Tag Archive for: Kaukolämpö

Kommentoi ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutustiedoista, laskuista ja kustannusten jakamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö kysyy kommentteja ehdotukseen valtioneuvoston asetukseksi lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutustiedoista, laskuista ja kustannusten jakamisesta. Kaikki kommenttipyynnöt ovat nähtävissä Lausuntopalvelussa.

Kommentoi ehdotusta tällä lomakkeella 31.12.2020 mennessä ja me kokoamme teidän jäsenten yhteiseksi lausunnoksi.

Asetuksen taustalla

Muutosdirektiivi edellyttää kattavaa ja yksityiskohtaista kansallista sääntelyä siitä, miten ja kuinka usein lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden kulutuksesta laskutetaan ja mitä tietoja loppuasiakkaalle ja loppukäyttäjälle on laskutuksesta ja kulutuksesta toimitettava. Jo säädetyillä laeilla on pantu nämä vaatimukset osittain täytäntöön, mutta myös asetustasoinen sääntely on tarpeen.

Asetusehdotuksen tavoitteena on, paitsi varmistaa energiatehokkuusdirektiivin riittävä täytäntöönpano Suomen osalta, myös parantaa energian ja veden käyttäjien omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia. Viime kädessä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen pienentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä.

 

Nykylainsäädäntö ei sisällä säännöksiä lämmityksen ja jäähdytyksen kustannusten jakamisesta, joten niitä koskeva tässä ehdotettu sääntely on kokonaisuudessaan uutta.

Asumista koskevassa lainsäädännössä ei ennen muutosdirektiivin täytäntöönpanoa ole ollut nimenomaisia säännöksiä vesimaksuvastikkeesta tai muusta korvauksesta eikä veden kulutus- ja laskutustiedoista.

perustelumuistio_luonnos.docx –

Asetusluonnos.docx –

 

LVI-suunnittelun merkitys vahvistuu rakennusten kaukolämmityksessä

Energiateollisuus ry on julkaissut uuden, päivitetyn version julkaisusta Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet. Muuttuneita määräyksiä ja ohjeita sovelletaan 1.1.2021 jälkeen käynnistyvissä uusissa suunnittelukohteissa.

Rakennuksen lämmityksen tekniselle toteutukselle ei juurikaan ole lainsäädäntöä tai virallista ohjeistusta. Nyt ilmestyneessä julkaisussa K1, lainsäädäntöön perustuvat vaatimukset erottuvat selkeästi kaukolämpöalan omista määräyksistä ja ohjeista. Ohjeiden julkaisu sisältää lisäksi toteutustapoja, joilla hyvä lopputulos voidaan saavuttaa.

LVI-suunnittelijan vapautta ja vastuuta lisätty

Julkaisussa on aiempaan verrattuna supistettu vaatimuksia ja ohjeita, jotka kohdistuvat toisiopuolen järjestelmiin. LVI-suunnittelija valitsee ja mitoittaa lämmitysjärjestelmän kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuvilla ja parhaimman lopputuloksen antavilla lämpötiloilla. Suunnittelijan täytyy kuitenkin selvittää lämmönmyyjien asettamat lisämääräykset ja ohjeet.

Mirja Tiitinen, Energiateollisuuden asiantuntija haluaa korostaa LVI-suunnittelijoiden ja kaukolämpöyhtiöiden yhteistyötä. ”Hyvään lopputulokseen päästään yhdessä suunnitellen ja toteuttaen. Kaukolämpöverkot ovat erilaisia ja siksi paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon – ja paikallisesti yhtiöillä voi olla myös poikkeavia määräyksiä.” Tiitinen kehottaa olemaan yhteydessä aina kaukolämpöyhtiöön ja selvittämään parhaat ratkaisut yhdessä kuhunkin suunnittelukohteeseen – sekä uudisrakentamisessa että energiatehokkuuskorjauksissa.
Muutokset, lisäykset ja muokkaukset verraten aiempaan versioon on koottu Energiateollisuuden tiedotteeseen (tulostettava pdf).

