Blogi Sivu 14

Yhteistyössä kohti energiatehokasta rakennuskantaa Euroopassa

Unkarista kotoisin oleva Anita Derjanecz johtaa eurooppalaisten LVI-järjestöjen katto-organisaation, REHVAn toimintaa. ”Kun minut palkattiin alun perin projektipäällikön tehtäviin, oli se hyvin poikkeuksellinen tilanne, sillä ensimmäistä kertaa REHVAan palkattiin henkilö, jolla ei ollut teknillistä koulutusta”, Anita kertoo.

Derjaneczilla on kuitenkin hyvin vaikuttava tausta. Hän toimi Unkarissa aluekehityksen tehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, joista viimeiset neljä osastonjohtajana ja virkaa tekevänä toimitusjohtajana. Hänellä on tutkinnot kulttuuriantropologiasta ja kielitieteistä sekä maisterintutkinto aluekehittämisestä. Sen lisäksi hän on suorittanut opintoja muun muassa immateriaalioikeuksien hallinnasta ja innovaatiojohtamisesta.

Työskennellessään rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä projekteissa hän tutustui Zoltán Magyariin, joka on muun muassa unkarilaisen ÉTE:n (LVI-asiantuntijoiden yhdistys) varapuheenjohtaja. Magyar oli tuolloin myös REHVAn hallituksen jäsen ja rohkaisi Anitaa hakemaan REHVAssa avoinna ollutta tehtävää.

Teknillisen koulutustaustan puute ei suinkaan ole ollut haaste, vaan jopa etu, Anita kertoo. ”REHVAn päätehtävä on levittää ammatillista informaatiota ja työ vaatii erityisesti projektinhallinnan osaamista. Olemme menestyneet hyvin, sillä REHVAlla on nyt useita merkittäviä projekteja. Verrattuna tilanteeseen seitsemän vuotta sitten olemme lisänneet merkittävästi läpimenneiden ehdotusten määrää Euroopan Unionin komissiossa.”

REHVAn kautta vaikutamme Euroopan unionin alueen lainsäädäntöön

REHVAn toiminnanjohtamisen lisäksi Derjanecz edustaa organisaatiota EU-tasolla sekä muiden vastaavien järjestöjen parissa. Yhdessä teknologia ja tutkimus -komitean (TRC) puheenjohtajan Jarek Kurnitskin kanssa he koordinoivat ja seuraavat REHVAn vaikuttamista. He kokoavat REHVAn jäsenliittojen, kuten suomalaisen FINVACin sekä asiantuntijoiden antamat kommentit lausunnoksi, jonka REHVAn hallituksen täytyy vielä hyväksyä ennen julkaisua. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) päivitys.

REHVA osallistuu useisiin eurooppalaisiin energiatehokkaita, älykkäitä ja terveellisiä rakennuksia tutkiviin ja kehittäviin projekteihin. ”Käytännön tehtävissä toimivat Matteo Urbani, Giulia Marenghi sekä Andrei Litiu, itse osallistun strategisesti merkittävimpiin projekteihin”, Anita kertoo.

Derjaneczin mielestä REHVAn tulee kehittyä aiempaakin vaikuttavammaksi asiantuntijaksi ja luoda lisäarvoa myös uusille järjestöille, joita syntyy jatkuvasti. ”Olemme tällä hetkellä tiedon välittäjiä, luomme oppaita ja opintomateriaaleja. Seuraavaksi meidän tulee osallistaa jäseniämme projekteihin. Nyt syksyllä aloitamme uuden projektin U-CERTin kanssa ja seitsemän jäsenliittoa tulee olemaan mukana. Projekti tähtää käyttäjälähtöiseen energiatehokkuuden arviointiin ja sertifiointiin, joka edesauttaa rakennusten energiatehokkuuden standardisointia EU-maissa.”

