Hyväksytty 25.11.2016
SUOMEN LVI-LIITON SÄÄNNÖT
1. NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen LVI-liitto SuLVI ry, josta myöhemmin käytetään nimitystä liitto, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2. TARKOITUS JA TOIMINTA
Liiton tarkoituksena on toimia rekisteröityjen lämpö-, vesi- ja ilmastointiteknisten yhdistysten ja LVI-alaan liittyvien sidosryhmien perustamien yhdistysten, joita näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi, keskusjärjestönä ja edistää alan kehitystä maassamme. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto edistää lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan ja näiden sidosryhmien toimialalla toimivien henkilöiden aatteellista järjestäytymistä, tukee jäsenyhdistystensä toimintaa, harjoittaa julkaisu-, koulutus- ja näyttelytoimintaa sekä pyrkii yhteistoimintaan samoja tarkoitusperiä edistävien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa. Liiton tarkoituksena ei ole hankkia taloudellista etua siihen osallisille. Liitto voi tarkoitusperiensä toteuttamiseksi panna toimeen arpajaisia ja rahankeräyksiä, omistaa kiinteistöjä ja arvopapereita sekä perustaa rahastoja ja säätiöitä sekä harjoittaa kustannustoimintaa ja yhdistyslain 5 §:n mukaista ansiotoimintaa. Liitto on puoluepolitiikasta riippumaton.
3. JÄSENYYS
Liiton jäseneksi voi liittyä vähintään viidentoista edellä mainitulla toimialalla toimivan henkilön perustama rekisteröity aatteellinen yhdistys, joka on puoluepolitiikasta riippumaton ja toimii liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi. Uuden jäsenyhdistyksen ottamisesta päättää hallitus. Jos hallitus on hylännyt jäsenanomuksen, ratkaisee asian, jos uusi yhdistys haluaa sen sinne viedä, lopullisesti seuraava liiton kokous, josta käytetään nimitystä liittokokous.
Henkilöjäseniä liitossa voi olla kunniapuheenjohtaja – vain yksi kerrallaan – ja kunniajäsenet, joita voi olla samanaikaisesti enintään kymmenen (10).
Liitolla voi olla kannatusjäseniä. Kannatusjäseneksi pääsee oikeuskelpoinen yhteisö tai henkilö, jonka hallitus hyväksyy. Yhdistyksen kokouksissa kannatusjäsenellä ei ole äänivaltaa.
4. YHTEISTOIMINTAJÄSENET
Liiton hallitus voi ottaa yhteistoimintajäseniksi oikeustoimikelpoisia yhteisöjä ja henkilöitä, jotka haluavat tukea liiton pyrkimyksiä. Yhdistyksen kokouksissa yhteistoimintajäsenellä ei ole äänivaltaa.
5. KUNNIAPUHEENJOHTAJA JA KUNNIAJÄSENET
Kunniapuheenjohtajaksi voi liitto hallituksen esityksestä liittokokouksen päätöksellä kutsua erityisen ansiokkaalla tavalla liiton puheenjohtajana toimineen henkilön. Esityksen hyväksymiseen vaaditaan vähintään kolme neljännestä äänestyksessä annetuista äänistä. Kunniajäseneksi voi liittokokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti osallistunut liiton toimintaan. Esityksen hyväksymiseen vaaditaan vähintään kolme neljännestä äänestyksessä annetuista äänistä.
6. EROTTAMINEN JA EROAMINEN
Hallituksen esityksestä voi liittokokous, jos vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä ehdotusta kannattaa, erottaa jäsenen, joka laiminlyö velvollisuutensa liittoa kohtaan tai muutoin toimii vastoin liiton tarkoitusperiä.
Jäsenen eroamisilmoitus on jätettävä hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisena tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokoukselle pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavan jäsenen on suoritettava liitolle kaikki ne taloudelliset velvoitteet, jotka sille kuuluvat.
7. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSUT
Varsinaisessa liittokokouksessa päätetään jäsenyhdistyksen uusien jäsenten osalta liitolle suoritettavan kertakaikkisen liittymismaksun suuruus ja jäsenyhdistyksen vuosi- ja opiskelijajäsenten sekä liiton kannatus- ja yhteistoimintajäsenten vuosittain liitolle maksettava jäsenmaksun suuruus.
