Sisäilmastoluokitus osana asetusten ja oppaiden kokonaisuutta

28/05/2018

SuLVIn suunnittelijapäivä on seminaari, jossa ajankohtaisia aiheita lähestytään käytännön ja suunnittelijan arjesta käsin. Seminaarin yhteydessä on näyttely, jossa esitellään alan uusimmat ratkaisut. Päivän päätteeksi verkostoidutaan vielä cocktailtilaisuuden merkeissä.

Jorma Säteri – kuvaaja Teemu Hartikainen

Sisäilmastoluokituksen valmistelusta vastannut, tuolloin Sisäilmayhdistyksessä toiminnanjohtajana toiminut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri luennoi sisäilmastoluokituksesta sekä uusista ilmanvaihdon mitoitusoppaista sekä niiden vaikutuksista LVI-suunnitteluun. Luentomateriaali on nähtävissä SuLVIn suunnittelijapäivän omilta sivuilta.

”Ympäristöministeriön asetukset määrittelevät vähimmäistason ja oppaiden ja ohjeiden asema on täysin muuttunut aiemmasta. FINVACin ohjeistus ilmavirtojen mitoitusarvoiksi tukee YM:n asetusta. Sisäilmastoluokitus on suunnattu rakennuttajille ja suunnittelijoille antaen tavoitetasoja ja ohjeita sisäilmaston viihtyisämpään tasoon S1 tai S2. Kaikkien näiden kokonaisuus on linjattu yhtenäiseksi”, Säteri kertoo. ”Käyttäjien tarpeet, käytännöt ja tilanteet vaihtelevat. Uusien asetusten lähtökohta on luoda enemmän sekä vapautta että vastuuta suunnitteluun ja Sisäilmastoluokitus tukee tätä. Viime kädessä toki tilaaja tekee päätöksen. Tämä on vapaaehtoinen luokitus, jota voi noudattaa niin halutessaan”.

Käytännön kokemukset ja palaute ovat tärkeää

Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi. Rakennustiedon kortiston asiakkaat saavat luokituksen automaattisena päivityksenä. ”Sisäilmayhdistys tulee julkaisemaan sisäilmastoluokituksen myös omana julkaisunaan. Lisäksi minä ja Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola tarjoamme mahdollisuuksien mukaan luentoja aiheesta. Suomen LVI-liiton kanssa on myös suunniteltu alustavasti Sisäilmastoluokitus 2018 -kursseja.”

”Toivon tietenkin, että suunnittelijat perehtyisivät oppaaseen ja hyödyntäisivät sitä työssään. Ensimmäinen Sisäilmastoluokitus julkaistiin vuonna 1995 ja sen edelliset päivitykset 2001 ja 2008. Annetun palautteen pohjalta luokitusta on muokattu edelleen selkeämmäksi ja palautetta toivotaan tästä eteenpäinkin”, kannustaa Säteri.

”Koen, että tällainen selkeiden tavoitteiden julkaiseminen on omalta osaltaan nostanut LVI-suunnittelun arvostusta rakentamisessa. LVI-suunnittelu edellyttää ammattitaitoa, jonka tarvetta oppaat tai Sisäilmastoluokitus eivät poista – päinvastoin lisäävät.”

Jorma Säterin vastaukset suunnittelijapäivän aikana esitettyihin kysymyksiin

Suunnittelijapäivän aikana osallistujien oli mahdollista esittää kysymyksiä luennoitsijoille, julkaisemme vastaukset näihin kysymyksiin ohessa.

Pitäisikö tuloilmavirtoja simuloida ainakin jollain tasolla, jotta tiedettäisiin miten sisäilmasto toteutuu?

Olosuhteiden simulointi on joka tapauksessa tarpeen mm. ylilämpenemisen estämiseksi. Paine-erojen ja ilmavirtojen simulointi on tarpeen tehdä ainakin korkeissa (yli 4 kerrosta) ja avoimella paikalla sijaitsevissa rakennuksissa.

Talviaikana sisälämpötilasuositus alle 21.5 on liian alhainen ja aiheuttaa käytännössä paljon valitusta.