Kommentoi päivitettävää K1 ”Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet” -julkaisua

Energiateollisuus ry:n lämmönkäyttötyöryhmä on valmistellut kevyen päivityksen julkaisuun K1/2013 ”Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet”. Muutokset johtuvat pääosin lainsäädäntöön tulleista muutoksista, mutta julkaisuun on tehty myös muita, lähinnä stilistisluonteisia muutoksia.

Julkaisussa on vielä myös pari avointa kysymystä, joihin toivomme kannanottojanne. Kommentteja tehtyihin muutosehdotuksiin pyydetään 31.10.2019 mennessä.

Lausuntomateriaali Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla.

Kommentit pyydetään lähettämään sähköpostilla mirja.tiitinen(at)energia.fi.

 

 

Kommentoi InfraRYLin työnosalukuja: Kaukolämpöjohdot ja Maakaasuputkisto

Rakennustiedon InfraRYL -hankkeessa päivitetään infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten pääryhmän 30 000 Järjestelmät lukuja.

InfraRYLien päivitystyössä pyritään mahdollisuuksien mukaan yhtenäistämään vaatimuksia sekä poistamaan päällekkäisyyksiä. Poistettuja kohtia ei ole jätetty näkyviin, mutta muuttuneet kohdat on huomiovärjätty.

Nyt pyydämme teidän kommenttejanne seuraaviin lukuihin:

34100 Kaukolämpöjohdot
34400 Maakaasuputkisto

Kirjoita kommenttisi täällä 9.5.2019 mennessä, Suomen LVI-liitto kokoaa kommenttinne lausunnoksi Rakennustiedolle.

Linkki alkuperäiseen lausuntopyyntöön.

Parca Norrahammarista Cetethermiin

Huhtikuussa 2018 Alfa Laval sopi lämmönjako- ja jäähdytyskeskuksien liiketoiminnan myynnistä ruotsalaiselle NIBE -konsernille. Samalla Alfa Lavalin lämmönjakokeskuksien liiketoiminnan kehityspäällikkönä toiminut Teijo Aaltonen siirtyi vetämään Suomen ja Baltian alueen myyntiä.

”Lyhyesti kerraten Alfa Laval ryhtyi miettimään liiketoimintojaan ja totesi, että lämmönjakokeskukset eivät olleet heidän ydinliiketoimintaansa. He halusivat keskittyä lämmönsiirtoon. Samaan aikaan NIBE Group on kasvanut voimakkaasti ja ilmaisi halunsa laajentaa myös kaukolämpöpuolelle”, kertoo Aaltonen ja jatkaa ”Olemme nyt itsenäisempiä ja joustavampia tekemään uusia ratkaisuja ja tämä näkyy tuotekehityksessämme. Uusi tilanne tuo toimintaamme ketteryyttä. Armatec Finland vastaa edelleen Cetethermin järjestelmien myynnistä, kuten jo Alfa Lavalin aikaankin. Me vastaamme itsenäisenä yrityksenä alihankinnasta, markkinoinnista, tuotteesta ja kokonaisuuden hallinnasta ylipäätään”.

Kaukolämpö kasvattaa suosiotaan ja on entistäkin energiatehokkaampaa

Kaukolämmön suosio Suomen yleisimpänä lämmitysmuotona kasvaa jatkuvasti, Energiateollisuus ry:n mukaan lähes 60 prosenttia koko uudisrakentamisen tilavuudesta lämpiää kaukolämmöllä. ” Energiayhtiöt ovat tänä päivänä entistä aktiivisempia hakemaan uusia ratkaisuja sekä uusia energian tuotantomuotoja, tämä näkyy meidänkin tekemisessä. Haetaan matalampaa lämpötilatasoa ja se vaikuttaa myös meidän tuotteisiin”, toteaa Aaltonen. ”Ja kaukolämpöhän pelastaa maailman, näin olen sanonut jo aiemminkin. Kaukolämpölaitoksissa ilmanpuhdistus on erittäin tehokasta. Hiilidioksidi on suurin haaste, mutta sekin saadaan varmasti ratkaistua tulevaisuudessa”.

