säilytetään lukitussa ja vartiointiliikkeen etävalvomassa tilassa. Lue koko Suomen LVI-liiton tietosuojakäytäntö.
Ovathan yhteystietosi ajan tasalla?
Pyydämme, että muistaisitte aina ilmoittaa meille muutoksista jäsentiedoissanne, sillä osoitemuutokset eivät välity meille Väestörekisterikeskuksen kautta. Vuosittain liitollemme syntyy turhia kuluja vanhentuneisiin osoitteisiin lähetetyistä lehdistä ja jäsenlaskuista. Suunnataan jatkossa nämäkin resurssit toiminnan kehittämiseen ja vaalimiseen!
Suomen LVI-liitto sai vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana seitsemän lausunto- tai kommentointipyyntöä valmisteilla olevista laki- tai asetusmuutoksista, oppaista, sopimusmalleista tai kriteereistä, jotka voimaantultuaan vaikuttavat niin tilaajien, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoiden jokapäiväiseen työhön.
Tiina Strand
Liiton rooli jäsentensä kommenttien kokoajana on merkittävä, sillä näin pystytään kokoamaan yhteen suuri määrä arjen työssä kertynyttä kokemusta, eli osaamista, jota esimerkiksi uusien asetusten säätämiseen tarvitaan. Lausuntojen antaminen on alan ammattilaisten edun valvomista”, kertoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand ja jatkaa ”Liitto on myös rekisteröity, oikeuskelpoinen toimija, mikä antaa omalta osaltaan uskottavuutta sen kannanottoihin.”
Järjestäytymällä voi yhä vaikuttaa parhaiten
Järjestäytyneeseen yhdistykseen tai liittoon kuuluen voi siis edelleen vaikuttaa parhaiten, vaikka sosiaalinen media ja kansalaisten sähköiset aloitepalvelut ovatkin helpottaneet yksilön mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. Silti useat yhdistykset kamppailevat jäsenkadon kanssa ja etenkin nuorten aikuisten osuus on vähäinen. Työelämän kiristynyt tahti ja hämärtynyt raja sekä epävarmuus työn jatkuvuudesta on tunnettu ja selkeä syy järjestäytymisinnon sammuttajana. Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen
tutkimuksessa kotitalouksien palkattomasta tuotannosta vuonna 2001-2009 todettiin kotitöihin käytetyn ajan supistuneen ja vastaavasti perheet kuluttavat yhä enemmän aikaa pienten lastensa hoitamiseen. Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan termit ”lasten ehdoilla” ja ”lapset ensin” kuvastavat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa alkanutta ajattelutavan muutosta.
Kaikki jäsenyys on tärkeää
Elämäntilanteemme vaihtelevat ja mahdollisuus vaikuttaa, osallistua tai kehittää omaa osaamistaan sen myötä. Liiton ja yhdistyksen jäsenyyden hyöty mietitäänkin varmasti aiempaa tarkemmin. Jäsenyys voi olla pelkistetyimmillään osoitus siitä, että arvostaa omaa ammattiaan ja pitää tärkeänä, että on olemassa liitto, joka edistää LVI-alan koulutusta ja tiedotusta. Liitolle tällainenkin jäsenyys on äärimmäisen tärkeää, sillä jäsenmäärä vaikuttaa
omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.
Sisäilmastoluokitus 2018 on julkaistu entistä kattavampana – pienhiukkaset ja kalusteet mukana
Julkistamistilaisuuden avasi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Sisäilmastoluokitus sekä rakennusmateriaalien M1 päästöluokitus ja ilmanvaihtolaitteiden M1 puhtausluokitus ovat merkittävästi parantaneet sisäilman laatua Suomessa. Sisäilmastoluokitus 2018 on päivitetty käyttäjäkokemusten ja uusimman tutkimustiedon perusteella ja se huomioi myös pienhiukkaset ja kalusteet kattavasti.
”Sisäilman ja terveyden kannalta merkittävin muutos on se, että pienhiukkasten osuus on otettu mukaan sisäilmastolle asetettuihin tavoitteisiin. Pienhiukkasten tavoitetasoksi on sisäilmassa asetettu enintään 50–70 prosenttia ulkoilman pienhiukkasten määrästä”, Sisäilmayhdistyksessä Sisäilmastoluokituksen valmistelusta pitkäaikaisena toiminnanjohtajana vastannut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri sanoo.