Jäsenmaksu voi olla eri suuruinen eri jäsenryhmille, kannatus- ja yhteistoimintajäseninä oleville yhteisöille ja henkilöille. Jos jäsenyhdistyksen vuosijäsen on maksanut yhtäjaksoisesti jäsenmaksua 35 vuotta ja on täyttänyt 65 vuotta, voi hän anoa liiton hallitukselta liiton jäsenmaksun puolitusta ja jäsenyhdistyksen hallitukselta jäsenyhdistyksen jäsenmaksun puolitusta.
Jos molemmat samassa postiosoitteessa asuvat avio-/avopuolisot ovat liiton jäsenyhdistyksen vuosijäseniä, toinen puoliso voi anoa liiton hallitukselta alennettua liiton jäsenmaksua (= perhejäsenmaksu).
Jäsenmaksua ei peritä kunniajäseniltä. Opiskelijajäsenen ei tarvitse maksaa liittymismaksua siirtyessään vuosijäseneksi.
Liiton kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksusta.
Liitolle ei myöskään jäsenyhdistyksen tarvitse suorittaa jäsenmaksua jäsenyhdistyksen kunniapuheenjohtajan, kunniajäsenten tai niiden jäsentensä osalta, jotka liiton hallitus jäsenyhdistyksen anomuksesta on vapauttanut jäsenmaksuvelvollisuudesta syystä, että jäsenen maksukyky on olennaisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Maksettuja jäsenmaksuja ei palauteta.
8. JÄSENYHDISTYKSEN MUUT VELVOITTEET
Jäsenyhdistyksen tulee toimittaa liitolle
– joulukuun 31. päivään mennessä jäljennökset syyskokouksen pöytäkirjasta
– tammikuun 31. päivään mennessä tiedot alkaneen vuoden toimihenkilöistä ja luettelo niistä henkilöistä, jotka hallitus on erottanut tai katsonut eronneeksi maksamattomien jäsenmaksujen takia
– huhtikuun loppuun mennessä jäljennökset kevätkokouksen pöytäkirjasta ja edellisen vuoden vuosikertomuksesta
– jäsenyhdistyksen tulee muutoinkin pitää liitto tietoisena toimialueensa LVI-alan tapahtumista.
9. ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA
Jäsenyhdistyksen äänivalta määräytyy seuraavasti edellisen kalenterivuoden päättyessä olleiden sellaisten jäsenyhdistysten sellaisten jäsenten yhteismäärän perusteella, joista jäsenmaksu on maksettu, jotka on vapautettu jäsenmaksusta sääntöjen mukaisesti tai sääntöjen mukaan jäsenmaksuvelvollisuutta ei ole:
Enintään 50 jäsentä 1 ääni
51- 100 jäsentä 2 ääntä
101- 150 jäsentä 3 ääntä
151- 200 jäsentä 4 ääntä
201- 300 jäsentä 6 ääntä
301- 500 jäsentä 8 ääntä
501-1000 jäsentä 10 ääntä
yli 1000 jäsentä 15 ääntä
Hallitus vahvistaa jäsenyhdistyksen äänimäärän liittokokousta edeltäneen kalenterivuoden päättyessä olleen jäsenmäärän mukaan. Jäsenyhdistys saa asettaa liittokokoukseen yhden edustajan ja tälle varaedustajan kutakin ääntä kohti. Jokaisella edustajalla tai tämän estyneenä ollessa hänen varaedustajallaan on yksi ääni. Kannatus-, yhteistoiminta- ja kunniajäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.
10. LIITTOKOKOUS
Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanevana elimenä on liiton hallitus.
Liittokokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai liittokokouksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Liiton varsinainen kokous pidetään vuosittain syys-marraskuussa hallituksen määräämänä aikana ja paikassa.
Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, jos liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, vähintään viisi jä-senyhdistystä tai vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten hallitukselta kirjallisesti pyytää. Jäsenten pyynnöstä pidettävä ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta.
Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille ja jäsenyhdistysten ilmoittamille edustajille sekä muille liiton jäsenille kirjallisesti tai sähköisesti jäsenen ilmoittamalla osoitteella kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kutsussa. Liittokokouksessa puheenjohtajana toimii liiton puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan jompikumpi liiton varapuheenjohtajista.
