Tag Archive for: viemäri

REHVA: Kiinteistöjen hoito Korona-viruksen leviämisen torjunnassa

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen -liitto REHVA julkaisi tällä viikolla yhteenvedon Korona-viruksen (SARS-CoV2) leviämisestä ja torjunnasta rakennuksissa sekä avasi nettisivut Korona-viruksesta.

LVI-tekniikan emeritusprofessori Olli Seppänen suomensi keskeisimmät kohdat FINVACin verkkosivuille. Alla suora lainaus Seppäsen blogista.

Raportissa käydään ensiksi läpi viruksen leviämisreitit

  1. Kosketustartunnassa virus voi levitä pinnoilta ihmisestä toiseen kosketusten mukana, virus voi elää pinnoilla vuorokausia.
  2. Pisaratartunta, sairastavan henkilö aivastuksen, yskimisen tai puheen synnyttämistä pisaroista. Pisarat leviävät vain 1-2 metriin saakka, jolloin niissä oleva vesi on myös haihtunut.
  3. Jäljelle jäävä virus voi levitä sellaisenaan tai tarttua ilmassa oleviin hiukkasiin ja levitä niiden mukana. Ilmassa leviävän viruksen merkityksestä ollaan vielä epävarmoja, mutta SARS -epidemiassa se oli merkittävä.
  4. Vähän toistaiseksi esillä on ollut WCn huuhtelun pisarointi. Se oli merkittävä leviämisreitti SARS epidemiassa.

REHVAn yhteenveto koskee erityisesti ilmavirtausten mukana liikkuvia viruksia. Yhteenvedossa esitetään seuraavia kiinteistöjen käyttöön liittyviä näkökohtia Korona-viruksen leviämistä koskien:

  • riittävä jatkuva ilmanvaihto 24/7 vähentää altistusta
  • ulkoilmaa ilmanvaihtoon mahdollisimman paljon
  • ei palautusilmaa
  • ikkunatuuletusta voidaan käyttää ilmanvaihdon lisäämiseksi
  • huoneilman kosteudella ei vaikuta virukseen, kosteus hillitsee virusta vasta suhteellisen kosteuden ylittäessä 80 %
  • huonelämpötilalla ei ole merkitystä, lämpötila hillitsee virusta vasta yli 30 C lämpötiloissa
  • alhainen ilman kosteus heikentää hengitysteiden vastustuskykyä virukselle, ilman kosteuden säätely ei ole kuitenkaan tarpeen
  • mahdollisten vuotojen vuoksi regeneratiivista lämmöntalteenottoa vältettävä epidemian aikana
  • kanavien puhdistuksella ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, eivätkä tartu pintoihin)
  • ilmanvaihtolaitoksen suodattimilla ei ole merkitystä viruksen leviämisessä (hiukkaskoko on 80-160 nm)
  • huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla voidaan vaikuttaa viruspitoisuuteen huoneilmassa edellyttäen että suodatin HEPA-tasoa.

Kommentoi TalotekniikkaRYL vesi- ja viemärijärjestelmät – ohje-ehdotuksia

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää kommentteja ja lausuntoja RYL-ehdotuksiin:

RTS 19:55 TalotekniikkaRYL. Osa 21.2, Vesijärjestelmät
RTS 19:56 TalotekniikkaRYL. Osa 21.2, Viemärijärjestelmät

Kommentoi tällä lomakkeella 3.1.2020 mennessä.

Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä (rakentamisen/rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset) esitetään hyvän rakennustavan mukaisen lopputuloksen kirjallinen kuvaus. RYLit edustavat koko kiinteistö‐ ja rakentamisalan käsitystä hyvästä rakennustavasta.

TalotekniikkaRYL Osa 21.2 Viemärijärjestelmät

Tässä osassa esitetään LVI 2010‐nimikkeistön pääotsikoinnin mukaisesti kiinteistöjen viemärijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että rakennusselostus (työselostus) voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä.

Ohjeessa käsitellään viemärijärjestelmien ja niihin liittyvien tuotteiden yleiset vaatimukset, viemärivesien käsittely sekä äänitasot. Tutustu tarkemmin.