Cetethermin lämmönjakokeskusten älykäs ratkaisu on palauttaa kiertävä kaukolämpövesimäärä mahdollisimman alhaisella lämpötilalla. Näin toiminta on tehokkaimmillaan. ”On monen tekijän summa, että tämä saadaan toteutettua”.

Kolmekymmentä vuotta kaukolämpöä

Nuori Aaltonen opiskeli 1980-luvun lopuilla Mikkelin teknillisessä opistossa ja oli vailla kesätöitä. Kesätyö ja yksin tein pysyvä työpaikkakin löytyi Parca Norrahammar Oy:n suojista. Yhtiö muutti pian nimeään Parcaksi, sitten Cetethermiksi, Alfa Lavaliksi ja nyt jälleen Cetethermiksi. ”Tämä on hieno ala ja hieno työpaikka. Ihmiset näitä töitä tekevät. Pysyvyys kertoo ainakin siitä, että olen viihtynyt.”

Työvuosiin on mahtunut myös monet Brysselin matkat, aiemman Cetethermin edustajana yleiseurooppalaisessa EuroHeat&Power:n työryhmässä, joka kehitti yleissuosituksen eurooppalaisille lämmönjakokeskuksille. Ja samoin toinen iso projekti lämmönjakokeskusten energiatehokkuusluokituksen sertifiointijärjestelmän kehittämisessä. ”Teemme parhaillaan Cetethermillä testauksia ja haemme itsellemme juuri tuota sertifiointia”, kertoo Aaltonen.

Tulevaisuus on digitaalinen myös Cetethermin osalta. ”Saatavilla oleva data täytyy hyödyntää entistäkin paremmin, tietoturva huomioiden, tietenkin. Haemme osaamista aluksi kumppaneiden kautta. Pää on täynnä kaikenlaisia ideoita”, Aaltonen naurahtaa.

 

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Cetetherm on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Vastauksia SuLVIn suunnittelijapäivässä esitettyihin kysymyksiin

SuLVIn suunnittelijapäivässä keskitytään jokaista LVI-suunnittelijaa koskeviin ajankohtaisiin asioihin, käytännön kautta. Aamupäivän aikana Ari Järvinen (HVK/Digipooli), kertoi työn alla olevasta rakennusten digiturvallisuusohjeistosta, LVI-tekniikan professori Risto Kosonen käsitteli puheenvuorossaan nZEB- talotekniikan mahdollisuuksia kustannusoptimoinnissa ja energiatuotannon päästöjen vähentämisessä, ja Mirja Tiitinen (Energiateollisuus ry) kertoi kiinteistön hukkalämmön myynnistä energiayhtiölle.

Totuttuun tapaan yleisön oli mahdollista esittää luennoitsijoille kysymyksiä viestiseinän kautta. Julkaisemme nyt Ari Järviselle, Risto Kososelle ja Mirja Tiitiselle yleisön esittämät kysymykset ja heidän antamansa vastaukset niihin. Katso myös SuLVIn suunnittelijapäivän esitykset. Seuraava SuLVIn suunnittelijapäivä järjestetään 12.2.2020!

Rakennusten digiturvallisuusohjeisto, Ari Järvinen, HVK/Digipooli

Ottaako ohjeisto kantaa datan omistajuus kysymykseen? Eli kuka omistaa (tai kenen pitäisi omistaa) kiinteistöistä kerättävän datan?

Ari Järvinen, Huoltovarmuuskeskus ja Digipooli: Digiturvallisuus on huomioitava kaikissa järjestelmissä.