REHVA on tiedonvälittäjä ja luo tärkeitä verkostoja

EU-projekteihin osallistuu useita erilaisia organisaatioita. ”Täytyy muistaa, että roolimme ja vahvuutemme on olla ensisijaisesti tiedon välittäjä. Ei esimerkiksi koordinoija tai tutkija. Olemme riippuvaisia eurooppalaisten yliopistojen verkostostamme, sillä niillä on yleensä tieteellisen osaamisen lisäksi kyky ja mahdollisuudet hallinnoida projekteja. Yliopistojen lisäksi pyrimme aina osallistamaan alan yrityksiä: valmistajia ja konsultteja, jotta voimme varmistaa, että kehitteillä olevat ratkaisut ovat myös markkinakelpoisia. On mielestäni myös tärkeää mainita, että usein jäsenorganisaatioillamme ei ole kokemusta tai kapasiteettia toimia EU -projekteissa. Monet osallistuvat ensimmäisiin EU-projekteihinsa juuri REHVAn kautta”, Anita huomauttaa lopuksi.

REHVA vaikuttaa moni eri tavoin. Suurin osa jäsenistä ja uutiskirjeiden tilaajista saavat ensikäden tietoa alaan vaikuttavasta lainsäädännöstä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Myös REHVAn järjestämät seminaarit ja workshopit ovat merkittävä mahdollisuus päästä kuulemaan suoraan EU:n lainsäätäjiä itseään.

Sekä EU:n että kansallisen tason lainsäätäjät ovatkin avainkohderyhmä. ”Euroopan Unionin komissio tunnistaa meidät keskeisenä sidosryhmän edustajana, joten REHVA kutsutaan aina tapahtumiin tai konsultoimaan, kun kyse on esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudesta”, Anita kertoo. Konkreettisena esimerkkinä REHVAn työstä hän mainitsee SRI:n (suomeksi älyratkaisuvalmiusindikaattorin) kehitystyön. ”Tapasimme hiljattain Suomessa Aalto-yliopistolla, professori Risto Kososen vetämässä asiantuntijatapaamisessa, jossa käsittelimme kriittisiä pisteitä ja suosituksia käytännön tutkimustulosten perusteella.”

Merkittävin projekti ei välttämättä kehitä teknologiaa vaan laatua

Kysyttäessä merkittävimmästä EU-projektista tähän mennessä, Anita epäröi tovin. ”On vaikea arvioida merkittävintä projektia, sillä ne ovat monitahoisia, lähestyen tehtäviä eri näkökulmista. Projektit kuten hybridGEOTABS ja TRI-HP ovat keskittyneet kehittämään hybridilämpöpumppujen teknologiaa, kun taas PROF-TRAC projekti keskittyi lähes nollaenergiarakentamisen (nZEB) koulutukseen.”

Anitalle itselleen mikä tahansa projekti, joka vaikuttaa Euroopan alueen rakennuskantaan parantaen niiden energiatehokkuutta ja samaan aikaan varmistaen mukavat ja terveelliset sisäolosuhteet, on erityisen tärkeä. ”Eikä niissä välttämättä ole kysymys teknologian kehittymisestä, vaan pikemminkin prosessi- ja laadunhallinnan varmistamisesta ja siitä, että eri sidosryhmät kuten insinöörit, arkkitehdit, suunnittelijat, tilaajat ja omistajat ymmärtävät toisiaan ja toimivat yhteistyössä.”

Tutustu käynnissä oleviin projekteihin REHVAn sivuilla

 

Kommentoi RT-ohjekorttiehdotuksia viemäreiden sisäpuolisesta saneerauksesta

Rakennustietosäätiö RTS sr on lähettänyt lausunnolle ohjekorttiehdotukset, jotka käsittelevät viemäreiden sisäpuolista saneerausta. Tilaajan ohjekortissa käsitellään aihetta siten, että tilaajat ymmärtävät eri tekniikoiden soveltuvuudet ja käyttömahdollisuudet. Valvojan ja suunnittelijan ohjekortissa käsitellään aihetta hieman kattavammin siten, että saneeraushankkeissa päästään tehokkaampiin ja laadukkaampiin toteutuksiin.

