Blogi Sivu 35

Tampereella komisario Palmua katsomassa

Tampereen LVI-yhdistys TaLVI järjesti 3.8. yhteisen teatteri-illan jäsenilleen ja heidän aveceilleen Tampereen Komediateatterissa.

Yli kolmenkymmenen hengen porukalla nähtiin jännittävä ja nauruhermoja kutkuttava komediadekkari Kaasua, komisario Palmu! Mika Waltarin mestarilliseen salapoliisiromaaniin perustuvassa näytelmässä selvitettiin kaasumyrkytykseen kuolleen, rikkaan leskirouvan tapausta.

Väliajalla verkostoiduttiin ja nautittiin yhdessä kahvia ja leivonnaisia, kyytipoikana lasi sherryä!

Kuvat: Iida Päivömaa, TaLVI

Mikkelin asuntomessut KeSuLVIlaisen silmin

KeSuLVIn Aleksi Graf teki tutustumiskäynnin Mikkelin asuntomessuille heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Näkökulma kohdekäynneillä oli tietenkin kiinteistöautomaatio ja energiansäästö Aleksin arkityön kautta.

Talot olivat yllättävänkin perinteisellä talotekniikalla varustettuja, mikä on linjassa mm. Omakoti Keski-Suomi 4/2017-lehden “Kotiautomaation suosio laahaa kehityksen jäljessä”-artikkelin (s.14-15) kanssa. Elinkaarikustannussäästöä oli useassa kohteessa haettu maalämpöjärjestelmillä ja energiansäästöä oli edistetty hankkimalla kotimaisia Valloxin ilmastointikoneita, joiden lämmöntalteenottojärjestelmät ovat hyvin energiatehokkaita.

Lattialämpö-, IV-kone-, lämmöntuotto- ja turvallisuusjärjestelmät olivat irrallaan toisistaan. Suomessa rakennettavissa suuremmissa kiinteistöissä on nykyään jo melkein aina keskitetty kiinteistöautomaatiojärjestelmä, joka hallitsee koko kiinteistöä. Keskitetyn järjestelmän kautta energiankäyttöä voidaan optimoida ja vikatilanteita hallitaan paremmin.

Itsenäiset järjestelmät ovat joskus parempia omakotitalossa, kun selkeät järjestelmärajat ovat helpompia hallita esim. takuuasioiden kanssa. Haastavissa tilanteissa – esimerkiksi talon kylmeneminen – keskitetty järjestelmä auttaa korjausta, kun koko talotekniikka näkyy yhdeltä ruudulta.

ABB esitteli omaa kotiautomaatioratkaisuaan rantatonttitalossa numero 5 (Wave), jossa mm. ovipuhelinjärjestelmä ja valaistus oli tuotu samaan käyttöliittymään. Järjestelmää voidaan käyttää perinteisesti painikkeista tai seinäasenteiselta ruudulta, mutta järjestelmää on mahdollista käyttää myös kännykältä. Ovipuhelin tallensi historian kaikista ovikellon soittajista, joka on kätevä turvallisuusnäkökulmasta.

Waven lattialämpöjärjestelmän huonetermostaatit olivat Uponor-järjestelmän piirissä. Uponor -järjestelmässä ei ole vielä liityntärajapintaa muiden merkkien järjestelmiin. Myös Verisuren järjestelmä on melko suljettu ja itsenäinen. Tähän voi vaikuttaa osaltaan mm. vakuutusyhtiöiden vaatimukset järjestelmien erilaisista hyväksyntäleimoista, joiden hallinta on haastavaa keskitetyissä järjestelmissä, joissa laitemerkkejä on useita.

Kotimainen kaiutinvalmistaja Genelec oli ottanut hifistelijöiden iloksi pahvisia sommittelukappaleita, joiden avulla kotona on helpompi tunnustella lupaa ostaa kaiuttimet olohuoneeseen näkösälle.