Jos missään muualla tai muussa hankkeessa ei ole määritetty datan omistajuutta, niin asiaa tultaneen lähestymään niistä lähtökohdista, joiden mukaan kiinteistönpidossa tarpeelliseksi katsottavan tiedon tallentaminen perustuu kiinteistön omistajan oikeutettuun etuun, ja että muodostuva rekisteri on henkilörekisteri. Rekisteröidyn oikeudet tai niiden osittainen rajoittaminen (nk. unohdetuksi tuleminen) ovat tekijöitä, jotka on käsiteltävä huolella. Juridisesti haastava asia.

Rakennuksen digiturvallisuuden tasot 1-4, missä määritellään? Ei vielä julkaistu? muutama sana mitä voisi olla?

Tässä hieman siitä, minkälaiset ylätason määritelmät voisivat olla:
Perussuojaus (DT1) matalille riskeille
Tähän tasoon kuuluvien kiinteistöjen ja rakennushankkeiden digiturvallisuuden toimenpiteet ovat yksinkertaisia ja niillä pyritään saamaan aikaan riittäväksi arvioitava turvallisuus kohteissa, joiden turvallisuuden suhteen ei erityisiä vaatimuksia ole esitetty.
Perussuojaus on alkuinvestoinneiltaan edullinen.

Tehostettu perussuojaus (DT2) kohtalaisille riskeille
Tähän tasoon kuuluvien kohteiden digiturvallisuutta on tehostettu perussuojausta vahvistamalla. Turvanäkökohdat huomioidaan perusteellisemmin. Tämän tason kohteissa digiturvateknisten ratkaisujen alkuinvestointikustannus on suurempi kuin perussuojauksessa, mutta tehostettu perussuojaus antaa kustannussäästöjä kohonneen turvatason, muunneltavuuden ja luotettavuuden osalta.

Erityissuojaus (DT3) korkeille riskeille
Tämän tason hankkeille on ominaista digiturvallisuuden olennainen osuus kohteen toteutuksessa. Toimenpiteet vaativat digiturvallisuuden erityistä huomiointia jo hankesuunnitteluvaiheessa. Kustannusvaikutukset sekä tekniikan aiheuttamat välilliset vaikutukset on hyväksytty hankeohjelmavaiheessa. Sovellettuna tämä taso toimii vaihtoehtona sellaisissa hankkeissa, joissa täyssuojaukseen ei kiinteistön erityisominaisuuksien tai muiden syiden vuoksi voida päästä.

Täyssuojaus (DT4) kriittisille riskeille
Täyssuojausta edellyttäviin hankkeisiin sisältyy laajamittaisia digiturvallisuusvaatimuksia ja ne kuuluvat hankkeeseen olennaisesti.

Tämän luokan toimenpiteet edellyttävät digiturvallisuuden ja sen eri elementtien korostettua huomioon ottamista ja digiturvallisuuden osuus hankkeesta on merkittävä. Suojaustoimien alkuinvestointikustannukset ovat merkittävät: tilaajalle on voitava tarjota riittävästi ratkaisuvaihtoehtoja kustannustietoineen lopullista toteutustavan valintaa varten.

Kuinka tekeillä olevassa ohjeistuksessa otetaan huomioon olemassa oleviin rakennukseen tarjottaviin palveluihin ja ratkaisuihin liittyvä digiturvallisuusvaatimus? Esim. lämmityksen etähallintapalvelut taloyhtiöille.

Uudis- ja korjausrakentamisen suhteen ei tehdä eroa, koska erona ovat lähinnä kaapelireitit yms., jotka uudiskohteessa voidaan suunnitella vapaammin. Muuten digiturvallisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallintamahdollisuudet ovat hyvinkin yhteneviä.

Moottoriventtiilistä johto irti ja käsin ajaa auki jos rau alkaa vallattomasti ajaa venttiiliä.