21,5 on tutkimusten ja standardien mukainen suuren joukon keskimääräinen optimilämpötila. Liian korkeat lämpötilat lisäävät sisäilmaoireita ja energiankulutusta. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret ja paras tyytyväisyys saavutetaan yksilöllisellä säätömahdollisuudella (S1-luokka). Erityisryhmille (vanhukset, liikuntarajoitteiset ym.) tarvitaan 1-2 astetta lämpimämpää. Ilman lämpötilan lisäksi on pidettävä ilman nopeus alle 0,15 m/s ja seinä ym. pinnat lähellä ilman lämpötilaa.

Mihin perustuu tarve kerroskohtaiseen tasapainoon, jos on avoin portaikko?

Tasapainoon mitoittamisella halutaan välttää alipaineen tuomat epäpuhtaudet rakenteista. Jatkuvaa ylipainetta pitää edelleen välttää, ja sen aiheuttama riski on mielestäni suurempi kuin terveen rakennuksen alipaineen. Siksi mittauksessa ja säädössä pitäisi tarkastaa myös paine-ero vaipan yli (eri korkeuksilla ja julkisivuilla).

Mikä muu vaihtoehto kuin huoneistokohtaiset IMSit on tuloilmavirran kasvattamiseen liesikuvun tehostustilanteessa?

Alipaineen vaikutuksesta avautuva ulkoilmaventtiili voisi toimia, tai ks. seuraava kysymys.

Voiko tuloilman tehostuksen toteuttaa kompensaatiolla suoraan mittaamalla paine-eroa liesituulettimen kanavasta? Tai vaipan yli paine-eroa mittaamalla?

Tällaista testattua ja toimintavarmaa tuotetta kaivattaisiin!

Tuleeko ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta mitata, kun sisäilma on siihen sidottuna.

Jatkuva mittaaminen ei ole tarpeen, muutos on hidasta, nyt noin 400 ppm. Kertamittauksessa on hyvä mitata ulkoilman pitoisuus, se kertoo myös näyttääkö mittari oikein. Tiiviissä kaupunkirakenteessa ulkoilman pitoisuudet voivat olla paikallisesti korkeampia.

Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet

FINVAC on tehnyt kaksi opasta (opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen ja opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa) ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen (2018) tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf). Ympäristöministeriön sivusto voimassa olevaan rakentamismääryskokoelmaan.

Pääkaupunkiseudun LVI-yhdistykset tutustuivat Vantaan Energian jätteenpolttolaitokseen

28/05/2018

Vantaan LVI-yhdistys järjesti pääkaupunkiseudun yhdistysten jäsenille visiitin Vantaan Energian jätevoimalaitokselle toukokuun alussa. Vantaan Energian puolesta esittelijöinä toimivat Lauri Juutila ja jo aiemmin tuttu asiansa tunteva ja oppaana loistava Teuvo Heinonen.

Kierros oli hyvin vaikuttava ja esittelijöillekin hieman normaalia vaativampi, jäsentemme esittäessä kysymyksiä ja tarkennuksia runsaan parituntisen kierroksen yhteydessä.
Jätevoimalalle menee sekajätettä kaikkiaan noin 1000 tonnia päivässä. Voimalassa poltetaan vuodessa huimat 360 000 tonnia käyttökelvotonta roskaa. Sekajäte kuumennetaan 1 000 – 1 100 asteen välille, kuitenkin niin, että lämpötilan on oltava vähintään 850 astetta. Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla, joka on toimintavarmuudeltaan hyvä ja maailmanlaajuisestikin käytetyin jätteenpolttotekniikka. Palamisen hyötysuhde on jopa 95 %.

Jätevoimala tuottaa vuodessa noin puolet koko Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä noin 30 % Vantaan vuotuisesta sähköntarpeesta. Kaukolämpöä syntyy 600 l/s. Sekajätteen polttamisesta syntyvistä päästöistä noin 90 % savupiipun kaasun hiukkasista saadaan suodatettua. Vaikka voimala on käytössä jatkuvasti, se pysähtyisi, jos kaasu ylittäisi sallitut päästöarvot.

Poltosta aiheutuvat savukaasut puhdistetaan pussisuodattimen avulla (kalsiumhydroksidia ja aktiivihiili ainesosina), lentotuhka, jota syntyy 13 tonnia vuodessa, otetaan talteen ja puhdistettu ilma päästetään ulos n. 50 asteisena.

Suomessa kertyy jätettä n. 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa, joka on 60 % kokonaiskäyttötavaramäärästä, loput 40 % menee kierrätykseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luvut vaihtuisivat päittäin. Tässä voimme kaikki vaikuttaa.