TalotekniikkaRYL osa 21.2 Vesijärjestelmät

Tässä osassa esitetään LVI 2010‐nimikkeistön pääotsikoinnin mukaisesti kiinteistöjen vesijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että rakennusselostus (työselostus) voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Tätä osaa käytetään aina osan 20‐järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset kanssa. Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä. Tutustu tarkemmin.

Kommentoi Talotekniikkainfon oppaita

Talotekniikkainfossa on otettu marraskuun aikana käyttöön uusi kommentointimahdollisuus. Sivujen sisältöön ja tekstien luettavuuteen voi tehdä helposti parannusehdotuksia kunkin verkkosivun alalaidassa olevan kommentointikentän kautta.

Kaikkien oppaiden päivittämistä jatketaan julkaisemisen jälkeen. Päivitysten julkaisemisväli on vielä avoin, mutta tavoitteena on katselmoida päivitystarve vuosittain, ja päättää katselmoinnin perusteella päivitystarpeesta. Näin päivitysväliksi tulee vuosi tai harvemmin. Palautetta oppaista voi antaa aina myös kunkin lopussa olevan Palaute ja versiot -sivulla olevan palautelinkin kautta. Palautteet otetaan huomioon oppaiden katselmoinnin yhteydessä päivitystarvetta arvioitaessa.

Sivuille viedään myös vuoden 2018 aikana sähköpostilla tai puhelimitse saadut kommentit ja palautteet.

Kommentointimahdollisuus on kaikilla käyttäjillä ja kommentointi on moderoitua niin, että toimitus käy kaikki kommentit läpi ennen niiden julkaisemista. Oppaan asiasisältöön liittyvien kommenttien julkaisemisen teknisenä edellytyksenä on, että kommentin antaja on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa kommenttilomakkeella. Kommentin antajan nimi julkaistaan kommentin yhteydessä, mutta sähköpostiosoite jää pelkästään toimitukselliseen käyttöön.

Mikäli sinulla on kommentteja oppaisiin, ovat ne tervetulleita.

Talotekninen teollisuus ja kauppa ry
www.talteka.fi

Lämmityskauden avajaiset Lapissa

Lapin LVI-yhdistys LapiLVI kokoontui marraskuun 16. Lapin ammattikorkeakoulun auditorioon koulutustapahtumaan lämmityskauden avajaisten merkeissä. Koulutus, jossa esiteltiin Paroc Groupin uusia tuotteita ja käsiteltiin verkostojen tasapainotusta TA-Scopen avulla (IMI Hydronic Engineering Oy) oli veloitukseton Lapin ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle. Opiskelijoita olikin mukavasti paikalla.

Paroc Group – Talotekniikan kohteisiin suunnitellut PAROC Hvac -ratkaisut

Risto Hevosmaa, Parocin aluemyyntipäällikkö, esitteli lyhyesti yrityksen ja kertoi tämän jälkeen PAROC kivivillasta LVI-eristeenä. Koulutuksessa käytiin läpi Parocin LVI-eristeet ja niiden käyttökohteita, joita ovat mm. putkieristäminen, IV-kanavien eristäminen ja paloeristysratkaisut. Hevosmaa mainitsi myös Parocin kehittämän LVI-eristysten mitoitusohjelman (PAROC Calculus).

Jätevesiviemärin tuuletusputkien, eli tuuletusviemärien siirrot luoksepääsemättömissä paikoissa edellyttävät suurta huolellisuutta viemäriliitosten tekemisessä. Ellei muhviliitoksen tiiviste ole asianmukaisesti paikallaan tai tiiviste puuttuu kokonaan, pääsevät viemärikaasut ja mahdollisesti viemärien sisälle kondensoitunut vesi leviämään lämmöneristyskerrokseen ja edelleen asuintiloihin, kerrotaan Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n virhekortilla “Tuuletusviemäreiden yhdistäminen, viemärihajut” (RVP-ST-LVI-50).
Myös Parocin Hevosmaa muistutti, että tuuletusviemäri on eristettävä kondenssitiiviiksi.