Muutamia aurinkojärjestelmiä näkyi katoilla. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamkin kontilla pystyi katsomaan reaaliajassa jopa euromääräisiä tuottoja isolta ruudulta.

Kuvia asuntomessuilta
Konehuone, jossa sai vierailla. Lattia oli kaukaloelementistä (yksi yhtenäinen allas) tehty mahdollisten vesivuotojen ja huoltotöiden varalle.
Piiloasennus oli mielenkiintoinen. Ilmankierrosta ei ollut tarkempaa kuvausta.
Vahvaselän pihan erikoisuutena on InterGreens-puttigriini.

 

 

 

 

 

 

Kuvat ja teksti Aleksi Graf

 

LVI-ammattilaista tarvitaan aina – hae nyt!

Rakennukset suurimpina energian kuluttajina tarjoavat myös suurimman mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta. Talotekniikan keskeisin osa on LVI-tekniikka. LVI-tekniikan tavoitteena on energiatehokas, terveellinen ja viihtyisä asuminen. LVI-tekniikan tehtävänä on myös rakennusten turvallinen vesi- ja viemärihuolto.

Ala jatkaa kehittymistään myös tulevaisuudessa. Erilaiset talotekniikan automaatiojärjestelmät, uudet energiatekniikat ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen edellyttävät luovaa ajattelua ja kiinnostusta kestävään kehitykseen. Tulevaisuudessa LVI-alan ammattilaisten tarve kasvaa nykyisten ammattilaisten siirtyessä eläkkeelle.

LVI-alan ammattilaiset

LVI-asentajat ovat tämän alan näkyvin työntekijäryhmä ja usein ensimmäinen mielikuva alasta. LVI-alalla työskentelee eri järjestelmiin erikoistuneita asentajia, esimerkiksi putki-, ilmanvaihto- tai lämmityslaiteasentajia. Alan asentajia on myös rakennusteollisuuden, kiinteistöhuoltoyhtiöiden sekä kuntien vesi-, viemäri- ja energialaitosten palveluksessa. Kun sinulla on hyvät perustiedot alasta, voit suuntautua myös myyntitehtäviin. LVI-alalla löytyy paljon myyntitehtäviä niin tukku- kuin vähittäismyynnistäkin.

LVI-suunnittelija suunnittelee rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien toimivia ja tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia, jotka palvelevat parhaimmalla mahdollisella tavalla rakennusten käyttäjiä. Lisäksi keskeistä on huomioida rakennus- ja asennustapahtuma, energian kulutus, ympäristöasiat, kestävyys ja kustannukset.

LVI-tekniikan rakennusmestarit toimivat usein työmaajohtajina, työnjohtajina, asiakaspalvelutehtävissä tai itsenäisinä yrittäjinä. Työ on yhä useammin projektiluontoista, joten voit toimia myös projektipäällikön nimikkeellä.

Palkkaus

Elinkeinoelämän Keskusliitto tuottaa suurimman osan Suomen yksityisen sektorin palkkatilastoista. EK tuottaa tiedot keskimääräisistä tunti- ja kuukausipalkoista.

Palkkaus määritellään useimmiten kunkin alan työehtosopimuksen mukaan. Esimerkiksi Talotekniikka-alan ja LVI – toimialan työehtosopimus solmitaan Rakennusliitto ry:n ja LVI – Tekniset Urakoitsijat ry:n välillä. Tutustu Talotekniikka-alan työehtosopimukseen nähdäksesi ajankohtaisen palkkatason.

Tekniikan akateemiset TEK on maamme suurin diplomi-insinöörien ja arkkitehtien järjestö. TEK kerää vuosittain tietoa diplomi-insinöörien ja muiden tekkiläisten palkoista. Tutustu palkkatilastoihin. Myös Insinööriliitto kokoaa palkkatietoja, mutta ne julkaistaan tiedoksi vain liiton jäsenille.

