Blogi Sivu 21

Lämmityskauden avajaiset Lapissa

Lapin LVI-yhdistys LapiLVI kokoontui marraskuun 16. Lapin ammattikorkeakoulun auditorioon koulutustapahtumaan lämmityskauden avajaisten merkeissä. Koulutus, jossa esiteltiin Paroc Groupin uusia tuotteita ja käsiteltiin verkostojen tasapainotusta TA-Scopen avulla (IMI Hydronic Engineering Oy) oli veloitukseton Lapin ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle. Opiskelijoita olikin mukavasti paikalla.

Paroc Group – Talotekniikan kohteisiin suunnitellut PAROC Hvac -ratkaisut

Risto Hevosmaa, Parocin aluemyyntipäällikkö, esitteli lyhyesti yrityksen ja kertoi tämän jälkeen PAROC kivivillasta LVI-eristeenä. Koulutuksessa käytiin läpi Parocin LVI-eristeet ja niiden käyttökohteita, joita ovat mm. putkieristäminen, IV-kanavien eristäminen ja paloeristysratkaisut. Hevosmaa mainitsi myös Parocin kehittämän LVI-eristysten mitoitusohjelman (PAROC Calculus).

Jätevesiviemärin tuuletusputkien, eli tuuletusviemärien siirrot luoksepääsemättömissä paikoissa edellyttävät suurta huolellisuutta viemäriliitosten tekemisessä. Ellei muhviliitoksen tiiviste ole asianmukaisesti paikallaan tai tiiviste puuttuu kokonaan, pääsevät viemärikaasut ja mahdollisesti viemärien sisälle kondensoitunut vesi leviämään lämmöneristyskerrokseen ja edelleen asuintiloihin, kerrotaan Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n virhekortilla “Tuuletusviemäreiden yhdistäminen, viemärihajut” (RVP-ST-LVI-50).
Myös Parocin Hevosmaa muistutti, että tuuletusviemäri on eristettävä kondenssitiiviiksi.

IMI Hydronic Engineering Oy – Verkostojen tasapainotus TA-Scopen avulla

Mikko Hynninen, Itä- ja Pohjois-Suomen aluemyyntipäällikkö esitteli TA-Scopen, HySelect –ohjelman käyttöä yhdessä TA-Scopen kanssa sekä uutta HyTools -sovellusta.
TA-Scope on lämmitys- ja jäähdytysverkostojen paine-erojen, virtausten, lämpötilojen ja tehojen mittaus- ja dokumentointilaite. HyTools on hydronisia laskentatyökaluja sisältävä mobiilisovellus ja HySelect puolestaan on tietokoneohjelma, joka auttaa järjestelmän säätämisessä suunnitteluvaiheesta rakennuksen elinkaaren loppuun asti.

”Tämä oli ensikosketus HyTools -sovellukseen ja kyllä se laadukkaalta vaikuttaa”, toteaa koulutuspäivää järjestämässä ollut Marko Haavikko, LapiLVIn puheenjohtaja ja SuLVIn hallituksen jäsen. ”Paineistus on järjestelmän henkivakuutus. Ilmaongelmat ovat paineistuksen ja lopputarkastuksen ongelmia, eikä tätä usein ymmärretä. Ilmaus ja ilman käyttäytyminen suljetussa järjestelmässä olisi ymmärrettävä”, Marko kertaa koulutuspäivässä opittua ja kiittelee lopuksi päivän kouluttajia. ”Kyllä tässä tunnelma oli paikoin intensiivinen, istuimme kuin pienet pojat kuuntelemassa ja mankumassa lisää”, vinkataan pilke silmäkulmassa. Lopuksi koulutuspäivä vielä viimeisteltiin hotelli Pohjanhovin seisovan pöydän tarjoiluilla.

Lapin LVI-yhdistys kiittää osallistujia!