IMI Hydronic Engineering Oy – Verkostojen tasapainotus TA-Scopen avulla

Mikko Hynninen, Itä- ja Pohjois-Suomen aluemyyntipäällikkö esitteli TA-Scopen, HySelect –ohjelman käyttöä yhdessä TA-Scopen kanssa sekä uutta HyTools -sovellusta.
TA-Scope on lämmitys- ja jäähdytysverkostojen paine-erojen, virtausten, lämpötilojen ja tehojen mittaus- ja dokumentointilaite. HyTools on hydronisia laskentatyökaluja sisältävä mobiilisovellus ja HySelect puolestaan on tietokoneohjelma, joka auttaa järjestelmän säätämisessä suunnitteluvaiheesta rakennuksen elinkaaren loppuun asti.

”Tämä oli ensikosketus HyTools -sovellukseen ja kyllä se laadukkaalta vaikuttaa”, toteaa koulutuspäivää järjestämässä ollut Marko Haavikko, LapiLVIn puheenjohtaja ja SuLVIn hallituksen jäsen. ”Paineistus on järjestelmän henkivakuutus. Ilmaongelmat ovat paineistuksen ja lopputarkastuksen ongelmia, eikä tätä usein ymmärretä. Ilmaus ja ilman käyttäytyminen suljetussa järjestelmässä olisi ymmärrettävä”, Marko kertaa koulutuspäivässä opittua ja kiittelee lopuksi päivän kouluttajia. ”Kyllä tässä tunnelma oli paikoin intensiivinen, istuimme kuin pienet pojat kuuntelemassa ja mankumassa lisää”, vinkataan pilke silmäkulmassa. Lopuksi koulutuspäivä vielä viimeisteltiin hotelli Pohjanhovin seisovan pöydän tarjoiluilla.

Lapin LVI-yhdistys kiittää osallistujia!

Kommentoi ympäristöministeriön asetuksia rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoihin tarkoitettujen tuotteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 28.11.2018 mennessä. Asiantuntija Jorma Railio kokoaa jäsenten ajatukset lausunnoksi ja toimittaa ne SuLVIn lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Lähetä kommenttisi tällä lomakkeella. Voit kommentoida jokaista kohtaa tai vain osaa niistä. Kaikki kommentit ovat tärkeitä ja tervetulleita!

Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019.
Säädökset ovat kokonaisuudessaan uusia asetuksia.

Olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä vaatimusten antaminen luo perustan rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle. Tyyppihyväksyntä on yksi tapa varmentaa tuotteen vaatimustenmukaisuus.

1. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien mekaanisten liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Kupariputkien mekaanisille liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

2. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Kupariputkille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

3. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen lattiakaivojen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Lattiakaivoille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

4. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen messinkisten ja kuparisten putkiyhteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Messinkisille ja kuparisille putkiyhteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

5. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen monikerrosputkien ja niiden liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Monikerrosputkille ja liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

6. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen PEX-putken liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

PEX-putken liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

7. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen vesikalusteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Vesikalusteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

8. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen vesilukkojen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Vesilukoille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

9. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen polypropeenista valmistettujen viemäriputkien ja putkiyhteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

PP-viemäriputkille ja -putkiyhteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

10. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen sulkuventtiilien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Sulkuventtiileille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

11. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen yksisuuntaventtiilien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Yksisuuntaventtiileille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

 

FinnBuildissa keskusteltiin Rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksista

Yksi FinnBuild-messujen mielenkiintoisimmista ja laajakantoisimmista paneelikeskusteluista käsitteli uusia rakentamista ohjaavia säädöksiä. Aihe on ajankohtainen, kun vuoden 2017/2018 vaihteessa kaikki ”vanhat” Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet kumottiin ja korvattiin huomattavasti yleisemmällä tasolla esitetyillä ministeriön asetuksilla.