Lisähaut 7.8. saakka ja syksyn yhteishaku 6.–20.9.

Lapin ammattikorkeakoulu järjestää lisähaun 17.7. – 7.8. Haettavana on mm. päiväkoulutuksista rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörikoulutus ja monimuoto-opintoina sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma.

Xamkissa järjestetään lisähaku kevään 2017 haussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille. Hakuaika on 31.7.-7.8. Paikkoja on mm. seuraaviin koulutuksiin:

  • energia- ja ympäristötekniikka, insinööri (AMK),
  • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri (AMK),
  • sähkö- ja automaatiotekniikka, insinööri (AMK),
  • talotekniikka (LVI), insinööri (AMK), Mikkeli

TAMK tarjoaa syksyn yhteishaussa päivätoteutuksena rakennusmestarin, sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörin tutkintoja ja monimuotototeutuksessa infrarakentamisen rakennusmestarin opintoja. Lisäksi voi hakea talotekniikan insinöörin YAMK-opintoihin.

Turun AMK:n polkuopinnoissa (voit siis opiskella alan ensimmäisen vuoden opinnot yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa) on paikkoja energia- ja ympäristötekniikan, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinöörin ja rakennusmestarin opintoihin.

Metropolialta on syksyn yhteishaussa mukana kaksi tekniikan alan tutkinto-ohjelmaa, joista toinen sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörin tutkinto.

Lue lisää

SuLVIn jäsenille Tallink Silja Club One Silver-tason edut

Tallink Silja tarjoaa tarjouksia ja etuja kanta-asiakasohjelman kautta. SuLVIn jäsenenä pääset suoraan Silver-tasolle (lue lisää jäsenyystasoista ja Silver-tason eduista).  Jos olet jo Tallink Siljan kanta-asiakas, jäsennumerosi säilyy ja sinut siirretään Silver-tasolle.

Ilmoita osoitteeseen erikoisliittymiset (at) tallinksilja.com

  • sopimusetunumero, jonka saat saat tietoosi osoitteesta sulvi(at)sulvi.fi tai toimiston numerosta (09) 566 0090
  • mahdollinen jo olemassa oleva Club One -kanta-asiakasnumero
  • ja maininta SuLVIn voimassa olevasta jäsenyydestä

Sopimus jäsenedusta on voimassa 31.12.2018 saakka. Tiedotamme sopimusetunumeron myös jäsenkirjeessämme viikolla 31.

Energiatodistus vertaa toisiinsa rakennuksia, ei asukkaiden kulutustottumuksia

Omakotiliiton toiminnanjohtaja kritisoi Iltalehdessä 3.7.2017 energiatodistuksia toimimattomaksi ja kalliiksi. Kirjoittelu aiheesta on välillä valitettavasti kielteistä ja virheellisiin käsityksiin perustuvaakin.

Energiatodistus vertaa toisiinsa rakennuksia, ei asukkaiden kulutustottumuksia

Energialuokituksen perustuessa laskennalliseen kulutukseen poistuu juuri asujan kulutustottumusten vaikutus energiatodistusluokkaan. Ajatellaan kahta täysin identtistä omakotitaloa. Toisessa asuu eläkeläispariskunta, huonelämpötila on 19 astetta. Toisessa asuu nelihenkinen perhe, huoneiden lämpötila 22 astetta. Omakotiliiton ehdottamalla tavalla eläkeläispariskunnan talo olisi paremmassa energialuokassa ja asettaisi siten täysin identtiset rakennukset täysin eri asemaan vain sen hetkisten asukkaiden kulutustottumusten pohjalta.

Todistus on siis tarkoitettu antamaan tietoa rakennuksen energialuokasta ja omalta osaltaan myös ohjaa (kuluttajia) tekemään energiatehokkaampia ratkaisuja remonttien yhteydessä, sillä energiatodistus sisältää aina myös suosituksia kiinteistön energiansäästötoimenpiteiksi.