Kommentoi ja kerro ajatuksesi 23.9.2019 mennessä tällä lomakkeella ja me koostamme kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi.

Tilaajan ohjeesta

Viemäreiden sisäpuolisissa saneerausmenetelmissä vanhat viemäriputket saneerataan sukittamalla, massaamalla tai pinnoittamalla. Perinteiseen putkiremonttiin verrattuna sisäpuoliset viemärisaneerausmenetelmät ovat yleensä edullisempia, sillä rakennusteknisiä töitä tarvitaan merkittävästi vähemmän. Kuntotutkimus on hyvä perusdokumentaatio suunnittelijalle ja urakoitsijalle niin putkiremonttia suunniteltaessa kuin myös urakkatarjousvaiheessa.

Tilaajan ohjekortissa käsitellään viemäreiden sisäpuolista saneerausta ja siihen liittyviä alan käytäntöjä ja toimintatapoja siten, että tilaajat ymmärtävät eri tekniikoiden soveltuvuudet ja käyttömahdollisuudet. Lue lisää.

Valvoja ja suunnittelija

Valvojalla ja suunnittelijalla on tärkeä rooli sisäpuolisen viemärisaneeraushankkeen läpiviennissä. On suositeltavaa, että suunnittelija olisi mukana hankkeessa alusta loppuun. Valvojan mahdollisimman varhainen mukaantulo on myös eduksi.

Ohjekortissa käsitellään viemäreiden sisäpuolista saneerausta asiantuntijoille avaamalla alan käytäntöjä ja toimintatapoja siten, että päästään kokonaisuutena tehokkaampiin ja laadukkaampiin toteutuksiin saneeraushankkeissa. Lue lisää.

Alkuperäinen lausuntopyyntö

Tarkista veronumerorekisteriin kuuluminen

Rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on ennen työskentelyn aloittamista oltava veronumero, joka on merkitty rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin.

Rekisteristä on aiemmin voitu poistaa henkilöiden tietoja vain henkilön oman pyynnön perusteella. Näin rekisteriin oli vuoteen 2018 mennessä kertynyt noin puolentoista miljoonan henkilön tiedot.

Viime vuonna veronumeroa käsittelevään lakiin Verohallinnolle lisättiin oikeus poistaa veronumerorekisteristä henkilöitä, jotka eivät sinne enää kuulu. Verohallinto poisti siten helmikuun lopulla veronumerorekisteristä 900 000 henkilöä. Merkitseväksi tekijäksi otettiin se, onko työntekijän tietoja ollut Verohallinnolle lähetetyillä työntekijäilmoituksilla viimeisen kahden vuoden aikana.

Jos epäilet, että tietosi poistettu veronumerorekisteristä, tarkista tietosi. Jos et löydä tietoasi, voit ilmoittautua rekisteriin uudelleen. Veronumerosi ei muutu.

Veronumero – ohje rakennusalan työntekijöille ja työnantajille

Tarkista veronumerorekisteriin kuuluminen

LVI-suunnittelu hyötyisi kotitalousvähennyksestä

LVI-suunnittelija tuo rakennukseen säädettävyyttä, käytettävyyttä, mukavuutta sekä kustannus- ja energiatehokkuutta. Suomen LVI-liitto ehdottaakin, että leikkausten sijaan kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin.

Rakennukset ja rakentaminen muodostavat noin 40 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Kun rakennusten lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät mitoitetaan energiatehokkaiksi ja kohdilleen, säästyy sekä rahaa että energiaa. Tässä LVI-suunnittelulla on merkittävä rooli.