Paneelikeskustelun rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksesta veti ammattitaitoisesti ja asiaa tuntevasti Juha Salmi Asuntotietokeskuksesta.
Paneelissa olivat mukana Teppo Lehtinen, rakennusneuvos ympäristöministeriöstä, Harri Aavaharju, vastaava LVI-tarkastusinsinööri Vantaan kaupungin rakennustarkastuksesta ja Tapani Idman, LVI-suunnittelun ryhmäpäällikkö Granlundilta.

Ministeriö ei voi enää antaa ohjeita

Avauspuheenvuorossaan Teppo Lehtinen toi esille rakentamismääräyksiä koskevan uudistustarpeen ja vaatimukset. Uusitun perustuslain tulkintojen mukaan ministeriö ei voi antaa enää ohjeita, joten vanhasta käytännöstä oli luovuttava. Viranomaisohjeistuksen vähentäminen oli myös alusta pitäen Sipilän hallitusohjelmassa ”normitalkoot” nimellä.

Kaikki vanhat rakentamismääräyskokoelman osat on siis kumottu. Määräykset ja ohjeet eivät myöskään saa olla samassa dokumentissa. Vuodenvaihteessa tilanne muuttui paljon. Asetukset astuivat välittömästi voimaan ilman siirtymäaikoja, täydentäviä uusia oppaita oli vain muutamia mm. talotekniikan alueelta. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä kumottuja ohjeita suunnittelun ohjenuorana, jos ne täydentävät sitovia asetuksia ja eivät ole niiden kanssa ristiriidassa.

Lehtinen korosti puheenvuorossaan myös uusien asetusten perustelumuistioita, joihin hän kehotti tutustumaan. Ne ovat aiempaa yksityiskohtaisempia ja sisältävät hänen mukaansa osittain myös aiemmin ohjeissa esitettyjä näkökohtia.

Uudet, rakentamismääräyskokoelman korvaavat asetukset aiheuttivat ministeriössä kiirettä, määräaika mm. rakennusten energiatehokkuuteen liittyvillä asetuksilla oli vuoden 2017 loppu. Asetukset valmistuivat ajoissa ja olivat sidosryhmien arvioitavana runsaasti ennen määräaikaa. Asetusten antaminen edellytti myös niiden hyväksyttämistä (notifiointia) EU:n komissiossa ennen voimaantuloa, sekin vei kolme kuukautta, kertoi Lehtinen. Hän ei myöskään pitänyt uusien asetusten merkittävästi kiristävän rakennusten energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, vaan jopa päinvastoin mm. puu-ulkoseiniä koskevat vaatimukset helpottuivat. Nyt kaikkien massiivipuisten seinien vaatimustaso on sama kuin aikaisemmin hirsiseinällä.

Rakentamisen kulttuurin muutos

Säädöksiä koskeneen muutoksen yhtenä tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennusala tekee rakentamista ohjaavat oppaat itse, jolloin oletetaan niiden olevan helpompia noudattaa eivätkä aiheuta ristiriitoja siinä määrin kuin ministeriön ohjeet. On siis kyseessä rakentamisen kulttuurin muutos: viranomaisohjauksesta itseohjautuvuuteen ja kumppanuuteen kehitystyössä. Tavoitteena on myös, että rakennuskustannukset eivät kasva ja että löydetään entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Muutos on suuri ja aiheuttaa samalla lisää painetta ja vaatimuksia rakennustarkastukseen. Kun asetuksia avaavia ministeriön ohjeita ei ole, rakennustarkastus joutuu muodostamaan monesta yksityiskohdasta oma tulkintansa, joka saattaa vaihdella samaan tapaan kuin ennenkin kunnittain, ehkä jopa enemmänkin, kun tulkintaohjeita ei vielä ole.

Rakentamismääräyskokoelman kumoaminen ja korvaaminen paljon suppeammilla asetuksilla on suuri muutos alalla. Tapani Idman Granlundilta ei pitänyt sitä kuitenkaan merkittävänä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä. Granlundin suunnitteluratkaisut seuraavat joka tapauksessa uusia asetuksia ja osittain myös vanhoja ohjeita. Uusi tilanne sallii myös paremmin uusien innovatiivisten ratkaisujen käytön.