Käsiohjaukselle siirtyminen on yksi keino ottaa tilanne hallintaan. Jos häiriötilanne kestää pidempään, niin esim. ao. kohteen historian perusteella luotu taulukko ulkolämpötila vs. asetusarvo helpottaa pienellä ylilämmöllä patteripiiriin ajoa.

nZEB- talotekniikan mahdollisuudet kustannusoptimoinnissa ja energiatuotannon päästöjen vähentämisessä, Risto Kosonen, LVI-tekniikan professori, Aalto-yliopisto

Mielipidettä suolaliuoksen tms. lämmön varastointi sovellutuksissa?

Risto Kosonen, LVI-tekniikan professori, Aalto-yliopisto: talotekniikalla on merkittävä rooli energiatuotannon päästöjen vähentämisessä.

Teknologioita on kehitetty viime vuosina mm. faasimuutos ja kemiallisia varastoja. Kuitenkin niiden kustannushyöty ei ole ollut vielä riittävä verrattuna vesivarastoon.
Lämmön varastointi maaperään / pohjaveden virtaukset.

Lämmitämmekö Itämerta?

Maaperän ominaisuudet vaikuttavat luonnollisesti varastoinnin hyötysuhteeseen. Maaperän ominaisuudet tulee ottaa huomioon, kun varastointiratkaisuja suunnitellaan.

Kiinteistön hukkalämmön myynti energiayhtiölle sekä kytkennät, Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry

Voitaisiinko kaukolämpöverkkojen avaamista edistää hallinnolliselta kannalta tekemällä lämmöntuotannon liittämiseen samanlaiset prosessit ja suunnitteluohjeistukset kuten K1 on tehty kaukolämpöön liittymiseksi?

Mirja Tiitisen (Energiateollisuus ry) puheenvuoro kirvoitti runsaasti kysymyksiä.

Keräämme ET:ssä kokemuksia toteutetuista kohteista. Kun olemme saaneet koottua tietoja ja malleja hyvistä ja toimivista käytännöistä, niitä tullaan julkaisemaan esimerkkeinä. Kaikki lisätieto on meille erittäin hyödyllistä.

Onko selvitystöitä tehty millaisia edellytyksiä kaukolämpöverkkojen lämpötilatasoja olisi nykyisellään mahdollista alentaa ilman merkittäviä muutoksia asiakkaan tai verkkojen osalta?

Suomessa ei ole tehty (tiettävästi) laajempaa selvitystä aiheesta. Etenkin Ruotsissa asiaa tutkitaan laajemmin, vaikkakin suurin tutkimuspanos on kohdistettu uusien alueiden matalalämpöjärjestelmiin. Seuraamme ruotsalaisten tutkimuksia ja hyödynnämme niitä. Asiaa toki pohditaan myös täällä meillä. Tavoitteena on pudottaa kaukolämpöverkon lämpötiloja hallitusti niin, että asiakkaille ei aiheuteta äkkinäisiä lisäkustannuksia.

Verkon avaaminen ja lämpötilatason lasku mahdollistaisi verkkojen käytön energiavarastona.

Lämmön varastointia tutkitaan ja pilotoidaan yhtiöissä. Vuorokausitason varastointi on jo monilla yhtiöillä käytössä, pitkäaikaisvarastointi odottaa vielä uutta teknologiaa. Verkon lämpötilatason lasku on pitkän aikavälin tavoite. Kaukolämpöverkon voi sanoa jo nyt olevan avoin: kolmasosa kaukolämpöyhtiöiden myymästä lämmöstä on kolmannen osapuolen tuottamaa. Kaukolämpöyhtiöt ovat sitoutuneet kartoittamaan ja mahdollisuuksien mukaan, taloudelliset, tekniset reunaehdot huomioiden, hyödyntämään kaukolämpöverkkonsa alueella tarjolla olevia ylijäämälämpöjä.

Uudet verkostokokonaisuudet (siis ensiö) kannattanee tehdä matalammalla lämpötilalla, onko arviota mikä se voisi olla?