Suomen LVI-liitto ehdottaakin, kotitalousvähennystä kehitettäisiin tukemaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista lisäämällä LVI-suunnittelu sen piiriin. Toistaiseksi kotitalousvähennyksen saa muun muassa LVI-asennuksesta, kodin remontoinnista, ulkorakennuksen maalauksesta sekä sähkö-, putki- ja kaapelitöistä. LVI-suunnittelu jää kuitenkin veroedun ulkopuolelle.

Suunnittelija valitsee ja mitoittaa rakennuksen LVI-järjestelmät kohdilleen. Kun verotus kannustaisi ammattisuunnittelijan käyttämiseen, saisimme rakennuksiimme parempaa
energiatehokkuutta, käytettävyyttä, toimivuutta ja sisäilmaa. Kustannustehokkuuden kautta investointi suunnittelijaan myös maksaa itsensä ajan kanssa takaisin.

– Ammattilaisen avulla oikeat ratkaisut saadaan oikeaan paikkaan ja kokonaisuudet toimiviksi, sanoo Suomen LVI-liitto SuLVIn Samuli Könkö.

Kuntotutkimuksesta suunnitteluun

LVI-suunnittelun lisäksi kotitalousvähennyksen piiriin voisi hyväksyä laajemmin myös rakennusten kuntotutkimukset. Ne kulkevat suunnittelun kanssa ikään kuin parivaljakkona: kun rakennuksen kunto ja sen tarvitsemat toimenpiteet ovat tiedossa, remontin pystyy aikatauluttamaan ja rytmittämään oikein.

Ilman suunnitelmia lopputulos ei välttämättä toimi toivotulla tavalla ja luvatut säästöt voivat jäädä saavuttamatta.

– Pahin tilanne on tehdä remontti ilman mitään suunnitelmia. Se voi sattumalta onnistua hyvinkin, mutta usein remontti ei silloin mene niin kuin on ajateltu. Jälkeenpäin asioita on vaikea korjata, jos mitään ei ole etukäteen suunniteltu. Varsinkin, jos urakastakaan ei sovita kunnolla, Könkö sanoo.

Kokonaisuus hallintaan

LVI-suunnittelijoita käytetään paljon uusissa rakennuksissa, ja tietyt isommat peruskorjaustyöt edellyttävätkin suunnittelijoita ja työnjohtajia. Kotitalousvähennyksen laajentamisesta hyötyisi siksi eniten korjausrakentaminen.

– Ammattisuunnittelijan käyttö on hyödyksi vähänkin isommassa remontissa, kuten järjestelmien uudistamisessa tai maalämmön rakentamisessa, Könkö kertoo.

Asiantunteva osaaminen näkyy siis rakennuksen laitteissa ja olosuhteissa. Ja kun tekeminen on huolellisesti suunniteltua, myös urakoitsijan työ helpottuu.

– Suunnittelija huomioi rakennuksen kokonaisuuden, jolloin jokaista palikkaa ei toteuteta erikseen. Nykyään monissa rakennuksissa on useampia järjestelmiä, kuten aurinkosähköä ja hybridijärjestelmiä. Niiden on tärkeää toimia kokonaisuutena.

 

Artikkeli julkaistu ePressissä 16.8.2019

Kommentoi InfraRYLin vesihuoltorakenteet-osan lukuja

Kommentoi InfraRYL:n infrarakenteiden yleisten laatuvaatimusten työnosa –lukuja pääryhmästä 30 000 Järjestelmät. Lausuntoa pyydetään jäte- ja hulevesiviemäreiden sekä vesijohtojen luvuista.

Lähetä kommenttisi kirjoittaen tai liitetiedostona tällä lomakkeella 30.8.2019 mennessä ja kokoamme teidän kommenttinne yhteiseksi lausunnoksi Rakennustiedolle.

Alkuperäinen materiaali Rakennustiedon lausuntopyyntösivuilla. Jos haluat Word-tiedostot luvuista, saatte ne tuotepäällikkö Katri Metsomäeltä, katri.metsomaki(at)rakennustieto.fi.