Paineita rakennustarkastukselle

Harri Aavaharju toi keskustelussa esille rakennustarkastuksen ongelmia. Ohjeiden kumoaminen asettaa lisää paineita rakennustarkastukselle, erityisesti rakennustarkastajien ammattitaidolle ja vastuulle. Jokainen rakennustarkastaja tekee lopulliset päätökset virkamiesvastuulla omaan harkintaansa ja ammattitaitonsa nojautuen. Kun ohjeita ei ole, ammattitaito tulee koetukselle.

Aavaharju totesi rakennustarkastajien tiedostaneen uudet haasteet ja ryhtyneen toimenpiteisiin tarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi ja tietotason kohentamiseksi. Ammattitaidon ylläpitäminen on yleisempi ongelma pienissä kunnissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta palkata teknisesti riittävän laaja-alaista tarkastajakuntaa. Päätöksenteko saattaa silloin vaikeutua. Aavaharju kertoi, että yhteistyö kuntien välillä on hyvä ja että apua annetaan suuremmista kunnista (mm. Vantaa) pienemmille. Myös pätevöitymistä työharjoittelun muodossa käytetään ammattitaidon kehittämiseksi (pienistä kunnista määräaikainen komennus suurempiin).

Rakennusvalvontojen yhteistyö

Aavaharju kertoi myös jo jonkun aikaa jatkuneesta pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyöryhmästä, jonka sivustolle (pksrava.fi) on koottu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä. Sivustolla julkaistaan myös TOPTEN-rakennusvalvontojen yhtenäisiä tulkintoja. TOPTEN-käytännöissä ovat mukana on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Salo ja Kauniainen. Aavaharju kertoi verkoston olevan laajenemassa kattamaan 40 kuntaa.

Uusissa asetuksissa pidettiin hyvänä sitä, että ne ohjaavat ratkaisukeskeisyyteen ja mahdollistavat paremman keskustelun rakennusvalvontojen kanssa. Siirtyminen valmiiden suunnitelmien määräystenmukaisuuden tarkastamisesta suunnittelun alkuvaiheessa käytävään järjestelmä- ja periaatetason ”isojen asioiden” tarkasteluun on nähtävä mahdollisuutena, ei esteenä. Kaikki paneelin jäsenet pitivät ”ennakkotarkastusta” hyvänä.

Ministeriö ei ole antanut, eikä välttämättä tule antamaankaan ohjeita asetusten tulkinnasta, vaikka käytännön toteuttajat ovat näitä kaivanneet, ehkä ei niinkään Granlundin kokoluokkaa olevat yritykset, mutta pienemmät. Talotekniikka-ala onkin aktiivisesti lähtenyt kehittämään oppaita.

Asetusten kanssa samaan aikaan valmistuivat muun muassa ympäristöministeriön, FINVACin ja Suomen LVI-liiton verkkosivuille talletetut

Sekä Talotekniikkainfo-verkkosivuilta löytyvät

Lisäksi valmiina ovat myös oppaat CO2-pitoisuuden käytöstä ilmanvaihdon ohjauksessa, autosuojien ilmanvaihdosta (tulossa Talotekniikkainfon esimerkit-sivustolle) ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta (pdf).

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

Sosiaalinen luonne ja kiinnostus tekniikkaan johti tekniseen myyntiin

”Toimin Unidrainilla avainasiakaspäällikkönä, työni on pääsääntöisesti projektimyyntiä. Käytännössä se tarkoittaa kaupantekoa. Yhteistyötä erilaisten suunnittelijoiden kanssa ja sitä, että kerron tarjoamamme ratkaisun merkittävistä eroista muihin tarjolla oleviin malleihin”, selittää Jaakko Hartikainen. ”Suunnittelijoista tapaan koko suunnittelun kirjon aina sisustussuunnittelijoista lähtien, sillä edustamani tuote muuttaa kylpyhuonetta radikaalisti niin ulkonäön kuin toiminnallisuudenkin osalta. Perinteisesti on totuttu, että lattiakaivo on keskellä kylpyhuoneen lattiaa ja kaadot sen suuntaan. Tämä rajoittaa lattialaattojenkin valintaa. Meidän tuotteemme tuovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia!”