Taloudellista kannattavuutta matalalämpöverkoille ei ole vielä löytynyt. Uudet ratkaisut ovat toistaiseksi useimmiten valitettavasti osoittautuneet sekä asiakkaalle että kaukolämpöyhtiöille perinteistä tapaa kalliimmiksi. Hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuus voi muuttaa tilannetta.

Miksi tämän muiden vastaavien hankkeiden markkinointi ja vaatimus asiantuntevuudesta siirretään usein LVI-suunnittelijalle? Riittääkö LVI-suunnittelijan resurssit?

Kaksisuuntaisen kaukolämpökytkennän suunnittelu rakennuksessa on LVI-suunnittelijan työtä. Rakennuttajien pitää olla valmiita maksamaan LVI-suunnittelijalle tästä lisätyöstä. Suunnittelija toki tehdään yhteistyössä kaukolämpöyhtiön kanssa, jotta ratkaisu ottaa huomioon molempien osapuolien tekniset ja taloudelliset reunaehdot.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja muutenkin energiatehokkuuden parantamiseksi olisi merkittävä vaihtoehto ydinvoimaloiden hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmössä. Joskus yli 10 v. sitten tätä selvitettiin, pitäisikö selvittää uudelleen?

Aiheesta (pienydinvoima) on valistumassa ”state-of-the art” selvitys, raportin julkaisu on maaliskuun lopussa.

Matalalämpöverkkoon syötettävä energia hajautetusti vähentää tuotantolaitoksen roolia, minkä verran, tutkittu?

Selvitetty varmasti paikallisesti kaukolämpöyhtiöissä, mutta ei koko maan kattavasti. Jokainen verkko on erilainen, joten vaikutukset ovat aina paikallisia.

Onko nettomittarointi mahdollista?

Lämpöenergiamittari tarvitaan sekä ostetulle että myydylle lämmölle erikseen: lämpöenergiamittari ei pysty mittaamaan kuin yhteen suuntaan virtaavan veden virtausta. Mahdollinen nettolaskutus on kaukolämpöyhtiöissä päätettävä asia.

Mihin Vesi tai Maa-lämpöpumppu olisi suositeltavaa liittää kaukolämpökohteessa? Paluupuoli on energiatehokkain.

Kaukolämpöjärjestelmän näkökulmasta energiatehokkainta on kytkeä asiakkaan ylijäämälämpö kaukolämmön menopuolelle. Paluupuolelle lämpöä syötettäessä ylijäämälämpö nostaaa tuotantolaitokselle palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa, joka heikentää kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta: savukaasupesurin lämmöntalteenoton hyötysuhde heikkenee, yhteistuotantovoimalaitoksen sähkön tuotannon määrä pienenee, paluuputken lämpötilahäviöt kasvavat. Vaikutukset ovat kuitenkin kaukolämpöverkkokohtaisia, joten mahdollisesta kytkennästä kannattaa aina keskustella paikallisen kaukolämpöyhtiön kanssa.

Ovatko paikalliset energiayhtiöt sitoutuneet tuleviin kytkentämalleihin?

ET voi ainoastaan suositella kytkentämalleja ja toimintatapoja, jokainen kaukolämpöyhtiö tekee omat päätöksensä. Olosuhteet ovat erilaisia eri verkoissa, joten välttämättä ET:n esittämät mallit eivät kaikille ole toimivimpia. Tavoitteena on, että ET:n mallit ovat toimivia, kustannustehokkaita ja eri osapuolten hyödyt tasapuolisesti huomioivia. Tällä pyritään varmistamaan se, että mahdollisimman moni kaukolämpöyhtiö niitä hyödyntäisi.