Elinkaariasiantuntijaa kiinnostavat alan uutiset laidasta laitaan

Yksi Suomen LVI-liiton tehtävistä on seurata aktiivisesti toimialan säätelyä ja teknistä kehitystä ja välittää tieto jäsenkirjeillä sekä avoimesti kaikille Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. Olemme myös alan keskeisimmän ammattilehden, Talotekniikka-lehden yksi pääosakas. Jäsenemme saavat lehden jäsenetuna, maksutta.

Eerik Mäkitalo toimii elinkaariasiantuntijana Swecolla. ”Elinkaariasiantuntija pyrkii etsimään asiakkaan kannalta parhaita energiatehokkuusratkaisuja kustannustehokkaasti huomioiden energiakustannusten lisäksi huolto-, ylläpito ja uusimiskustannukset valitun elinkaaren aikana”, Eerik kuvailee.

Eerik Mäkitalo

Elinkaariasiantuntijan tehtäväluettelo julkaistiin joulukuussa 2017 ja Eerik kertookin, että tilaajat vaativat hankkeisiinsa erillistä elinkaariasiantuntijaa selkeästi aiempaa useammin. ”Halutaan suunnitella ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Nykypäivänä se on mahdollista tehdä hyvinkin kustannustehokkaasti.”

Elinkaariasiantuntijan työ painottuu erityisesti hanke- ja luonnossuunnitteluvaiheeseen. ”Työni on niin sanotusti poikkitieteellistä moniosaajan työtä, koska täytyy ymmärtää mikä kaikki energiatehokkuuteen vaikuttaa. Minulle on selkeästi hyötyä LVI-painotteisesta koulutuksestani, jonka olen saanut Tampereen Teknillisessä yliopistossa.”

Suomen LVI-liiton LinkedInissä mielenkiintoisia julkaisuja

Eerik seuraa kiinteästi Suomen LVI-liiton julkaisuja LinkedInissä. ”SuLVI jakaa monipuolisesti uutisia alan asioista, vähän laidasta laitaan ja se tukee omaa ammattiani hyvin. Globaalisti ajatellen olemme pieni maa ja vaikka LVI-tekniikkamme on huippua, ei siihen suinkaan pidä tuudittautua. On todella positiivista, että SuLVI jakaa esimerkiksi eurooppalaisen REHVAn tiedotteita eteenpäin”, Eerik pohtii. ”Olen aina ollut avoimen tiedonjaon puolesta, tähän toki vaikuttaa ehkä se, että olen aikoinaan myös opettanut LVI-suunnittelua ja rakennusten energiasuunnittelua. Avoimuushan johtaa lopulta kaikkien parempaan osaamiseen. Ja etenkin kun alalla on työvoimapulaa, on tutkimus ja kehitys jäänyt pakostikin vähemmälle. Tässä mielessä SuLVIn merkitys uuden tiedon välittäjänä korostuu.”

Jatkossa Eerik toivoo, että jakaisimme enemmän tietoa energiatehokkuudesta. ”Passiivinen aurinkosuojaus on asia, joka tulee jatkossa vaikuttamaan LVI-asiantuntijan ja elinkaariasiantuntijan työhön yhä enemmän. Edellinen kesä oli erittäin kuuma ja ilmastonmuutoksen myötä kuumia kesiä tulee varmasti myös lisää. Toivoisin lisää tietoa myös aurinkopaneelien ja -keräinten mitoituksista, sillä niissä tehdään valitettavan paljon virheitä”, Eerik harmittelee. ”Tulevaisuuden osalta minua kiinnostavat erityisesti faasimuutosmateriaalien hyödyntäminen lämmön varastoinnissa (phase change material, PCM) ja mahdolliset uudet markkinoille tulevat energiamuodot.”

Arvosana SuLVIlle

Lopuksi pyysimme vielä antamaan arvosanat Suomen LVI-liiton aktiivisuudelle ja jaettujen uutisten tasolle sosiaalisen median kanavissa.
“LinkedIn saa täydet viisi pistettä, sillä viime aikoina ollut ihan viimeisen päälle hyviä ja ajankohtaisia uutisia. En seuraa Facebookia enkä Twitteriä.”