Kierrokselle osallistui Laura Lammert,
tekstin toimitti Anne Valkama, SuLVI

Tutustu Vantaan Energian jätevoimalaan

Pidetään yhteyttä ja tiedot turvassa

25/05/2018

Ensinnäkin: kiitos sinulle jäsenyydestäsi. Olemme LVI-alan yhteistyö- ja koulutusjärjestö, jonka tarkoituksena on huolehtia jäsentemme ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja verkostoitumisesta sekä ottaa kantaa alan kehittymiseen. Kaiken tämän voimme tehdä sinun jäsenyytesi avulla, sillä jäsenmäärä vaikuttaa omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Tiedotamme yhdistystoiminnan tärkeistä tapahtumista ja alan kehityksestä jäsenkirjeillämme, Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja omilla verkkosivuillamme. Lisäksi meillä on jäsenliite Talotekniikka-lehden välissä. Monella eri medialla pyrimme varmistamaan, että jokainen saa oman työnsä kannalta tärkeää tietoa itselleen sopivalla lukutavalla. Lähetämme 2-4 kertaa kuukaudessa sähköpostitse jäsenkirjeen – aina, jos jotain uutta kerrottavaa on. Jokaisen sähköpostin lopussa on ”poistu postituslistalta” -linkki, jota klikkaamalla et enää saa sähköpostejamme.

Koko tietosuojakäytäntömme on luettavissa SuLVIn sivuilta

Tänään astuu voimaan GDPR, tietosuoja-asetus, joten haluamme kertoa sinulle tietosuojakäytännöstämme.

Käsittelemme kaikkia tietoja lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Pääsy henkilötietoihin on vain heillä, joille tämä on työn kannalta välttämätöntä. Emme myy, vuokraa tai muutoin paljasta käyttäjän henkilötietoja kolmannelle osapuolelle. Emme seuraa Suomen LVI-liitto SuLVIn verkkosivustojen käyttöä evästeillä.

Lisäksi kaikki tietomme ovat suojattu teknisin ja organisatorisin keinoin. Rekisterien tiedot tallennetaan palvelimille ja järjestelmiin, jotka ovat palomuurein ja salasanoin suojattuja. Paperilomakkeilla annetut tai kerätyt tiedot säilytetään lukitussa ja vartiointiliikkeen etävalvomassa tilassa. Lue koko Suomen LVI-liiton tietosuojakäytäntö.

Ovathan yhteystietosi ajan tasalla?

Pyydämme, että muistaisitte aina ilmoittaa meille muutoksista jäsentiedoissanne, sillä osoitemuutokset eivät välity meille Väestörekisterikeskuksen kautta. Vuosittain liitollemme syntyy turhia kuluja vanhentuneisiin osoitteisiin lähetetyistä lehdistä ja jäsenlaskuista. Suunnataan jatkossa nämäkin resurssit toiminnan kehittämiseen ja vaalimiseen!

Joukko vaikuttaa vahvemmin kuin yksilö

16/05/2018

Suomen LVI-liitto sai vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana seitsemän lausunto- tai kommentointipyyntöä valmisteilla olevista laki- tai asetusmuutoksista, oppaista, sopimusmalleista tai kriteereistä, jotka voimaantultuaan vaikuttavat niin tilaajien, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoiden jokapäiväiseen työhön.

Liiton rooli jäsentensä kommenttien kokoajana on merkittävä, sillä näin pystytään kokoamaan yhteen suuri määrä arjen työssä kertynyttä kokemusta, eli osaamista, jota esimerkiksi uusien asetusten säätämiseen tarvitaan. Lausuntojen antaminen on alan ammattilaisten edun valvomista”, kertoo Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand ja jatkaa ”Liitto on myös rekisteröity, oikeuskelpoinen toimija, mikä antaa omalta osaltaan uskottavuutta sen kannanottoihin.”