Suomen LVI-liitto hakee toiminnanjohtajaa

Suomen LVI-liitto SuLVI ry tarjoaa jäsenyhdistystensä jäsenille oman ammattitaitonsa kehittämistä koulutuksilla ja pätevöitymispalveluilla. Olemme LVI-alan ammattilaisten verkosto, jonka jäsenenä saa uusimmat uutiset ja vaikuttaa alan kehittymiseen. Jäsenyhdistyksen jäsenenä tutustuu myös oman alueensa ammattilaisiin ja liiton kautta tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät.

Tuemme alan kehitystä ja tutkimustyötä Säätiö LVY:n kautta. Kokoamme jäsentemme kommentit alan säätelyn ja oppaiden lausuntopyyntöihin. Osallistumme alan kannalta merkittäviin kehittämishankkeisiin ja toimimme läheisessä yhteistyössä alan sekä kotimaisten että ulkomaisten organisaatioiden kanssa, tavoitteenamme varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa.

Ja nyt haemme TOIMINNANJOHTAJAA johtamaan liiton toimintaa ja edistämään LVI-tekniikan tunnettuutta maassamme.

Tehtäviäsi ovat johtaa hallituksen työparina liiton toimintaa, vahvistaa liiton asemaa yhteiskunnallisena toimijana, vastata liiton taloushallinnosta ja toimia esimiehenä toimiston henkilöstölle. Työ edellyttää yhteydenpitoa paikallisiin jäsenyhdistyksiin ja siihen liittyen myös valmiutta matkustaa. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä tarvitaan englannin kielen taitoa, muu kielitaito luetaan eduksi.

Edellytämme LVI-teknistä tutkintoa ja taloushallinnon ymmärrystä. Lisäksi toivomme sinulta hyviä ihmissuhdetaitoja, kykyä johtaa asiantuntijaorganisaatiota ja että ymmärrät hyvän, vuorovaikutuksellisen henkilöstöjohtamisen merkityksen.

Arvostamme aitoa paloa ja näkemystä kehittää liiton toimintaa yhä paremmin henkilöjäseniämme palvelevaksi ja keskeisten sidosryhmien tuntemusta. Ja jos on tämän päälle olet ehtinyt kerätä kokemusta myynnin ja markkinoinnin saralta, järjestöalalta ja tunnet energiatekniikkaakin, olemme täysin myytyjä.

Tehtävä täytetään mahdollisimman pian ja haku avoinna toistaiseksi. Tehtävä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Työsopimuksessa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Lisätietoa toiminnastamme osoitteessa sulvi.fi, saatiolvy.sulvi.fi ja lvi-ala.fi. Tehtävästä kertoo lisää hallituksen puheenjohtaja Mikko Liljeberg, joka vastaa toimistoaikoina numerosta 040 826 3500.

Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydämme osoitteeseen mikko.liljeberg(at)komfovent.com.

Kommentoi ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) toimeenpanosäädöksen 2015/1188 muutosluonnosta

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää edustamanne tahon kommentteja liitteenä olevasta ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) toimeenpanosäädöksen 2015/1188 muutosluonnoksesta. Toimeenpanosäädös koskee paikallisia tilalämmittimiä.

Lisäksi pyydetään kommentteja liitteenä olevasta keskustelupaperista paikallisten tilalämmittimien ja ilma-ilmalämpöpumppujen energiamerkinnän yhdistämisestä.

Asetuksen muutos pitää sisällään säädöksessä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme kommenteista yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Kommentoi ilma-ilma huoneilmastointikoneiden ja lämpöpumppujen ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusluonnoksia

Suomen kannan valmistelemista varten ympäristöministeriö pyytää kommentteja ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintäasetuksen EU 2017/1369 ilma-ilma huoneilmastointikoneita ja lämpöpumppuja koskevista toimeenpanosäädösluonnoksista. Lisäksi pyydetään kommentteja mainittuihin asetusluonnoksiin liittyviin liitteenä oleviin komission täytäntöönpanopäätösluonnoksiiin.