LinkedIn *****
Facebook –
Twitter –

Vuoden nuori LVI-suunnittelija – oletko sinä hän?

Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.

Tee ehdotuksesi voittajasta 20.1.2019 mennessä. Voittaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivässä 13.2.2019!

Vuoden 2018 nuori LVI-suunnittelija Juho Lepistö yllättyi myös saamastaan huomiosta. ”Valintani Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi huomioitiin yllättävän laajasti ja yhä edelleen joku muistaa nähneensä uutisen asiasta. Se on ollut välillä aika häkellyttävääkin.”

Valintakriteereistä

Etsimme työiältään nuorta LVI-suunnittelijaa. Ehdokaslomakkeessa kysymme merkittävimmistä hankkeista, joissa ehdokas on vaikuttanut sekä hänen vastuustaan niissä. Haluamme myös kuulla millä tavoin ehdotettu henkilö on vaikuttanut työilmapiiriin, onnistuneeseen asiakassuhteeseen tai projektin onnistumiseen? Onko hän myös aktiivisesti mukana kehittämishankkeissa, vapaaehtoisessa tai yhdistystoiminnassa tai toimiiko hän luottamustehtävässä?

Kaikki nämä ominaisuudet tiivistyvät vuoden 2019 nuoreen LVI-suunnittelijaan – henkilöön, joka tekee työtään hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen, osoittaen, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja.

Kommentoi ympäristöministeriön menetelmää rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arvioimiseksi

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin tarvitaan yhtenäinen suomalainen menetelmä, jonka avulla eri rakennuksia voidaan arvioida vakioidulla tavalla. Menetelmän tulee soveltua sekä uudis- että korjausrakentamisen hankkeisiin sekä olla yhdensuuntainen rakennusten energiatehokkuuden säädösten kanssa. Lisäksi tavoitteena on kehittää arviointimenetelmästä yhteensopiva EN-standardien ja muissa maissa kehitteillä olevien vastaavien arviointimenetelmien kanssa.

Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 3.1.2019 mennessä SuLVIn lausuntoa varten tällä lomakkeella tai suoraan ympäristöministeriön lausuntopalvelussa.

Tutustu Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmäohje lausuntoversioon.

Taustalla

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointityökalu
Taustamuistio rakennusten elinkaariarvioinnin menetelmäohjeeseen
YM.fi: Vähähiilinen rakentaminen

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä – rakentaminen onkin keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa.

Suomessa rakentamisen ympäristöohjaus on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytönaikaisten päästöjen vähentämiseen. Koska uudisrakentamisen käytönaikaisesta energiatehokkuudesta on jäljellä enää niukasti kiristettävää, on päästövähennyksiä etsittävä erityisesti rakennusten elinkaaren alusta ja lopusta.

Nyt lausuntokierrokselle lähtenyt arviointimenetelmä kattaakin rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen.

“Rakennukset ovat erilaisia. Siksi on tärkeää, että koko elinkaaren vaikutuksia päästään arvioimaan. Näin voidaan löytää jokaisessa hankkeessa parhaat keinot vähentää ilmastovaikutuksia”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen sanoo.
Arviointimenetelmä on tehty yhdessä alan asiantuntijoiden ja Green Building Council Suomen kanssa. Lähtökohtana ovat eurooppalaiset standardit sekä EU:n uudet rakennusten resurssitehokkuuden Level(s)-indikaattorit.

Arviointimenetelmästä apua arkkitehdeille ja insinööreille

Arviointimenetelmän tarkoituksena on auttaa pääsuunnittelijoita optimoimaan rakennusten hiilijalanjälkeä suunnittelun aikana. Näin rakennushankkeisiin ei välttämättä tarvittaisi lisää konsultteja, vaan arkkitehti tai insinööri voisi halutessaan tehdä arvioinnin itse.
“Hiilijalanjäljen laskennasta tulisi saada sujuva osa normaalia rakennussuunnittelun prosessia. Arviointiin on jo olemassa hyviä työkaluja ja ala kehittyy vauhdilla”, Matti Kuittinen kertoo.