Järjestäytymällä voi yhä vaikuttaa parhaiten

Järjestäytyneeseen yhdistykseen tai liittoon kuuluen voi siis edelleen vaikuttaa parhaiten, vaikka sosiaalinen media ja kansalaisten sähköiset aloitepalvelut ovatkin helpottaneet yksilön mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. Silti useat yhdistykset kamppailevat jäsenkadon kanssa ja etenkin nuorten aikuisten osuus on vähäinen. Työelämän kiristynyt tahti ja hämärtynyt raja sekä epävarmuus työn jatkuvuudesta on tunnettu ja selkeä syy järjestäytymisinnon sammuttajana. Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen
tutkimuksessa kotitalouksien palkattomasta tuotannosta vuonna 2001-2009 todettiin kotitöihin käytetyn ajan supistuneen ja vastaavasti perheet kuluttavat yhä enemmän aikaa pienten lastensa hoitamiseen. Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan termit ”lasten ehdoilla” ja ”lapset ensin” kuvastavat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa alkanutta ajattelutavan muutosta.

Kaikki jäsenyys on tärkeää

Elämäntilanteemme vaihtelevat ja mahdollisuus vaikuttaa, osallistua tai kehittää omaa osaamistaan sen myötä. Liiton ja yhdistyksen jäsenyyden hyöty mietitäänkin varmasti aiempaa tarkemmin. Jäsenyys voi olla pelkistetyimmillään osoitus siitä, että arvostaa omaa ammattiaan ja pitää tärkeänä, että on olemassa liitto, joka edistää LVI-alan koulutusta ja tiedotusta. Liitolle tällainenkin jäsenyys on äärimmäisen tärkeää, sillä jäsenmäärä vaikuttaa
omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Sisäilmastoluokitus 2018 on julkaistu entistä kattavampana

14/05/2018

Lehdistötiedote 14.5.2018

Sisäilmastoluokitus 2018 on julkaistu entistä kattavampana – pienhiukkaset ja kalusteet mukana

Julkistamistilaisuuden avasi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Sisäilmastoluokitus sekä rakennusmateriaalien M1 päästöluokitus ja ilmanvaihtolaitteiden M1 puhtausluokitus ovat merkittävästi parantaneet sisäilman laatua Suomessa. Sisäilmastoluokitus 2018 on päivitetty käyttäjäkokemusten ja uusimman tutkimustiedon perusteella ja se huomioi myös pienhiukkaset ja kalusteet kattavasti.

”Sisäilman ja terveyden kannalta merkittävin muutos on se, että pienhiukkasten osuus on otettu mukaan sisäilmastolle asetettuihin tavoitteisiin. Pienhiukkasten tavoitetasoksi on sisäilmassa asetettu enintään 50–70 prosenttia ulkoilman pienhiukkasten määrästä”, Sisäilmayhdistyksessä Sisäilmastoluokituksen valmistelusta pitkäaikaisena toiminnanjohtajana vastannut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri sanoo.

Rakennusmateriaalien päästöluokitus sekä parhaaseen M1-luokkaan luokiteltujen tuotteiden määrän ja käytön kasvu ovat vähentäneet selvästi hajuja ja kemiallisia epäpuhtauksia sisäilmassa. Sisäilmastoluokitukseen sisältyvissä rakennusmateriaalien ja ilmanvaihtotuotteiden päästöluokituksissa on jo lähes 4 500 vähäpäästöiseksi luokiteltua M1-tuotetta. ”Kun materiaalien päästöt sisäilmaan ovat vähentyneet ja ilmanvaihtokanavista tulee raikkaampaa ilmaa, kalusteiden suhteellinen merkitys on kasvanut.”, Säteri sanoo.

Sisäilmaluokituksessa on uudistettu myös muun muassa lämpöolosuhteisiin, ilmanvaihtoon ja akustiikkaan liittyviä vaatimuksia.

S2-luokasta tullut jo yleinen vaatimustaso

Jorma Säteri pitää merkittävänä edistysaskeleena sitä, että Sisäilmastoluokitus on nyt sovitettu käsitteiltään ja tavoitetasoiltaan yhdenmukaiseksi sisäilma-asioita koskevien viranomaissäädösten kanssa. Ympäristöministeriön uudet asetukset tulivat voimaan vuoden vaihteessa ja vähän aiemmin astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveyttä koskeva asetus.

”Asumisterveysasetus antaa toimenpiderajoja, joita terveysviranomaiset soveltavat. Ympäristöministeriön asetukset antavat uudisrakentamisen vaatimustasoja ja Sisäilmaluokitus kaksi korkeampaa tavoitetasoa S1 ja S2”, Jorma Säteri vertaa.

