Vesikiertoisten kattosäteilijöiden mitoitus, Mika Komulainen, DI, HC-Engineering Oy
Pieni dT -> iso vesimäärä -> iso pumppauskustannus, kallis käyttää?
Totta osin, mutta nykypumput ovat erittäin energiatehokkaita.
Miten kondenssiasiat torpataan? +14C menovesi on aika viileää.
Kohteessa on oltava kastepisteohjaus, jopa huonekohtaisesti tarvittaessa.
Rakennusten painesuhteiden merkitys, mittaaminen ja hallinta
Lari Eskola, Johtava asiantuntija, DI (LVI), Ilmanvaihto ja sisäilmasto, korjaus- ja asiantuntijapalvelut, A-insinöörit
Eikö painesuhteiden vaikutus korkeissa tornitaloissa ole globaali ilmiö? Miten asiaan on reagoitu muualla maailmassa?
Muualla maailmassa rakennukset eivät ole yhtä tiiviitä rakennusvaipalta kuin meillä ja sään vaikutus meidän ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Asiaa voisi tutkia enemmän.
Nykymääräykset ohjaavat suunnittelemaan ilmanvaihdon tasapainoon (ei alipaineiseksi kuten ennen). Mitä ajatuksia tämä herättää?
Vaikka ilmanvaihto suunnitellaan tasapainoon, niin painesuhteita ei suunnitella. Erillispoistot ja valmiin järjestelmän säätötyö saattavat johtaa suuriin alipaineisiin vaipan yli.
Mihin uskot/toivot että painesuhteiden hallinnassa tullaan menemään ohjeistuksissa?
Painesuhteiden osalta tulee valita sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia toteuttaa – tähän voidaan hakea uusia vaihtoehtoja mitata, säätää ja hallita paine-eroja.
Painesuhteen tarkkuus kosteusvaihteluita kestävässä hygroskooppisessa massiivirakenteessa. Voiko suunnitella ylipaineisena välttäen vuotoilman tuomat epäpuhtaudet?
Ylipaineistus on mahdollista, mutta tuulenpaine ja rakennuksen käyttö vaikuttavat edelleen painesuhteisiin. Hetkellisen muutokset paine-suhteissa ovat mahdollisia.
Miten ilmanpaine (ilman massa ja painovoima) vaikuttaa mittauspisteiden valintaan? Onko eroa jos mittapistettä nostaa 10 m ylöspäin (kerrostalon sisällä / kerrostalon ulkoseinässä)?
Mittausohjeessa on esitetty ohjeistusta mittauspaikan valinnasta. Sääoloista riippuen eroja voi syntyä.
Avoimien ovien vaikutus? Tutkittiinko? Auki esim. 8 h/vrk. Voiko tätä edes huomioida? Mitattu jopa 15m/s nopeuksia avoimessa oviaukossa.
Avoimet ovat virtausreittejä ja sopivissa olosuhteissa virtaukset ovat suuria.
Miten säädät iv-koneita paine-eron mukaan hallitusti, kun tuulenvaikutus on huomattava ja äkillinen?
IV-koneen säätömenetelmiä, joissa tuulen aiheuttamat muutokset otetaan huomioon pitää selvittää lisää. Tällä hetkellä asiasta ei ole riittävästi tietoa.
IV koneen säätö/ohjaus suoraan litrojen mukaan?
Säätölaitteen tarkkuus ei välttämättä riitä ilmavirtojen säätöön – joissain tapauksissa vaaditaan alle 0.5% säätötarkkuutta mitattavasta ilmavirrasta.
Vähähiilinen rakentaminen talotekniikan näkökulmasta, Matti Kuittinen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, resurssitehokkaan rakentamisen professori, Aalto-yliopisto
Onko rakennuksen kokonaispäästöjä kytkettävissä suoraan päästöoikeusmarkkinoille jolloin olisi selkeät taloudelliset kannusteet tilata matalan tai negatiivisen hiilijalanjälki-ratkaisuja? Kuinka sunniteltujen ratkaisujen todenmukaisuus todennetaan hiilijalanjäljen näkökulmasta?
– Rakennuksen kokonaispäästöjä ei olla suunnittelemassa tuotavaksi päästökaupan piiriin. Taakanjakosektorille kohdistetaan erillisiä toimenpiteitä, joilla rakentamista ohjataan.
– Ratkaisujen todennmukaisuuden arviointiin ja varmistamiseen luodaan Suomen oloihin sopiva toimintamalli. Ranskassa käytetään algoritmia, joka tarkistaa ilmoitetut tietomallipohjalta lasketut tulokset.
Huomioiko hiilijalanjälkilaskenta esimerkiksi talotehtaan, elementtitehtaan tai laitevalmistajan mahdollisen vähäpäästöisemmän toiminnan omassa tuotannossa? Esimerkkinä jos toinen tehdas käyttää lämmitykseen maalämpöä, kun toinen käyttää suoraa sähköä? Tai jos toinen tehdas kierrättää kaiken, kun toinen vie kaiken kaatopaikalle? Saisiko tällaisella toiminnalla ohjattua toimijoita kiinnittämään enemmän huomiota omien tuotteiden valmistukseen, ja voisi mahdollisesti kilpailla paremmalla arvolla hiilijalanjälkilaskennassa?