Tietomalleja hyödyntämällä rakennuksen hiilijalanjäljen muodostumista voitaisiin seurata suunnittelun edetessä, ja arviointi voitaisiin myös tehdä joko yksinkertaistetulla tai tarkalla menetelmällä.

Yksinkertaistetussa menetelmässä hyödynnetään valmiita taulukkoarvoja rakennusten elinkaaren vaiheiden laskentaan, ja sillä pyritään helpottamaan menetelmän käyttöönottoa ja madaltamaan pääsuunnittelijoiden kynnystä rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnille. Tarkennetussa menetelmässä elinkaaren eri vaiheet voidaan laskea erikseen, jolloin suunnittelu- ja tuoteratkaisujen edut pystytään näyttämään erittäin tarkasti.

Hiilikädenjälki kannustaa etsimään uusia ilmastoratkaisuja

Suomen arviointimenetelmässä tarkastellaan hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjälkeä, jolla mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia – esimerkiksi puurakentamisen hiilivarastoja, sementtipohjaisten tuotteiden hitaita hiilinieluja ja rakennustuotteiden kierrätyksestä syntyviä hyötyjä. Hiilikädenjäljen arvioinnilla pyritään kannustamaan suunnittelijoita, rakennusliikkeitä ja eri tuotevalmistajia kehittämään innovatiivisia ilmastoratkaisuja.

 

Viisi tähteä SuLVIn sometyölle

Yksi Suomen LVI-liiton tehtävistä on seurata aktiivisesti toimialan säätelyä ja teknistä kehitystä ja välittää tieto jäsenkirjeillä sekä avoimesti kaikille Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. Olemme myös alan keskeisimmän ammattilehden, Talotekniikka-lehden yksi pääosakas. Jäsenemme saavat lehden jäsenetuna, maksutta.

Marko Kempas kertoo seuraavansa Suomen LVI-liittoa Facebookissa päivittäin. ”Kaikki SuLVIn jakamat jutut ovat mielenkiintoisia. Työni kannalta kaikki jutut eivät tietenkään ole juuri sillä hetkellä ajankohtaisia mutta mielestäni on tärkeää pysyä alan eri trendeissä ja kehityksessä mukana seuraamalla koko toimialaa.”, Marko kertoo.

Marko Kempas

Kempas toimii talotekniikka-alan yrityksessä asiakkuus- ja myyntipäällikkönä. ”Toimenkuvaani kuuluvat kiinteistöjen huolto- ja ylläpitosopimukset. Pidän yhteyttä asiakkaisiimme ja teen myös uusasiakashankintaa. Asiakkaani ovat kiinteistösijoittajia, managereita, isännöitsijöitä, kaupunkeja kiinteistöineen ja niin edelleen”, kertoo hän työstään. ”Aikaisemmin olen toiminut LVI-projektipäällikkönä linjasaneeraus- ja uudiskohteissa sekä LVI-huoltopäällikkönä. Tuo kokemus on hyvä pohja nykyiseen työhöni, sillä se auttaa paremmin ymmärtämään asiakkaan tarpeita. Näin osaan ehdottaa kiinteistön taloteknisen huollon- ja ylläpidon osalta asioita, joista asiakas ei välttämättä ole itse edes osannut ajatella. Erityisesti tämänlaisissa tilanteissa tunnen, että olen osannut auttaa enemmän kuin asiakas on osannut odottaakaan.”