’’Nykyisin lähes kaikessa rakentamisessa asuntorakentamista lukuun ottamatta edellytetään yleisesti S2-luokkaa sisäilmaston tavoitetasona’’, Jorma Säteri toteaa. Terveyden kannalta S1- ja S2-luokkien vaatimukset ilman puhtaudelle ja kosteusolosuhteille eivät olennaisesti poikkea toisistaan, mutta parhaassa S1-luokassa vaatimukset lämpöolosuhteiden hallinnalle ovat korkeimmat.

”S1-luokitus soveltuu etenkin toimistorakennuksiin, joissa halutaan asettaa korkea vaatimustaso sisäilman laadun lisäksi sisälämpötilan hallinnalle ympäri vuoden. Tällöin ylilämpeneminen on kyettävä estämään kesäkaudella”, Säteri sanoo.

Työmaalle P1-luokan tiloja

Työmaan puhtauden arvioinnilla ja tavoitteellisilla toimenpiteillä vähennetään sekä valmiin rakennuksen käyttäjien että rakennustyömaan työntekijöiden altistusta ilman epäpuhtauksille. Sisäilmaluokituksella ja sen mukaisilla toimenpiteillä voidaan varmistaa P1-puhtausluokan tilat. Sisäilman hallinta on kokonaisuus, jossa lukuisten eri osa-alueiden pitää olla kunnossa.

Sisäilmastoluokitus 2018 nyt saatavissa

Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi.

Lisätietoja:
Laura Sariola, luokituspäällikkö, Rakennustietosäätiö RTS sr, laura.sariola(at)rakennustieto.fi,
puh. 040 832 5750

FISEn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DI Janne Tähtikunnas

09/05/2018

Tiedote 8.5.2018

FISEn yhtiökokous valitsi 8.5.2018 hallituksen edustajat toimikaudelle 2018-2019. Diplomi-insinööri Janne Tähtikunnas valittiin Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelu FISE Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Tähtikunnas seuraa tehtävässä Helena Soimakalliota. FISEn hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa DI Pasi Timo Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:stä.

Muut FISEn hallituksen jäsenet ovat:

DI Tiina Strand, SuLVI
ins. Siru Lönnqvist, VSF
TkT Tarja Merikallio, BY
arkkit. Jyrki Iso-Aho, SAFA
RI Kimmo Sandberg, RIA
DI Toni Pakkala, JSY
TkT Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus
MBA Heidi Husari, RATEKO
DI Matti Kiiskinen, SKOL
TkT Jaakko Ruuskanen, MTR
DI Kyösti Ratia, SGY
KTL Jaana Lehto, KIINKO
RI Hannu Järveläinen, RKL
ins. (M. Eng) Hannu Saarikangas, IL
Prof. Markku Hedman, RTS
TkT Miimu Airaksinen, RIL

Vuonna 2003 perustetun FISEn toiminnan tavoitteena on rakentamisen laadun parantaminen kannustamalla alan ammattilaisia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja jakamalla luotettavaa tietoa pätevöityneistä henkilöistä.

Lisätietoa:

Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi, p. 050 574 5099

Janne Tähtikunnas, toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry.
janne.tahtikunnas(at)terasrakenneyhdistys.fi, p. 0400 893 583

Hae FISE-pätevyyttä digitaalisesti

04/05/2018

Tiedote 4.5.2018

FISE on kehittänyt pätevyyden hakuun uuden digitaalisen palvelun. Sen myötä pätevyyttä
haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Uuden palvelun myötä pätevyyden haku muuttuu
sujuvammaksi, tietoturvallisemmaksi sekä täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimukset.
Ensimmäisenä palvelu otetaan käyttöön rakennussuunnittelijan pätevyydessä. Tavoitteena
on saada kaikki pätevyydet palvelun piiriin vuoden 2018 aikana.

patevyyspalvelu.fi otetaan käyttöön pilottina toimineessa rakennussuunnittelijan
pätevyydessä toukokuun alussa. Pätevyysvaatimukset esitetään totuttuun tapaan FISEn
verkkosivuilla PÄTEVYYSPALVELU > HAE PÄTEVYYTTÄ -kohdan alla. Täältä hakija ohjautuu
digitaaliseen pätevyyspalveluun PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE -painikkeesta.

Ensimmäisellä käyntikerralla hakija rekisteröityy palveluun. Rekisteröinnin yhteydessä
suoritetaan ns. vahva tunnistautuminen hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Tällä
hetkellä käytössä on mobiilivarmenne tai pankkitunnistautuminen.