MiLVIn aktiivijäsenet aloittivat vuoden 2019 vierailulla Pursialan voimalaitokselle

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja –insinöörit vierailivat 17.01.19 Etelä-Savon Energian Pursialan voimalaitoksella. Vierailuun osallistui yhteensä n. 20 yhdistysten jäsentä ja isäntänä ESE:llä toimi tuotantojohtaja Lasse Lahtinen. Tutustumisen kohteena oli hiljattain valmistunut polttoaineiden vastaanottoasema. Polttoaineen vastaanottoasemainvestointi oli suuruudeltaan n. 16-17milj. euroa ja nyt ei ole vähään aikaan suunnitelmissa yhtä suuria investointeja.

Tuotantojohtaja Lasse Lahtinen esitteli aluksi noin tunnin mittaisella ”kalvosulkeisella” ESE-konsernin osakkuusyhtiöiden historiaa ja nykypäivää strategioiden, toimintatapojen ja tunnuslukujen muodossa. Kolme kantavaa periaatetta ovat Paikallisuus, Luotettavuus ja Ympäristöystävällisyys.

Pursialan voimalaitoksen päätuotteet ovat kaukolämpö ja sähkö. Vuoden 2018 tuotantoluvut eivät vierailuajankohtana olleet vielä käytettävissä, mutta vuonna 2017 laitos tuotti 584MWh energiaa, josta ¾-osaa oli kaukolämpöä ja loput sähköä ja teollisuuslämpöä. Voimalaitoksen kaukolämpöteho on 130 MW ja sähköteho n. 60MW.Polttoainevarastojen yhteenlaskettu tilavuus on n.31000m3 ja varapolttoaineena käytettävää öljyä varastoidaan n.200m3. Polttoaineesta n.80% on energiapuuta ja 20% turvetta.

Polttoaineiden varmuusvarastointi on myös varsin laajamittaista, koska energiapuun kuljetukset ovat hyvin sää- ja hakkuuriippuvaisia. Turvesoilla polttoainetta on 100GWh ja energiapuuterminaaleissa 50GWh. Lisäksi Venäjällä toimii ESE:n omistama puunhankintayritys, jonka hankkima puu edustaa n. 5% koko puupolttoainemäärästä.
Lasse Lahtisen esityksen loppuosa käsitteli Mikkelin kaukolämpöverkkoa, huippu- ja varalämpökeskuksia sekä yhtiön roolia koskienergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian tuottamisessa. Myös energianhallintalaiteita markkinoiva Foremica ja Spector käsiteltiin lyhyesti.

Viimeisinä esittelyvuorossa olivat biokaasua valmistava osakkuusyritys BioHauki Oy sekä tekniikkapainotteiset ESE-Verkko ja ESE-Tekniikka. Laitoksen aluetyöllistämisvaikutus on n. 200 henkilöä/a. Pursialassa työskentelee n. 20 henkilöä.

ESE-konsernin toiminta tuli tarkasteltua hyvin kattavasti ja vain ydinvoimaosuudet jäivät käsittelemättä. Esityksen tässä vaiheessa kahvikupit alkoivat olla tyhjinä ja lisäkysymyksiä ei tullut, joten lähdimme laitoskierrokselle.

Laitoskierroksella keskityttiin pääteemaan eli polttoaineen vastaanottoasemaan. Koko laitos sijaitsee alavalla Saimaan ranta-alueella ja rakentaminen tällä tontilla on vaatinut massiivisia putkipaalutustöitä.

Toteutettu investointi on ns. korvausinvestointi, sillä aikaisempi puupolttoaineen vastaanottoasema jäi kapasiteetiltaan liian pieneksi. Uudella polttoaineenvastaanottoasemalla varmistetaan riittävä polttoaineiden vastaanottokyky, jotta laitosta voidaan ajaa tarvittaessa maksimiteholla. Vastaanottokapasiteetin lisäksi investointi paransi polttoaineen tasalaatuisuutta seulomon ja näytteenoton kautta. Polttoaine varastoidaan myös pääosin katettuun siiloon, joten se ei kostu lisää välivarastoinnin aikana. Tämän investoinnin yhteydessä uusittiin myös käynnistysölysäiliö.
Kaikki käytettävät polttoainejakeet sisältävät hyvin hienoja ja pölyäviä jakeita, joten niiden kertymiseen rakenteiden päälle ja niiden poissiivoamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota erilaisin teknisin ratkaisuin. Myös kiinteät sammutusjärjestelmät ovat varsin kattavat.