Käytäntö ja työn vaatimukset sanelevat pitkälti myös aiheet, joita Marko pitää tärkeimpinä. ”Parhaita artikkeleita ovat ne, jotka liittyvät lainsäädännön ja määräysten muuttumiseen. Haluaisin myös tietää, millaisia työryhmiä EU:n tasolla on komissiossa ynnä muissa organisaatioissa käynnissä talotekniikan osalta, ketkä siellä Suomea edustavat ja missä vaiheessa työryhmien työskentely on. Lisäksi olisi mielenkiintoista myös lukea jokunen henkilökuva ympäristöministeriön virkamiehistä jotka näiden asioiden parissa työskentelee.. Olisi mielenkiintoista kuulla heidän omia näkemyksiään alastamme ja kuinka he näkevät kehityksen ja millaisia lainsäädännöllisiä tai muita hankkeita siellä on mahdollisesti meneillään tai alkamassa”, Marko listaa. ”Myös erilaiset tulevaisuuden ratkaisut ovat mielenkiintoisia, esimerkiksi miten keinoäly ja digitalisaatio tulee muuttamaan alaamme ja millainen rakennettu ympäristö tulee olemaan lapsillamme.”

Arvosana SuLVIlle

Lopuksi pyysimme Markoa antamaan arvosanat Suomen LVI-liiton aktiivisuudelle ja jaettujen uutisten tasolle sosiaalisen median kanavissa. “Ehdottomasti 5 tähteä kaikille paitsi Twitterille kun en twiittaile”, toteaa Marko.

LinkedIn *****
Facebook *****
Twitter

LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset -seminaari

FINVAC järjesti 6.11.2018 iltapäiväseminaarin ”LVI-tuotteita sitovat EU-määräykset”
Pääpaino oli tuotteiden ekologista suunnittelua ja rakennustuotteita koskevissa eurooppalaisissa säädöksissä, unohtamatta kuitenkaan muita alan tuotteisiin vaikuttavia säädöksiä.

Seminaarin esitykset ovat kokonaisuudessaan ladattavissa FINVACin sivuilta.

EU-säädöksistä päänvaivaa tuottavat alan ammattilaisille erityisesti EU:n Ekosuunnitteludirektiivi tuoteryhmäkohtaisine asetuksineen ja Rakennustuoteasetus. Rakennustuoteasetus poikkeaa useimmista muista säädöksistä sillä, että vaatimukset tuotteille ja niiden keskeisille ominaisuuksille ovat kansallisia, vaikka tuotteet testataankin eurooppalaisten standardien mukaan.

Jos rakennustuotteelle ei ole olemassa harmonisoitua eurooppalaista standardia, ei CE-merkintä rakennustuoteasetuksen nojalla ole mahdollinen, tällöin käytetään kansallista tuotehyväksyntää. Nyt on kansallisten menettelyiden osalta käynnissä eräänlainen siirtymävaihe: vanhoja tyyppihyväksyntäasetuksia on kumottu, korvaavat asetukset ovat suurelta osin valmisteilla. Juuri nyt on toistakymmentä asetusta lausunnolla. Niihin voi kuka tahansa vaikuttaa. Kuvaavaa tilanteelle on, että ympäristöministeriö julkisti lausuntopyynnöt 11 tuoteryhmälle täsmälleen samaan aikaan kuin seminaarissa käsiteltiin kansallisia tuotehyväksyntöjä!

Lausuntoja kokoaa mm. SuLVI, jonka Lausuntopyynnöt -sivulta on linkit kaikkiin nyt lausunnolla oleviin asetusehdotuksiin.

Mitä CE-merkintä kertoo ja mitä ei, onko ”vastaavien” tuotteiden aika ohi?
Seminaarissa järjestettiin myös paneelikeskustelu aiheesta “Kuka vastaa asennetun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta”. Kuulimme mm. että ”vastaavan tuotteen” käyttö on edelleenkin mahdollista, jos tuotteen vaihto hyväksytetään suunnittelijalla ja rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja että tuote todella vastaa ominaisuuksiltaan alun perin valittua. Tärkeää on, että tuotteen asiakirjat ovat kunnossa ja mm. käyttö- ja huolto-ohjeet käyttäjän kielellä.

CE-merkintä kertoo tuotteen valmistajan vakuuttavan, että tuote täyttää sitä koskevien EU-säädösten vaatimukset, eli että tuote on kelvollinen markkinoille EU:n alueella. Tuotteen kelpoisuus rakennukseen tai rakennukseen asennettavaan järjestelmään on eri asia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja käytännössä pitkälti suunnittelijan vastuulla. Toteutuksen osalta vastuukysymyksissä riittää pohdittavaa etenkin työmaalla yksittäisistä osista tai tuotteista koottavien tuotekokonaisuuksien ja -yhdistelmien kohdalla.

