llmanvaihdon merkitys on korostunut COVID-19 pandemian myötä ja suomalaisella ilmanvaihtotekniikalle ja -osaamiselle olisi nyt tarvetta. Suomessa on kertynyt paljon osaamista, sillä meillä rakennukset rakennetaan tiiviimmin eli energiatehokkaammiksi. Lisäksi sään vaikutus suomalaisessa ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Muualla, etenkin Etelä- ja Keski- Euroopassa ilmanvaihto on useammin painovoimainen tai perustuu ikkunatuuletukseen.
Englantia opiskellaan talotekniikka-alaa opettavissa ammattikorkeakouluissa pakollisena viiden opintopisteen verran. Se on yleinen suositus. Lisäksi osassa ammattikorkeakouluista, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa, voi opiskella pakollisia ammattiopintoja englanninkielisessä opetuksessa. ”Opintonsa hyvin suorittavat selviävät hyvin englanninkielisessä työyhteisössä, etenkin lukiotaustalla olevat”, kertoo koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta. Suomen LVI-liiton kyselyyn vastanneet talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen opettajat kuitenkin vahvistivat, että alalle valmistuvien kielitaito vaihtelee suuresti.
Alan eri ammattilaisten yhteistyö koetaan tärkeäksi. Euroopan Unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi 16.9.2020 unionin tilaa koskevassa puheessaan “eurooppalaisen Bauhaussin” luomisesta: alan insinöörien, suunnittelijoiden, arkkitehtien ja muiden ammattilaisten yhteisestä verkostosta.
Suomen LVI-liitto haluaa kannustaa alan opiskelijoita opiskelemaan englantia ja hakemaan esimerkiksi vaihto-oppilaaksi. ”Alalla kuulee usein, että niin sanotusti unelmatyöntekijä on henkilö, jolla on asentajan tausta, suunnittelijan osaaminen ja sujuva kielitaito”, kertoo Samuli Könkö.
Ajankohtaista -palstaa julkaistaan Suomen LVI-liiton jäsenliitteessä, joka jaetaan jäsenille Talotekniikka-lehden välissä. Ajankohtaista on lyhyt katsaus kunkin kuluvan kauden keskeisimpiin aiheisiin.