Rakennusmateriaalien päästöluokitus sekä parhaaseen M1-luokkaan luokiteltujen tuotteiden määrän ja käytön kasvu ovat vähentäneet selvästi hajuja ja kemiallisia epäpuhtauksia sisäilmassa. Sisäilmastoluokitukseen sisältyvissä rakennusmateriaalien ja ilmanvaihtotuotteiden päästöluokituksissa on jo lähes 4 500 vähäpäästöiseksi luokiteltua M1-tuotetta. ”Kun materiaalien päästöt sisäilmaan ovat vähentyneet ja ilmanvaihtokanavista tulee raikkaampaa ilmaa, kalusteiden suhteellinen merkitys on kasvanut.”, Säteri sanoo.
Sisäilmaluokituksessa on uudistettu myös muun muassa lämpöolosuhteisiin, ilmanvaihtoon ja akustiikkaan liittyviä vaatimuksia.
S2-luokasta tullut jo yleinen vaatimustaso
Jorma Säteri pitää merkittävänä edistysaskeleena sitä, että Sisäilmastoluokitus on nyt sovitettu käsitteiltään ja tavoitetasoiltaan yhdenmukaiseksi sisäilma-asioita koskevien viranomaissäädösten kanssa. Ympäristöministeriön uudet asetukset tulivat voimaan vuoden vaihteessa ja vähän aiemmin astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveyttä koskeva asetus.
Jorma Säteri
”Asumisterveysasetus antaa toimenpiderajoja, joita terveysviranomaiset soveltavat. Ympäristöministeriön asetukset antavat uudisrakentamisen vaatimustasoja ja Sisäilmaluokitus kaksi korkeampaa tavoitetasoa S1 ja S2”, Jorma Säteri vertaa.
’’Nykyisin lähes kaikessa rakentamisessa asuntorakentamista lukuun ottamatta edellytetään yleisesti S2-luokkaa sisäilmaston tavoitetasona’’, Jorma Säteri toteaa. Terveyden kannalta S1- ja S2-luokkien vaatimukset ilman puhtaudelle ja kosteusolosuhteille eivät olennaisesti poikkea toisistaan, mutta parhaassa S1-luokassa vaatimukset lämpöolosuhteiden hallinnalle ovat korkeimmat.
”S1-luokitus soveltuu etenkin toimistorakennuksiin, joissa halutaan asettaa korkea vaatimustaso sisäilman laadun lisäksi sisälämpötilan hallinnalle ympäri vuoden. Tällöin ylilämpeneminen on kyettävä estämään kesäkaudella”, Säteri sanoo.
Työmaalle P1-luokan tiloja
Työmaan puhtauden arvioinnilla ja tavoitteellisilla toimenpiteillä vähennetään sekä valmiin rakennuksen käyttäjien että rakennustyömaan työntekijöiden altistusta ilman epäpuhtauksille. Sisäilmaluokituksella ja sen mukaisilla toimenpiteillä voidaan varmistaa P1-puhtausluokan tilat. Sisäilman hallinta on kokonaisuus, jossa lukuisten eri osa-alueiden pitää olla kunnossa.
Sisäilmastoluokitus 2018 nyt saatavissa
Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi.
FISEn yhtiökokous valitsi 8.5.2018 hallituksen edustajat toimikaudelle 2018-2019. Diplomi-insinööri Janne Tähtikunnas valittiin Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelu FISE Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Tähtikunnas seuraa tehtävässä Helena Soimakalliota. FISEn hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa DI Pasi Timo Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:stä.
Muut FISEn hallituksen jäsenet ovat:
DI Tiina Strand, SuLVI
ins. Siru Lönnqvist, VSF
TkT Tarja Merikallio, BY
arkkit. Jyrki Iso-Aho, SAFA
RI Kimmo Sandberg, RIA
DI Toni Pakkala, JSY
TkT Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus
MBA Heidi Husari, RATEKO
DI Matti Kiiskinen, SKOL
TkT Jaakko Ruuskanen, MTR
DI Kyösti Ratia, SGY
KTL Jaana Lehto, KIINKO
RI Hannu Järveläinen, RKL
ins. (M. Eng) Hannu Saarikangas, IL
Prof. Markku Hedman, RTS
TkT Miimu Airaksinen, RIL
Vuonna 2003 perustetun FISEn toiminnan tavoitteena on rakentamisen laadun parantaminen kannustamalla alan ammattilaisia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja jakamalla luotettavaa tietoa pätevöityneistä henkilöistä.
Lisätietoa:
Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi, p. 050 574 5099
Janne Tähtikunnas, toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry.
janne.tahtikunnas(at)terasrakenneyhdistys.fi, p. 0400 893 583
1...262728...41Sivu %Ko. sivu% yhteensä %kaikista sivuista%