Vaiheistetussa digitaalisessa hakulomakkeessa hakija antaa aihealue kerrallaan häntä
koskevat tiedot, jotka tallentuvat hakijan profiilille. Kerran annettuja tietoja voi myöhemmin hyödyntää muiden pätevyyksien hakemisessa tai pätevyyden uusimisessa. Lomakkeen voi tallentaa myös kesken täytön ja jatkaa myöhemmin. Hakemus lähetetään palvelun kautta automaattisesti ao. pätevyyslautakunnalle. Kommunikointi hakijan ja lautakunnan välillä tapahtuu sen jälkeen palvelun välityksellä.

Hakija voi ylläpitää koulutus- ja työkokemustietojaan ajantasaisesti palvelussa. Koulutuksen tai referenssitehtävän voi kirjata palveluun koska vaan ja siihen voi liittää sähköisessä muodossa olevia liitteitä. Näin ollen pätevyyden haun tullessa ajankohtaiseksi hakemuksen täyttäminen on kätevää tietojen löytyessä palvelusta valmiina.

Tavoitteena on saada FISEn kaikki 78 pätevyyttä uuteen palveluun tämän vuoden loppuun
mennessä. Siirtyminen toteutetaan niin, ettei siitä aiheudu toimintakatkoksia ja kaikki
pätevyydet ovat koko ajan normaalisti haettavissa. Hakija toimii pätevyyskohtaisen
ohjeistuksen mukaan.

FISEn verkkosivusto osoitteessa www.fise.fi

Lisätietoa:
Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi

Pia Selroos, lautakunnan sihteeri, SAFA ry
pia.selroos(at)safa.fi

FISEn henkilöpätevyyspalvelu on koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen järjestelmä, jonka laaja asiantuntijaverkosto varmistaa pätevyyksien luotettavuuden. Vastaavat järjestelmät ovat yleisesti käytössä rakennusalalla myös muissa maissa.

Suomen LVI-liitto vastaa FISE Oy:n sihteerijärjestönä LVI-pätevyyksien toteamisesta.

Tuore ohje kannustaa esteettömään rakentamiseen

02/05/2018

Tiedote 27.4.2018 klo 13.35

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen esteettömästä rakentamista. Ohje täydentää vuoden alussa voimaan tullutta rakennusten esteettömyyttä koskevaa valtioneuvoston asetusta (241/2017).

Rakennuksen esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoitus on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta: jokaisen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan.

Esteettömyysasetuksen mukaisesti suunniteltu ja toteutettu rakennus täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa edelletyt esteettömyyden olennaiset tekniset vaatimukset. Nyt annettu ohje selventää asetuksen sisältöä ja tarjoaa esimerkkejä asetuksen mukaisista ratkaisuista. Ohjeessa on mukana myös kooste esteettömyysasetuksen säännösten pääkohdista rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna. Yhdessä sovellettuna asetus, sen perustelumuistio ja nyt julkaistu ohje tarjoavat työkalut esteettömien ratkaisujen toteuttamiseen. ”Esteettömyydessä on kyse hyvistä perusratkaisuista, jotka soveltuvat mahdollisimman monille”, yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä sanoo.

Liikkumisen helppouden lisäksi esteettömässä rakennuksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa hyvään kuuntelu- ja näköympäristöön, äänentoisto- ja äänensiirtojärjestelmiin, puhtaaseen valaistukseen ja katkeamattomaan opastukseen.

Esteettömyysasetus, sitä koskeva perustelumuistio ja tänään annettu ympäristöministeriön ohje ovat osa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen kansallista toteutusta.

Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä (pdf)
- 2.9 Wc- ja pesutila asuinrakennuksessa
- 2.10 Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (Finlex)
Esteettömyysasetuksen perustelumuistio (pdf)

Lisätietoja:

Yliarkkitehti Niina Kilpelä, ympäristöministeriö, p. 029 525 0019, etunimi.sukunimi@ym.fi

Lausunnolla ohje-ehdotus aurinkosuojauksesta

26/04/2018

Rakennustieto on lähettänyt lausunnolle ohje-ehdotuksen, joka käsittelee aurinkosuojausta. Ohje julkaistaan samansisältöisenä RT-, LVI- ja KH-kortistoissa. Pyydämme kommenttejanne SuLVIn kommentointia varten 10.5.2018 mennessä osoitteella jorma.railio(at)gmail.com.

