Tilaa lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimus

Vanheneva rakennuskanta ja niissä olevat järjestelmät ja laitteet ovat yksi korjaustarvetta aiheuttava tekijä Suomessa. Korjaustoimien oikea-aikaisuuden varmistamiseksi on syytä useimmiten tehdä kuntotutkimus.

Vanhetessaan käyttövesi- ja viemäriputkistot voivat huonokuntoisina aiheuttaa vakaviakin vesivahinkoja. Lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksessa (LVV-kuntotutkimus) selvitetään järjestelmän käyttökelpoisuus, annetaan arvio sen nykytilasta, jäljellä olevasta käyttöiästä ja tehdään tarvittaessa suositus korjaustarpeesta.

Mitä hyötyä lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksesta on?

Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kuuluu tietyn väliajoin tehtävät kuntotutkimukset.
Kuntotutkimus antaa luotettavaa tietoa kiinteistön putkistojen todellisesta kunnosta ja jäljellä olevasta käyttöiästä.

Kuntotutkimuksen perusteella voi suunnitella ja tehdä päätöksiä uusimis- tai korjausajankohdasta hyvissä ajoin.

  • Uusimisajankohdan rahoitusta voi valmistella etukäteen.
  • Tarvittaessa määräajoin tehtävä putkistojen kuntotutkimus vähentää merkittävästi vesivuotojen riskiä ja ehkäisee näin home- ja kosteusvaurioiden muodostumista.

LVV-kuntotutkimus antaa kiinteistön omistajalle tietoa putkiston nykytilasta ja korjaustarpeesta. Jo hankesuunnitteluvaiheessa ollessa, kuntotutkimus antaa suuntaa korjaustoimien laajuudelle ja aikataululle.

Mitä LVV-kuntotutkimus sisältää?

LVV-kuntotutkimuksen voi teettää eri laajuisena riippuen siitä, tehdäänkö tutkimus ensimmäistä kertaa vai niin sanottuna seurantatutkimuksena.
Kuntotutkimus kohdistuu yleensä tiettyyn järjestelmään. Kuntotutkimukseen voi sisällyttää esimerkiksi:

  • kiinteistön lämmöntuotantolaitteet
  • lämmönluovuttimet varusteineen
  • kaikki sisä- ja ulkopuoliset lämmitysputket
  • käyttövesiputkistot
  • jätevesi- ja sadevesiviemärit
  • erikseen sovittaessa myös salaojajärjestelmä.

Huoneistot ja mahdolliset liiketilat tarkastetaan tarvittaessa otantana. Laajuus asuinhuoneistojen osalta voi olla esimerkiksi 15 %.

Miten tilaan LVV-kuntotutkimuksen?

Kuntotutkimuksen tarjouspyynnössä kerro selkeästi tutkimuksen tavoitteet ja mitä muita palveluita tarjoukseen tulee sisältyä, jotta tarjoukset ovat palveluiden ja hintojen osalta vertailukelpoisia. Kerro tarjouspyynnössä tutkittavien järjestelmien korjaus- ja vuotohistoria, jos sellainen on tiedossa. Esitä myös vaatimukset kuntotutkijan pätevyydestä, voimassa olevista vakuutuksista sekä tutkimuksen suoritusaikataulusta.
Tee sopimus kuntotutkimuksesta aina kirjallisena.

Tarvitset lähtötiedoiksi ainakin

  • kiinteistön perustiedot (isännöitsijätodistus)
  • korjaus- ja vauriohistoria
  • suunnitelma-asiakirjat ja tehdyt muutokset
  • aiemmat kuntoarviot tai kuntotutkimukset
  • kiinteistön rakennusosista tai järjestelmistä tehdyt tutkimukset ja selvitykset
  • asukas- ja käyttäjäkyselyt sekä haastattelut.

Milloin kuntotutkimus kannattaa teettää?

  • Kiinteistön iän vuoksi harkitaan putkiremonttia.
  • Putkistossa on todettu käyttöhäiriö, joka täytyy selvittää.
  • Kiinteistössä on todettu kosteusvaurio, joka täytyy selvittää.
  • Hankesuunnittelun tueksi tarvitaan tarkentavia lisätietoja.

LVV-kuntotutkimus kannattaa tehdä ensimmäisen kerran noin 25-30 vuotta vanhoille putkistoille, vaikka niissä ei olisikaan ilmennyt vuotoja tai silmämääräisesti havaittavia jälkiä korroosioista. Ensimmäisen kuntotutkimuksen jälkeen kannattaa seurata verkostojen kuntoa määrävälein tehtävällä seurantatutkimuksella.

Mistä löydän pätevän kuntotutkijan?

Kuntoarvioijille ja kuntotutkijoille on olemassa henkilöpätevyyspalvelu.
FISE on neutraali toimija, jonka toimintaa ei ohjaa kaupalliset, taloudelliset tai puolueelliset tekijät. Pätevyys on ammattitaidon riippumaton ja puolueeton arvio.
FISE ylläpitää pätevyysrekisteriä ja myös rakennusvirhepankkia, jonka tavoitteena on edistää tietoutta hyvän rakennustavan mukaisista korjaustavoista ja jakaa tietoa virheellisistä tai riskejä sisältävistä rakenne- ja taloteknisistä ratkaisuista. Tietoja LVV-kuntotutkijan pätevyyden hakemisesta antaa LVI-pätevyyslautakuntaa hoitava Suomen LVI-liitto SuLVI.

Mikä kuntoarvion ja kuntotutkimuksen ero?

Kuntoarviossa arvioidaan pääasiassa aistienvaraisesti rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden tekninen kunto. Kuntoarvio toteutetaan rakennus-, LVI- ja sähköteknisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Tavoitteena on edistää kiinteistön kunnossapitoa ja oikein ajoitettuja korjaustoimenpiteitä.

Kuntotutkimuksessa taas selvitetään tarkemmin rakennuksen jokin rakennusosa, järjestelmä tai laitteisto ja se edellyttää yleensä rakenteiden avaamista. Kuntotutkimuksessa tutkitaan tarkasti tutkittavan rakenteen, järjestelmän tai laitteiston kunto ja annetaan arvio sen jäljellä olevasta käyttöiästä ja korjaustarpeesta.

Rakennustieto on julkaissut LVV-kuntotutkimuksen tilaajan ohjeen RT 18-11165 (LVI 01-10541, KH 90-00538).