Seminaari toi selkeästi esille sen, että uudet eurooppalaiset pelisäännöt vaikuttavat suoraan tai ainakin epäsuoraan kaikkien toimijoiden työhön. Vaikka muutostahti onkin huikea, antaa koko eurooppalainen kehitys monia mahdollisuuksia rakentamisen laadun paranemiseen. Saimme vahvistusta sille, että meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kehitteillä olevien säädösten sisältöön.

Lopuksi seminaarin ja paneelikeskustelun vetänyt FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist kertoi juuri päivitetyistä sivuista, joilla kerrotaan lyhyesti EU-lainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta LVI-alan toimintaan ja tuotteisiin.

 

Jorma Railio

Omakotitalon remontissa LVI-suunnittelija säästää rahoja ja hermoja

Omakotitalojen LVI-remonteissa säästetään usein väärästä paikasta, kun hankkeisiin ei palkata LVI-suunnittelijaa. Hyvä LVI-suunnitelma kustantaa itsensä usein moninkertaisesti takaisin.

Pientaloja rakennettaessa laki velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän palkkaamaan LVI-suunnittelijan. Sen sijaan remontin yhteydessä suunnittelijan palkkaus jää usein omakotiasujilta tekemättä. EU:n asettamien energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa rakennukset ja erityisesti niiden talotekniikka ovat merkittävässä roolissa. Uusien asetusten myötä myös remontoidessa tämä täytyy huomioida.

Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strandin mukaan remontin yhteydessä on oiva tilaisuus pohtia rakennusta kokonaisuutena ja erityisesti sen terveellisyyttä, turvallisuutta ja energiatehokkuutta.

”Kun omakotitaloissa tehdään korjauksia, olisi järkevä miettiä uudistusta kokonaisuutena eikä vain esimerkiksi käyttövesiputkien uusimista. Samalla voi parantaa vaikka sisäilmaolosuhteita. Asiassa pitäisi pyrkiä loppukäyttäjän kannalta järkevään ratkaisuun”, Strand sanoo.

Hyvä LVI-suunnittelija kustantaa aina itsensä takaisin

Omakotiasujalle LVI-suunnittelupalkkio voi tuntua suurelta, mutta kustannus voi tulla takaisin säästöinä järjestelmä- ja ennen kaikkea käyttökustannuksissa moninkertaisesti. LVI-suunnittelijan käyttö ei ole vain yhden asian korjaamista ja kuntoon laittamista, vaan kokonaisuuden optimointia energia- ja kustannustehokkaasti. Voidaankin sanoa, että hyvä LVI-suunnittelija kustantaa aina itsensä takaisin, kun ratkaisut ovat oikeita ja kohteeseen optimaaliset.

”Osaavan ammattilaisen käyttö tuo ennen kaikkea energiansäästöä ja sitä, että laitteet toimivat suunnitellulla tavalla ja hallitusti. LVI-suunnittelu, samoin kuin kiinteistön käyttö ja ylläpito, on kokonaisuus, sillä laitteet eivät saa toimia keskenään ristiin. Ei autossakaan paineta yhtä aikaa kaasua ja jarrua”, Strand sanoo.

Puolueeton pohja tarjouskilpailuun

Suunnittelija on vastuussa kohteessa tehtävistä LVI-ratkaisuista. Etuna on myös se, että suunnittelija on puolueeton, eikä päädy johonkin tuotteeseen, vaikkapa vain siksi, että on saanut ostettua erän tuotetta jostain halvalla.

Kun suunnitelmat on hyvin tehty, niiden pohjalta on helppo pyytää vertailukelpoisia tarjouksia ja kilpailuttaa urakoitsijoita. Toisaalta pelkästään se, että asiat suunnitellaan hyvin, ei riitä. Ratkaisut pitää myös toteuttaa hyvin, ja sen jälkeen pitää osata käyttää, huoltaa ja ylläpitää laitteita oikein, jotta ne toimisivat hyvin.