Vierailupäivänä puhalsi kylmä pohjoisviima ja vierailijat totesivat olevan erinomainen asia, että Mikkelin kaupungissa lämmitysjärjestelmät ovat nykyaikaiset ja luotettavat sekä osaavissa käsissä, joten voi turvallisin mielin mennä lämpimään kotipirttiin viettämään iltaa.
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistyksen MiLVIn sihteeri ja tiedottaja,
SuLVIn hallituksen varajäsen

Pääkaupunkiseudun LVI-yhdistykset tutustuivat Vantaan Energian jätteenpolttolaitokseen

Vantaan LVI-yhdistys järjesti pääkaupunkiseudun yhdistysten jäsenille visiitin Vantaan Energian jätevoimalaitokselle toukokuun alussa. Vantaan Energian puolesta esittelijöinä toimivat Lauri Juutila ja jo aiemmin tuttu asiansa tunteva ja oppaana loistava Teuvo Heinonen.

Kierros oli hyvin vaikuttava ja esittelijöillekin hieman normaalia vaativampi, jäsentemme esittäessä kysymyksiä ja tarkennuksia runsaan parituntisen kierroksen yhteydessä.
Jätevoimalalle menee sekajätettä kaikkiaan noin 1000 tonnia päivässä. Voimalassa poltetaan vuodessa huimat 360 000 tonnia käyttökelvotonta roskaa. Sekajäte kuumennetaan 1 000 – 1 100 asteen välille, kuitenkin niin, että lämpötilan on oltava vähintään 850 astetta. Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla, joka on toimintavarmuudeltaan hyvä ja maailmanlaajuisestikin käytetyin jätteenpolttotekniikka. Palamisen hyötysuhde on jopa 95 %.

Jätevoimala tuottaa vuodessa noin puolet koko Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä noin 30 % Vantaan vuotuisesta sähköntarpeesta. Kaukolämpöä syntyy 600 l/s. Sekajätteen polttamisesta syntyvistä päästöistä noin 90 % savupiipun kaasun hiukkasista saadaan suodatettua. Vaikka voimala on käytössä jatkuvasti, se pysähtyisi, jos kaasu ylittäisi sallitut päästöarvot.

Poltosta aiheutuvat savukaasut puhdistetaan pussisuodattimen avulla (kalsiumhydroksidia ja aktiivihiili ainesosina), lentotuhka, jota syntyy 13 tonnia vuodessa, otetaan talteen ja puhdistettu ilma päästetään ulos n. 50 asteisena.

Suomessa kertyy jätettä n. 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa, joka on 60 % kokonaiskäyttötavaramäärästä, loput 40 % menee kierrätykseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luvut vaihtuisivat päittäin. Tässä voimme kaikki vaikuttaa.

Kierrokselle osallistui Laura Lammert,
tekstin toimitti Anne Valkama, SuLVI

Tutustu Vantaan Energian jätevoimalaan

 

Lausuntopyyntö: kaukolämpöverkkoon liittymisestä ei voida enää määrätä asemakaavassa

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta, jolla poistettaisiin mahdollisuus määrätä asemakaavassa, että rakennus pitää liittää kaukolämpöverkkoon.

Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuminen sekä muiden energiatehokkaiden lämmitysmuotojen kehitys ja suosio ovat selvästi vähentäneet tarvetta ohjata lämmitystavan valintaa.

Uudistuksen tavoitteena on vähentää sääntelyä ja antaa kuluttajien valita itselleen sopiva lämmitystapa. Muutos myös tukisi vapaata kilpailua lämmitysmarkkinoilla.

Tutustu luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n kumoamisesta.

Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 27.4.2018 mennessä.