Tutustu lausuntoaineistoon.

Metropolian LVI Rakennusalan työnjohto-opiskelijoiden opintomatka Prahaan

26/04/2018

13.4.2017 Talotekniikka-lehdessä julkaistuun kirjoitukseen jatkoa.

Kauan odotettu opintomatkamme Tšekkiin, Prahaan alkoi Helsinki-Vantaa lentokentältä, lumisateen keskeltä 2.4. Matkalle osallistui 17 Metropolia ammattikorkeakoulun LVI rakennusalan työnjohto-opiskelijaa ja kaksi lehtoria. Saavuimme illansuussa keväiseen Prahaan, jossa pääsimme heti tutustumaan julkiseen liikenteeseen, kun siirryimme lentoasemalta hotelli Na Zameckuun. Hotellimme sijaitsi hieman syrjemmässä Prahan keskustasta, mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päässä. Hotelli oli oikein mukava meille opiskelijoille. Illan käytimme tutustumalla alueeseen ja osa saikin paikallisilta ihmettelyjä, kuinka emme olleet aivan keskustassa, mutta totesivat kuitenkin, että meidän kannalta oli hyvä valinta majoittautua syrjempään, jotta näemme todellisen Prahan.

Vierailu Lindabin tehtaalle

Tiistaina aamulla heräsimme kauniiseen auringonpaisteeseen ja suuntasimme aamupalan jälkeen kohti Lindabin tehdasta. Tehdasalue sijaitsee aivan lentokentän vieressä ja oli valtavan suuri. Prahan tehtailla Lindab valmistaa ilmanvaihtokanavia ja –osia, päätelaitteita sekä äänenvaimentimia. Ennen kuin pääsimme tehdaskierrokselle, Prahan tehtaan edustaja esitteli meille Lindabin toimintaa. Tehdas oli hyvin mielenkiintoinen vierailukohde ja oli hienoa nähdä kuinka mahdollisesti käyttämämme tuotteet valmistuvat. Vierailun jälkeen lähdimme vanhaan kaupunkiin syömään illallisen, jonka jälkeen jokainen sai vapaasti tutustua esimerkiksi nähtävyyksiin.

Vapaapäivän jälkeen Prahan tekninen yliopisto ja UCEEB

Keskiviikkona peruuntuneen vierailukohteen takia saimme viettää vapaapäivän ja kukin tahoillaan sai vapaasti tutustua kaupunkiin. Suurin osa ryhmästä lähti tutustumaan Prahan eläintarhaan, joka oli iso ja kokemisen arvoinen paikka. Illalla pääsimme myös saunomaan suomalaiseen tapaan.

Torstaina vierailukohteenamme oli Prahan tekninen yliopisto (Czech Technical University in Prague). Aamu herätys oli monelle aika rapsakka, koska ylös oli noustava suhteellisen aikaisin. Turha varmaan kertoakaan, että edellinen ilta oli useamman osalta venähtänyt turhan pitkäksi. Kaikesta huolimatta päivä oli monella tapaa matkamme mielenkiintoisin. Ensialkuun meille oli järjestetty tehokas kierros eräässä yliopistokampuksen rakennuksista. Kahdeksan eri laitoksen ja 21000 opiskelijan kokonaisuuteen on mahdoton tutustua yhdessä päivässä, mutta saimme nopean katsauksen osaan siitä, mitä he opettavat ja tutkivat. Yliopistolla näkemästämme ehdottomasti hienointa oli veden hallinnan kokeellinen keskus. Suomeksi tuon voisi vääntää vaikkapa muotoon virtaustekniikan laboratorio. Laboratorion lattian alla sijaitsee suuret vesisäiliöt, joista vettä voidaan pumpata pienoismalleihin, joissa tutkitaan esimerkiksi kanavan sulkujen tai joen patojen toimintaa. Valitettavasti laboratoriossa kuvaaminen oli hyvin rajoitettua, koska heillä oli juuri suunnitteilla seuraavien olympialaisten koskimelontarata, jonka tietoja ei ole soveliasta julkistaa.