Kun tehdään kiinteistökauppaa, on energiatodistuksen hinta marginaalinen. Tärkeää on myös se, että todistuksen laatii pätevyyden omaava alan ammattilainen, joka on perehtynyt faktoihin.

Selvitys rakennusten hiilijalanjäljen vähentämisestä valmis

Muuttuneita määräyksiä ja ohjeita sovelletaan 1.1.2021 jälkeen käynnistyvissä uusissa suunnittelukohteissa.

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä sekä edistetään Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita. Ministeriö arvioi jatkovaiheita selvityksen ja siitä saadun palautteen perusteella syksyllä.

Selvityksen “Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa” on laatinut Bionova Oy.

Rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilipäästöistä on merkittävä ja se kasvaa rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja rakennuksen käytön aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä. VTT:n selvityksen mukaan materiaalien aiheuttamat päästöt vastasivat lähes nollaenergiatasoisessa esimerkkikerrostalossa 74 vuoden käytön (lämmitys, käyttövesi, sähkö) aiheuttamia päästöjä.

Pääosa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden aiheuttamista päästöistä syntyy valmistusvaiheessa. Tällä hetkellä näitä päästöjä ohjataan pääasiassa vapaaehtoisilla rakennusten ympäristöarviointivälineillä, joita ovat esimerkiksi Green Building Council Finlandin Rakennusten elinkaarimittarit tai brittiläinen BREEAM.

Selvityksen mukaan säädösohjaus kohdistuisi ensisijassa uudisrakentamiseen ja kytkeytyisi rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen ohjaukseen. Rakennuksen koko elinkaaren päästöjä tarkasteltaisiin eurooppalaista standardoitua laskentamenetelmää käyttäen. Sitovaan sääntelyyn ja rakennuskohtaisiin raja-arvoihin siirryttäisiin ehdotuksen mukaan asteittain vapaaehtoisen pilotoinnin, julkisten hankintojen, ilmoitusvelvollisuuden ja tärkeimpien rakennustyyppien kautta.

Tiekartan toteutus edellyttää muun muassa, että kiinteistö- ja rakennusalan osaamista tulee kehittää. Rakennustuotteita koskevaa ympäristötietoa on lisättävä ja hiilijalanjäljen laskentaa on kehitettävä. Selvitys kuitenkin korostaa, että hyväksytyt standardit ja muut välineet tiekartan toteuttamiseksi ja lainsäädännön käyttöönottoon on pääosin olemassa. Apuvälineiden, mm. tietomallinnuksen, kehittyessä myös rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan arvioidaan helpottuvan merkittävästi.

Rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä tai rakennusmateriaalien päästöjä säännellään jo muutamissa Euroopan maissa. Ranskassa sitova päästöohjaus astuu voimaan vuoteen 2020 mennessä. Myös Hollannissa ja Belgiassa ohjataan säädöksin rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia.

Ympäristöministeriö on lisäksi teettänyt Rakennustarkastusyhdistyksellä selvityksen, jossa tarkastellaan tiekartan toteuttamisen reunaehtoja etenkin kunnallisen rakentamisen ohjauksen näkökulmasta.

Lisätietoja:
Yliarkkitehti Harri Hakaste, p. 0952 50074, etunimi.sukunimi@ym.fi

Kokkolassa rokataan KePoLVIn aitiossa

Kesän merellisimmäksi festariksi kutsuttu Mustakari in Memories -festivaali jytää jälleen Kokkolassa. Tapahtuma kerää Mustakarin saareen laajan kattauksen kuuluisia artisteja. Tänä vuonna lavalle nousevat muun muassa Juha Tapio, Chisu ja Ile Kallio Big Rock Band.