Kommentoi ympäristöministeriön asetuksia rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoihin tarkoitettujen tuotteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 28.11.2018 mennessä. Asiantuntija Jorma Railio kokoaa jäsenten ajatukset lausunnoksi ja toimittaa ne SuLVIn lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Lähetä kommenttisi tällä lomakkeella. Voit kommentoida jokaista kohtaa tai vain osaa niistä. Kaikki kommentit ovat tärkeitä ja tervetulleita!

Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019.
Säädökset ovat kokonaisuudessaan uusia asetuksia.

Olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä vaatimusten antaminen luo perustan rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle. Tyyppihyväksyntä on yksi tapa varmentaa tuotteen vaatimustenmukaisuus.

1. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien mekaanisten liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Kupariputkien mekaanisille liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

2. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Kupariputkille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

3. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen lattiakaivojen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Lattiakaivoille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

4. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen messinkisten ja kuparisten putkiyhteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Messinkisille ja kuparisille putkiyhteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

5. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen monikerrosputkien ja niiden liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Monikerrosputkille ja liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

6. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen PEX-putken liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

PEX-putken liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

7. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen vesikalusteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Vesikalusteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

8. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen vesilukkojen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Vesilukoille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

9. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen polypropeenista valmistettujen viemäriputkien ja putkiyhteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

PP-viemäriputkille ja -putkiyhteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

10. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen sulkuventtiilien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Sulkuventtiileille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

11. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen yksisuuntaventtiilien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Yksisuuntaventtiileille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

 

Kommentoi: Rakennuksen fotogrammetriaa käsittelevä ohje-ehdotus

Ohjekortissa käsitellään fotogrammetrian käyttöä ja hyödyntämistä rakennushankkeissa nykytilan dokumentoinnin, suunnittelun ja mallinnuksen tukena sekä kohteiden virtualisoinnissa. Fotogrammetria on valokuvaukseen perustuva menetelmä, jossa valokuvia hyödyntämällä tuotetaan kolmiulotteista mittaus- ja mallinnustietoa kohteista. Menetelmää on perinteisesti hyödynnetty ilmakuvaukseen perustuvissa kartoitus- ja mallinnustöissä. Kauko-ohjattavien ja ilma-alusten (drone, drooni, nelikopteri, kuvauskopteri) ja niihin integroitujen kuvauslaitteiden laajentuneen käytön myötä myös fotogrammetristen menetelmien tunnettuus on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti. Tästä johtuen fotogrammetriaa sovelletaan nykyisin lukuisissa kohteissa ja teknologioiden soveltaminen eri käyttötarkoituksiin myös rakennusalalla on varsin monimuotoista.

Ohje sisältää fotogrammetrian peruskäsitteistöä, käyttötarkoituksia ja sovellusalueita rakennushankkeissa. Ohje-ehdotuksen tarkoitus on toimia perustietolähteenä fotogrammetrian palveluiden tilaamisen tukena.

Tutustu ohje-ehdotukseen (pdf)
Kommentoi tällä lomakkeella 14.11.2018 mennessä.

Parempaa käytettävyyttä LVI-laitteiden ohjeisiin!

Jukka Aalto, eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö, haluaisi ratkaista LVI-laitteiden käyttäjien yleisimmän ongelman – ja kohtuullisen yksinkertaisilla ehdotuksilla. ”Olen koulutukseltani koneinsinööri, mutta käytännössä seurannut LVI-puolta läpi työurani. Hankin aikoinaan KVV-työnjohtajan pätevyyden ja olen toiminut LVI-valvojana ja rakennusvalvojana vajaassa parissakymmenessä omakotitalon rakennusprojektissa – viimeisimmässä nyt kuluvana vuonna. Näissä tehtävissä olen toistuvasti törmännyt samaan haasteeseen”, kertoo Jukka.