VARSINAISESSA KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
1 Kokouksen järjestäytyminen: kokouksen avaus, puheenjohtajan toteaminen, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan vaali, läsnäolijoiden toteaminen sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2 Hyväksytään esityslista
3 Valitaan tarvittavat valiokunnat
4 Esitetään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös, vertailu talousarvioon ja tilintarkastuskertomus/toiminnantarkastuskertomus edelliseltä toimikaudelta
5 Päätetään vuosikertomuksen hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta
6 Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille
7 Valitaan liiton puheenjohtaja ja kaksi (2) liiton varapuheenjohtajaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
8 Valitaan tilintarkastusyhteisö tai kaksi (2) tai yksi (1) liiton tilintarkastajaa ja yksi (1) liiton toiminnantarkastaja, ja näille varamiehet kaksivuotiskaudeksi.
9 Määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä sääntöjen kohdan 11 mukaan
10 Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja näille varamiehet erovuoroisten tilalle kaksivuotiskaudeksi.
Liiton puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia ei voida valita hallitukseen.
Eronneiden tilalle valitaan jäljellä olevaksi kaudeksi uusi jäsen.
11 Valitaan joka toinen vuosi hallituksen varsinaisista jäsenistä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kaksivuotiskaudeksi.
12 Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi ja määrätään samalla liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kokouspalkkioiden suuruus
13 Päätetään liiton edustajista osakkuusyhtiöissä
14 Käsitellään muut hallituksen esityslistassa esittämät asiat tai jäsenyhdistyksen hallitukselle vähintään kymmenen (10) viikkoa ennen kokousta tekemät esitykset, joista hallituksen on esitettävä lausuntonsa kokoukselle ja esitys on lausuntoineen liitettävä kokouskutsuun.
11. LIITON HALLITUS
Liiton hallitukseen, jonka tehtävänä on huolehtia liiton toiminnasta, kuuluu vähintään 6 ja enintään 12 varsinaista ja yhtä monta varajäsentä, joiden tulee olla jäsenyhdistyksen jäseniä.
Hallitukseen valitaan jäsenet kahdeksi vuodeksi. Noin puolet hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa.
Kaksi vuotta hallituksen jäsenenä toiminut henkilö voidaan valita uudelleen kaksivuotiskausiksi, mutta hallituksen jäsenen keskeytymätön toimikausi ei saa ylittää kuutta vuotta.
Hallitus ottaa toiminnanjohtajan ja määrää hänen toimenkuvansa ja palkkionsa.
12. HALLITUKSEN KOKOUKSET
Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai milloin 1/3 hallituksen jäsenistä sitä vaatii ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla.
Hallituksen kokous kutsutaan koolle hallituksen määräämällä tavalla vähintään viikkoa ennen kokousta.
13. LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kumpikin yksin sekä varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja tai muu hallituksen määräämä henkilö, kaksi yhdessä.
14. TOIMIELIMET JA OHJESÄÄNNÖT
Käytännöllisten asiain hoitoa varten hallitus voi asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat sekä vahvistaa näille ohjesäännöt. Toimikunnat toimivat hallituksen valvonnassa.
15. LIITON TOIMI- JA TILIKAUSI
Liiton toimikausi on kalenterivuosi. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja hallituksen on annettava ne tarkastusta varten tilintarkastajille/tilintarkastajalle/toiminnantarkastajalle liiton hallituksen pöytäkirjojen kera huhtikuun loppuun mennessä, ja tilintarkastajien/tilintarkastajan/toiminnantarkastajan on palautettava ne tarkastettuina ja tilintarkastuskertomuksella/toiminnantarkastuskertomuksella varustettuina toukokuun loppuun mennessä.
16. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan liittokokouksen päätös, jossa sääntöjen muuttamista on puoltanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.
17. LIITON PURKAMINEN
Liiton purkamiseen vaaditaan kahden peräkkäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävät päätökset, joissa liiton purkamista on puoltanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu, sen varat on käytettävä viimeisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan tai talotekniikan edistämiseen Suomessa.
18. JÄSENOIKEUDET
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Hyväksytty 25.11.2016