Kauaa emme ehtineet yliopistolla viettää, kunnes lähdimme bussikuljetuksella muutaman kilometrin päähän yliopiston energiatehokkaidenrakennusten keskukseen (UCEEB). Neljän eri laitoksen yhteinen tutkimuskeskus oli hämmentävä kokonaisuus monenlaisia tutkimuksia. Kun olimme istuneet pakolliset kalvosulkeiset, pääsimme opastetusti kiertämään koko tutkimuslaitoksen läpikotaisin. Näimme esimerkiksi laboratorion, joka näytti aivan tavalliselta asuinhuoneistolta. Huoneiston rakenteisiin oli kuitenkin kätketty huipputeknologiaa, joka kerää tietoa asukkaan fysiologisista muutoksista ja kykenee esimerkiksi välittämään hoitavalle lääkärille tiedon mielenterveyspotilaan oireista.

Prahan rakennuskanta on suurelta osin vanhaa ja rakennusten lämmöneristys ei täytä nykyihmisten vaatimustasoa. Koska Prahassakin rakennusten ulkonäkö on suojeltu, jää lisälämmöneristämisen vaihtoehdoksi vain vaipan sisäpinta. Tiedämme Suomessakin, että tämän tyyppinen eristäminen on kosteusteknisesti hyvin haastavaa. Ratkaistakseen ongelmaa eräässä tutkimuskeskuksen laboratoriossa tutkittiin erilaisia rakenteita hallituissa lämpötila- ja kosteusolosuhteissa. Tutkimus on nyt kestänyt kolme vuotta ja kestänee vielä pitkään. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Muita varmasti Suomessakin kiinnostavia tutkimuksia ja sovelluksia ovat liimapuupalkkien taipuman mittaaminen valokuitutekniikalla. Liimapuupalkin sisään valmistusvaiheessa laminoitavan valokuidun avulla voidaan reaaliaikaisesti mitata liimapuupalkin taipumaa. Järjestelmästä voidaan antaa hälytys, jos palkin rakenne alkaa pettämään tai esimerkiksi lumikuorma on kasvanut liian suureksi. Anturointi muutoinkin on varmasti lisääntyvä asia rakentamisessa. Saimme tutustua tutkimuskeskuksessa kehitettyyn ja jo useissa rakennuksissa käytössä olevaan kosteusanturointi teknologiaan. Rakenteisiin kiinteästi asennettavat anturit antavat hälytyksen esimerkiksi putkivuodoista hyvin aikaisessa vaiheessa ja säästävät näin kiinteistönomistajan rahoja. Tästä oli jo hyviä kokemuksia, koska havaittuja putkivuotoja on tähän mennessä kertynyt jo neljä ja kaikki on saatu korjattua jo alkuvaiheessa pienin kustannuksin.

Käynnissä oli myös monenlaisia tutkimushankkeita liittyen energiantuotantoon ja -varastointiin. Esimerkkinä voisin mainita lämpöpumppujen suorituskyky- ja luotettavuustestaukset, sekä uusiutuvien energiamuotojen pitkäaikaisseurantatestit.
Kierroksemme päätteeksi päädyimme ihastelemaan rakennuksen kattoa, joka sekin toimi laboratoriona. Viherkattorakentamisen yksi päätarkoituksista on torjua auringon lämpösäteilyä ja näin vähentää rakennuksen jäähdytystarvetta. Suurimpia haasteita viherkatossa on sen kyky varastoida sopiva määrä vettä kasvien selviytymiseksi, mutta kasvattamatta katon kuormaa suureksi. Tutkimuksen pääkohteina ovatkin erilaiset kevyet kasvualustat, joiden paksuus oli vain muutamia senttejä. Kasvillisuutena käytetään karuihin olosuhteisiin soveltuvia kasveja, jotka selviytyvät ajoittaisesta kuivuudestakin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka rakentaa kevyt, mutta huoltovapaa viherkatto.

Perjantaina aamulla pakkasimme tavarat ja saavuimme iltapäivällä takaisin suomeen, jossa lumisade oli vaihtunut auringonpaisteeseen.
Haluamme kiittää meitä tukeneita yrityksiä ja tahoja, joten iso kiitos Oras Oy, LVI-Dahl Oy, A-Kumppanit Oy, Suomen LVI-liitto, Lindab Group ja Czech Technical University in Prague.

Mari Haapaharju
LVI Rakennusalan työnjohto
Metropolia ammattikorkeakoulu