Saan olla mukana vaikuttamassa parempaan elämänlaatuun

”Itselläni ei itse asiassa ole teknistä taustaa, opiskelin kyllä kemian tekniikan insinööriopintoja hetken ja olen valmistunut esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelmasta. Opintojen aikana myyntityöt vain kerta kaikkiaan lähtivät vetämään niin, että päädyin tänne. Olen sosiaalisesti hyvin ulospäinsuuntautunut, tekevä ja harrastava ihminen ja minua kiinnostaa tekniikka, luonnontieteet ja looginen päättely – kombinaatio, joka luontevasti johti tekniseen myyntiin”, Jaakko kertoo käyden läpi samalla veneilyharrastustaan sekä pyöräily- ja luistelureissuja pienen tyttärensä kanssa.

”Moni voi ajatella LVI-alan olevan puisevaa, mutta suhtaudun työhöni vilpittömän intohimoisesti. Saan paitsi olla vaikuttamassa suomalaisen rakennuskannan laatuun, myös tehdä työtä merkittävien innovaatioiden parissa. Nämä tekijät tuovat aitoa sisältöä työhöni. Myös estetiikka on minulle tärkeää, sillä tuotteiden estetiikka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin omalta osaltaan. En edistä työssäni maapalloa rasittavien turhakkeiden myyntiä, vaan järjestän asiakkaille jotain, minkä myötä heidän asumisensa ja siten elämänlaatunsa on parempaa.”

 

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Unidrain on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Kommentoi: Talotekniikan oppaat, Vesi- ja viemärilaitteistot -opas

Talotekniikkateollisuus pyytää kommenttejanne opasluonnoksesta, joka sisältää opastavia tekstejä ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistosta tueksi. Opasluonnos on laadittu sähköisenä (siirry oppaan tervetuloa sivulle).

Voitte lähettää kommenttinne oppaan viimeistelyä varten SuLVIn kautta. SuLVI on yksi järjestötahoista, joilla on kommentointioikeus julkaisualustalle.

Lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 19.2.2018 mennessä. Laitattehan kommentteihinne, mihin oppaan kohtiin kommenttinne kohdistuvat.

Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoja koskevat määräykset uuteen asetukseen

Ympäristöministeriö on 22.12.2017 antanut asetuksen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Se noudattaa pääosin nykyisiä määräyksiä.

Tavoitteena on turvata puhdas vesi ja laitteiston turvallinen käyttö. Lisäksi halutaan estää vesivahingot ja vuodot, jotka voivat aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita ja terveyshaittoja.

Asetus koskee uuden rakennuksen sekä kiinteistöllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista. Lisäksi se koskee rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta.

Asetus korvaa rakentamismääräyskokoelman osan D1 (kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007). Asetuksen tasolle on nostettu eräitä osan D1 tärkeitä ohjeita. Uusi asetus sisältää pelkkiä määräyksiä, ja osa ohjeista siirretään opasaineistoihin.
Asetuksessa on täsmennyksiä, joilla varmennetaan laitteiston käyttövarmuutta ja -turvallisuutta.

Erityisalan työnjohtajan tulee varmistaa vesi- ja viemärilaitteiston käyttöönottoon liittyvät mittaukset ja tarkastukset. Rakennusvaiheen vastuuhenkilö vastaa siitä, että näiden toimien tekeminen ja suunnitelmanmukaisuus merkitään rakennustyön tarkastusasiakirjaan.

Rakennustuotteita, kuten putkia, venttiileitä ja vesikalusteita, koskevat vaatimukset tullaan esittämään tuoteryhmäkohtaisissa asetuksissa. Näiden asetusten vaatimusten mukaisesti uusitaan myös tyyppihyväksyntäasetukset. Asetukset on tarkoitus antaa vuoden 2018 aikana.

Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista tulee voimaan 1.1.2018.