Perinteiseen tyyliin omassa VIP-aitiossaan rokkaavat KePoLVIn jäsenet aveceineen. KePoLVIn jäsenyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Råman kertoi paikalle odotettavan yhteensä neljääkymmentä jäsentä, avecit mukaan lukien. ”Kotimaan rientojen lisäksi olemme suunnittelemassa syksylle ulkomaan ekskursiota yhdessä seinäjokelaisten kanssa. Katsotaan mitä saamme aikaan!”

Energiatodistusten käyttö laajenee väestönsuojiin EU:n vaatimuksesta

Valtioneuvosto hyväksyi tänään esitykset rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Merkittävin muutos on, että tietyiltä väestönsuojilta vaadittaisiin energiatodistus.

Euroopan komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta. Komission mukaan Suomen lainsäädäntö on mahdollistanut laajemmat poikkeukset energiatodistuksen velvoitteista kuin direktiivi sallii.
Rakennuksen energiatodistusta koskeva muutos koskisi käytännössä vain sellaisia väestönsuojia, jotka ovat erillisiä lämmitettyjä rakennuksia, jotka eivät ole kalliosuojia ja joiden pinta-ala on 50 neliömetriä tai enemmän. Osalle väestösuojista on jo tehty energiatodistuksia voimassa olevan lain mukaan, jos suojat ovat olleet osa rakennusta. Velvollisuus energiatodistuksen teettämiseen liittyy vain rakennuslupamenettelyyn, myynti- ja vuokraustilanteisiin sekä joissain tapauksissa velvoitteeseen todistuksen esille laittamisesta.

Myös kasvihuoneita ehdotetaan energiatodistusmenettelyn piiriin. Velvoitteet eivät kuitenkaan käytännössä koskisi kasvihuoneita. Ne voidaan rinnastaa teollisuusrakennuksiin, joita ei vaadita energiatodistusta. Lisäksi kasvihuoneita koskee kansallinen vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus, minkä ansiosta ne täyttävät energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä.

Lisäksi energiatodistuslakiin ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin ehdotetaan terminologisia muutoksia. Niillä pyritään muuttamaan lakeja osin helpommin ymmärrettäväksi ja entistä johdonmukaisemmaksi muun energiatehokkuuslainsäädännön kanssa. Näin kotitaloudet pystyvät paremmin ymmärtämään ja hyödyntämään energiatodistusta.

Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. joulukuuta 2017.

Lisätiedot:
Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, p. 02952 50320, etunimi.sukunimi@ym.fi

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuo helpotuksia väestönsuojien ja taloteknisten järjestelmien rakentamiseen

Valtioneuvosto on tänään antanut eduskunnalle rakennusten suunnittelua koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksen. Muutos helpottaa väestönsuojien ja taloteknisten järjestelmien rakentamista sekä edistää hyviä ääneneristävyysratkaisuja ja matkapuhelinten sisätilakuuluvuutta.

Hallituksen esitys on osa hallituksen rakentamisen normitalkoot -kärkihanketta, millä kevennetään sääntelyä ja byrokratiaa sekä vähennetään kustannuksia.
Muutoksen myötä rakennettavaksi sallitun kerrosalan voi ylittää väestönsuojan osalta. Rakennusoikeudesta voidaan siten käyttää entistä suurempi osa huonealaan. Osa kunnista on jo sallinut kerrosalan ylitykset, joten muutos yhtenäistää eri kuntien rakennusvalvontojen käytäntöä.

Rakennettavaksi sallittu kerrosala voidaan ylittää jatkossa myös huoneistoa rajaavien, yli 200 mm paksujen väliseinien osalta. Muutos edistää väliseinien ääneneristävyyden hyvää suunnittelua rakennusmateriaalista riippumatta. Esimerkiksi puisten väliseinien rakentaminen helpottuu.

Rakennusoikeuden ylitys koskisi myös taloteknisten järjestelmien edellyttämiä kuiluja, hormeja ja yleisiin tiloihin avautuvia teknisiä tiloja. Muutos edistää riittävän tilavien talotekniikan nousukuilujen ja esimerkiksi painovoimaisen ilmanvaihdon hormien rakentamista. Talotekniikan huollon ja korjaamisen tilantarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon.