Kommentoi tällä lomakkeella 21.8.2019 mennessä ja kokoamme teidän kommenteistamme yhteisen lausunnon ympäristöministeriölle.

Toimeenpanosäädökset korvaisivat huoneilmastointilaitteiden nykyisen ekosuunnittelua koskevan komission asetuksen No 206/2012 ja energiamerkintää koskevan komission delegoidun asetuksen No 626/2011.

Ehdotukset pitävät sisällään säädöksissä käytetyn sähkön muuntokertoimen muuttamisen arvosta CC=2,5 arvoon CC=2,1.

Voimassa oleva ilmastointikoneita koskeva komission asetus No 206/2012 ja komission delegoitu asetus No 626/2011.

Kommentoi 2.9.2019 mennessä: ilmastoa, ilmastonmuutosta ja ilmastotietoista suunnittelua käsittelevät RT-ohjekorttiehdotukset

Ilmastolla on suuri vaikutus materiaalien kestävyyteen, mikä tulee huomioida rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. Kasvillisuus vaikuttaa paikallis- ja pienilmastoon, mitä voidaan hyödyntää monin tavoin suunnittelussa.

Rakennustietosäätiö RTS pyytää kommenttejanne neljään ohjekorttiin. Kerro mielipiteesi tällä lomakkeella 2.9.2019 mennessä ja koostamme kommenteista yhteisen lausunnon Rakennustietosäätiölle.

RTS 19:20 Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle

RTS 19:20 Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle on osa Ilmastotietoinen suunnittelu RTohjesarjaa, joka kattaa neljä itsenäistä ohjekorttia.

Kortissa tarkastellaan ilmasto- ja sääilmiöitä Suomessa rakentamisen
ja rakennetun ympäristön näkökulmasta. Ohjekortti on tarkoitettu kaikille
rakennushankkeen osapuolille. Aiheena ovat ilmaston tekijät Suomessa, ilmaston vaikutus materiaaleihin, kasvillisuuden ja vesistöjen vaikutus ilmastoon, sekä listaus lisäkirjallisuudesta.

RTS 19:20 ohjekorttiehdotus. Ilmasto. Perustietoa suunnittelijalle ohjekorttiehdotus (pdf)

RTS 19:21 Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä

RTS 19:21 Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä -ohjekortissa tarkastellaan ilmastonmuutosta sekä keinoja sen hillintään ja siihen sopeutumiseen rakennetussa ympäristössä. Ohjeet on tarkoitettu kaikille
rakennushankkeen osapuolille.

Kortissa käsitellään ilmastonmuutoksen syitä ja sen hillitsemistä alue- ja yhdyskuntatasolla sekä rakennustasolla (rakennuksen hiilijalanjälki, energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot jne..). Lisäksi kortissa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista alue- ja yhdyskuntatasolla sekä rakennustasolla.

RTS 19:21 ohjekorttiehdotus. Ilmastonmuutos. Hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä (pdf)

RTS 19:22 Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö

RTS 19:22 Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö -ohjekortissa tarkastellaan paikallisilmastoon vaikuttavia tekijöitä, hyvän pienilmaston luomista sekä muuttuvan ilmaston ja sään vaikutuksiin varautumista keinoin alue- ja yhdyskuntasunnitteussa. Ohjeet on tarkoitettu kaikille rakennushankkeen osapuolille.

Ilmastotietoinen suunnittelu huomioi alueen paikallis- ja pienilmasto-olosuhteet ja pyrkii vaikuttamaan niihin suotuisasti. Ennustetut muutokset ilmastossa huomioidaan ja niihin pyritään sopeutumaan. Ilmastonmuutoksen seurauksena suunnittelu monimutkaistuu, kun tavoitteet voivat olla osin ristiriitaisia sään äärevöityessä. Esimerkiksi helteiden lisääntyessä varjostus ja ilman liikkuminen korostuvat, korkean rakentamisen tuodessa oman
lisänsä huolellisine tuuliolosuhteiden tutkimisineen.