Hän vietti useita vuosia Saksassa voimalaitospäällikkönä. ”Vastasin Pöyry-yhtiöiden palveluksessa ollessani kaikista mekaanisen puolen hankinnoista. Purnasin jo silloin 90-luvun alussa toimittajien lähettämiä dokumentteja. Sain aina mappitolkulla paperia – myös muista, kuin itse toimitetuista laitteista. Se oli mielestäni käsittämätöntä jo tuolloin”.

Päivittämättä jääneitä, vaikeasti luettavia ohjekirjoja

Suomeen palattuaan hän törmäsi samaan ongelmaan. ”On mielestäni turhaa harmitella, että asukkaat eivät huolla tai seuraa laitteitaan, kun käytännössä urakoitsija on lyönyt hänelle ison mapin käteen urakan päätteeksi”, Jukka toteaa ja kertoo esimerkkinä oman kotinsa lämminvesivaraajan.

”Lämminvesivaraajamme hajosi ja vaihdoimme uuteen vastaavaan. Siinä ilmeni kahden kuukauden jälkeen hitsisaumassa pistemäinen vuoto. Olin tietenkin saanut hienon ohjekirjan edellisen säiliön mukana. Uusi säiliö oli hieman erilainen, mutta sen mukana saatu ohjekirja oli aivan sama vanha”, Jukka kertoo. ”Uuden säiliön tyyppi oli hapotettu ja se on merkinnältään VLS HAP. Tätä merkintää ei ollutkaan ohjeessa. Keskustelin asentajan kanssa ohjeesta, jossa kerrottiin, että lämminvesivaraajalle edellytetään varoventtiilin koestusta 3-4 kk:n välein. Ohjekirjasta vaan joutuu katsomaan kolmelta eri sivulta, että tämän oppii tekemään”. Eikä tässä vielä kaikki, sillä samalla keskustelulla kävi ilmi, että uuden lämminvesivaraajan varoventtiili on ohjekirjan kuvaan verraten aivan erilainen.

Pakkausmateriaaliin muistilista

Ohjeiden huonon luettavuuden lisäksi Jukka kritisoi pakkausmerkintöjä – tai pikemminkin pakkausmateriaalin hyödyntämistä asiakaslähtöisesti. ”Olen itse tehnyt yksinkertaisen taulukon lämmöntalteenottolaitteen suodattimen paketin päätyyn. Siinä on selkeästi merkitty mikä suodatin, milloin vaihdettava ja milloin vaihdettu”.

Yleensä energiansäästöä saadaan aikaiseksi jo pelkästään sillä, että taloteknisiä laitteita kunnossapidetään ja huolletaan. ”Tämä saattaa kuulostaa tällaiselta yksinäiseltä huudolta korvesta, mutta onhan tämä nyt merkittävä asia”, Jukka naurahtaa.

Laitetoimittajien tarjoama koulutus on tärkeää

Jukka ehdottaa käytettävyydeltään parempien ohjeiden ja pakkausmateriaalin hyödyntämisen lisäksi laitetoimittajien aktiivisuutta. ”Esimerkiksi tietoiskuja ammattikouluissa, nuoret kuuntelevat kyllä”, hän kannustaa. Luonnollisesti myös Suomen LVI-liiton jäsenyhdistykset ovat hyvä kohde käydä pitämässä esittelyilta. Pienillä paikkakunnilla tavoittaa yhtä yritystä enemmän alan ammattilaisia, kun ottaa yhteyttä paikalliseen LVI-yhdistykseen.

Toisaalta Jukka rohkaisee myös tilaajia. ”Uskaltakaa vaatia! Kaikilla ei ole esimerkiksi autoa, mutta jokainen ihminen kohtaa LVI-laitteita ihan joka päivä. Olen itse sitä mieltä, että LVI-urakoitsija on työnsä tehnyt, kun on luovuttanut mapin, jossa on selkeästi merkattu, mitä laitteita on asennettu ja miten niitä kuuluu huoltaa”.