Hallituksen esitys siirtää maankäyttö- ja rakennusasetuksen lakiin kuuluvat perussäännökset asuin-, majoitus- ja työtilojen suunnittelemisesta sekä kokoontumistiloista lain tasolle ja säätää asetuksenantovaltuuksista liittyen käynnissä olevaan Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistamiseen. Asetuksenantovaltuudet antavat mahdollisuuden edistää teknisillä ratkaisuilla matkaviestinten sisätilakuuluvuutta. Esityksessä täsmennetään myös laajennuksen käsitettä sekä rakennusluvan edellytyksiä asemakaava-alueella.
Lisätietoja
Lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi, p. 02952 50177, etunimi.sukunimi@ym.fi

FISE aloittaa yhteistyön Viherympäristöliiton kanssa

FISEn pätevyysjärjestelmään perustetaan uusia viheralan pätevyyksiä

FISE ja Viherympäristöliitto ovat 21.6.2017 allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen viheralan henkilöpätevyyksien toteamistoiminnasta. Yhteistyöllä halutaan laajentaa FISEn pätevyysvalikoimaa kattamaan myös viheralan henkilöpätevyyksiä. Rakennusalan nopeassa kehityksessä on varmistettava eri alueiden korkeatasoinen osaaminen. Viherrakentaminen on yksi kasvavista erityisaloista, jossa kaupungistumisen, kansainvälistymisen ja muiden maailmanlaajuisten trendien mukanaan tuomat haasteet lisäävät korkeatasoisen osaamisen tarvetta.

Ensimmäisenä uutena pätevyytenä perustetaan viher- ja ympäristörakennuttajan pätevyys. Julkinen sektori hankkii viher- ja ympäristörakennuttamisen palveluita yhä enemmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Myös kuntien ja kaupunkien omat organisaatiot tarvitsevat hankkeiden vaatimustason ja koon kasvaessa viheralan rakennuttajaosaamista. Yksityisellä sektorilla on niin ikään tarvetta parantaa viheralueiden tasoa ja kestävyyttä.

Viher- ja ympäristörakennuttajan pätevyys täydentää FISEn rakennuttajien pätevyystarjontaa. Entuudestaan järjestelmässä on yleisen rakennuttajan, infra-rakennuttajan ja talotekniikan rakennuttajan pätevyydet. Pätevyysvaatimusten valmistelun yhteydessä määritellään eri pätevyyksien väliset rajapinnat niin, että pätevyydet palvelevat mahdollisimman hyvin koko KIRA-alaa.

Uusi viher- ja ympäristörakennuttajan pätevyys rakennetaan samoin periaattein kuin FISEn muut pätevyydet. Pätevyys koostuu koulutuksesta ja kokemuksesta. Pätevyys on määräaikainen ja sitä uusittaessa on osoitettava, että on työkokemuksen lisäksi hankkinut osaamista päivityskoulutuksella. Tärkeää pätevyysjärjestelmässä on sitoutuminen FISEn eettisten ohjeiden noudattamiseen.

Uuden pätevyyden sihteerijärjestönä toimii FISE. Pätevyyslautakunta kootaan FISEn taustajärjestöjen edustajista ja Viherympäristöliiton nimittämistä asiantuntijajäsenistä. Pätevyysvaatimusten viimeistely tehdään syksyllä ja tavoitteena on saada pätevyys julkistettua vuoden 2017 loppuun mennessä.

Seuraavana uutena pätevyytenä kehitetään viheralan suunnittelijan pätevyys. Sen pätevyysvaatimuksia luonnostellaan tällä hetkellä Viherympäristöliiton nimeämässä työryhmässä. Tulevaisuudessa voidaan perustaa myös muita viheralan henkilöpätevyyksiä alan tarpeiden mukaan.

Lisätietoa
Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen@fise.fi