– Mainitut seikat voi ottaa huomioon silloin, kun tuotteelle tehdään ympäristöselostetta (EPD). Ympäristöselosteiden tietoja voidaan sitten käyttää, kun rakennuksen päästöjä lasketaan.
Mikä on paras lähde opetella asiaa tarkemmin?
– Opetusta on tällä hetkellä Aalto-yliopistossa ja Metropoliassa. Valmisteilla on suomenkielinen opaskirja, joka julkaistaneen tänä vuonna.
Mistä ominaispäästöt on kaivettu? Maan keskiarvoja? Sähkön osalta ehkä järkevää kun koko maan kattava verkko, mutta entä kaukolämpö/-jäähdytys kun täysin riippuvainen alueesta? Esim. Helsingissä kaukojäähdytyksen ominaispäästö reilusti alhaisempi.
– Energian päästökertoimet perustuvat SYKEn ja VTT:n tekemiin pitkä aikavälin ilmastosuunnitelmien skenaarioihin, joita käytetään myös Suomen energia- ja ilmastostrategian pohjana. Päästökertoimet ovat kansallisia, eivät alueellisia tai kaupunkikohtaisia.
Mallintaminen – ongelmat käytännössä, Sami Ventä, projektipäällikkö, Granlund Tampere Oy
Miten saadaan vanhat jäärät työmaalta avaamaan tekla/solibri ja tarkastelemaan tietomallia?
Tilaajan ohjaavalla vaikutuksella varsinkin jos asia on kirjattu sopimukseen luulisi olevan vaikutusta asiaan.
Mikäli kohteet ovat tekniikaltaan väljiä tai työnjohdolla on vahva ammattitaito töiden yhteensovittamiseen perinteisin keinoin pelkällä mallinnusohjelman käytön koulutuksella on luultavasti maltillinen vaikutus mallin katseluohjelman käyttöön ja hyödyntämiseen.
Sivusta seuraamalla olen huomannut että henkilöstön vaihtuessa (tai kun nuoria tieteen harjoittajia tulee organisaatioon) huomaavat kokeneemmatkin tekijät että osa heidän aiemmin tekemästään työstä on jo tehty. Eli mallissa risteily ja yhteensovitus on jo olemassa.
Mallin tutustuttaminen on mahdollista tehdä myös kokouksissa jos työn vaiheen valmiuksia käydään tilaajan/pääurakoitsijan toimesta mallin avulla läpi.
Hyviä toimintatapoja mallin katseluohjelman käyttöön tulisi korostaa ja keskeisten työkalujen käyttö tulisi oppia heti. Näitä ovat mm. sijainnin tallennus, eli pääset palaamaan esim. ”1krs hissi aula” tilaan yhdellä napin painalluksella. Näin mallissa liikkuminen nopeutuu. Toinen tärkeä työkalu on leikkaus toiminto. Mallin leikkaaminen helpottaa kokonaisuuden hahmoittamista ja mallin käyttäjä pystyy itse tarkastelemaan rakennuksen kaikki osia mistä leikkauksesta tahansa.
Miten mallinnus saadaan mukaan suunnitteluhintaan?
Tarjoajalle tilanne on ongelmallinen jos muut tekevät suunnittelutarjouksia ilman mallinnusta ja sen edellyttäviä yhteensovituksia yms. jolloin tarjouksen hinnat eivät ole vertailukelpoisia laajuuden ollessa eri. Tilaajan tulisikin määritellä kohde mallinnettavaksi jotta sitä kannattaa niin tarjota.
Trendi on, että yhä enemmän suunnittelukohteet ovat mallinnus kohteita ja myös rakennusliikkeiden omat kohteet mallinnetaan lisääntymässä määrin. Tietoisuuden lisääntymisestä ja mallintamisen valtavirrasta kertookin, että useilla tilaaja organisaatioilla on omat vaatimukset mallinnuksen tietosisällöstä ja tiedon esittämistavasta.
Elinkaarisuunnittelu suunnittelun ohjauksessa
Eerik Mäkitalo, Elinkaariasiantuntija, Sweco Finland Oy
Onko yleistä että elinkaarisuunnittelija on eri kuin lvi-suunnittelija?
Elinkaariasiantuntijalla on nykyään oma tehtäväluettelonsa ELINK18, jonka myötä elinkaariasiantuntijoita on alettu kilpailuttamaan myös erillisinä konsultteina suunnitteluhankkeissa. Toki monesti vielä elinaariasiat kilpailutetaan LVI-suunnittelutarjouspyynnön sisällä.
Mistä asiaa voi opiskella lisää talotekniikan näkökulmasta?
Rakennusten kokonaisvaltaista energia- ja elinkaarisuunnittelua on alettu opettaa monissa oppilaitoksissa ainakin yksittäisinä kursseina. Aiemmin on ollut tarjolla myös opintokokonaisuuksia aiheeseen liittyen ainakin Metropoliassa ja Aalto-yliopistossa.