Ilmastotietoisella suunnittelulla pyritään pienentämään ilmastonmuutoksesta koituvia äärevöityvän sään vaikutuksia ja luomaan kestävää ja miellyttävää asuin- ja toimimisympäristöä. Puisto voi viilentää paahteista kaupunkia jopa kilometrin etäisyydellä. Sateiden lisääntyessä viherkatot ja piha-alueiden käsittely auttavat hulevesien hallinnassa.

RTS 19:22 ohjekorttiehdotus. Ilmastotietoinen suunnittelu. Maankäyttö (pdf)

RTS 19:23 Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu

RTS 19:23 Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu -ohjekortissa tarkastellaan pienilmastoon vaikuttavia tekijöitä, hyvän pienilmaston luomista ja muuttuvan ilmaston vaikutuksiin varautumista rakennussuunnittelussa ja siihen liittyvässä piha- ja korttelitason suunnittelussa. Ohjeet on tarkoitettu kaikille rakennushankkeen osapuolille ja ohjekortti tarjoaa käytännön ohjeita rakennusten ja niiden lähiympäristön suunnitteluun.

Pienilmastolla tarkoitetaan havaittavissa olevien, koettuun miellyttävyyteen vaikuttavien valo-, lämpö-, tuuli- ja kosteusolosuhteiden yhteisvaikutusta. Ilmastotekijöitä, joihin pyritään vaikuttamaan tai sopeutumaan, ovat

  • aurinko: luonnonvalo, ylilämpeneminen, säteilyrasitus
  • tuuli ja ilmanlaatu
  • sade, sisältäen kosteusrasituksen, hulevedet, tulvat, lumen ja liukkauden.

RTS 19:23 ohjekorttiehdotus. Ilmastotietoinen suunnittelu. Rakennussuunnittelu (pdf)

Alkuperäinen lausuntopyyntö Rakennustietosäätiön sivuilla.

Kommentoi 16.8.2019 mennessä: Rakennuksen digitaalinen turvallisuus

Rakennuksen digitaalinen turvallisuus, tilaajan ohjeessa käsitellään tilaajan (rakennuksen omistajan, haltijan tai muun rakennushankkeeseen ryhtyvän) näkökulmasta talotekniikan
tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka on huomioitava rakennuksen elinkaaren aikana, sekä keinoja talotekniikan tietoja kyberturvallisuusriskien hallintaan. Tähän ohjekorttisarjaan sisältyvät vastaavat ohjeet myös suunnittelijoille sekä kiinteistönpidosta vastaaville tahoille.

Kommentoi rakennuksen digitaalisen turvallisuuden tilaajan ohje-ehdotusta tällä lomakkeella 16.8.2019 mennessä. Koostamme kommenteista yhteisen lausunnon Rakennustiedolle.

Ohjekorttiehdotukseen on muun muassa koottu:

  • Lait, säädökset ja direktiivit
  • tärkeimmät niistä standardeista ja ohjeista, joita rakennusten talotekniikan digiturvallisuuteen liittyy.

Ohje-ehdotus: Rakennusten digitaalinen turvallisuus. Tilaajan ohje (Pdf)

Koska riskejä voidaan käsitellä eri tavoin ja eri organisaatioilla on erilaisia riskinsietokykyjä, luvussa on esitetty neljä yleisesti käytettävissä olevaa digiturvallisuuden tasoa (DT1–4) helpottamaan tavoiteasettelua ja suojaustason ilmoittamista. Ohjeen sähköisen version liitteenä on taulukko, josta eri osa-alueiden DT1–4 vaatimukset käyvät ilmi.

Liite: taulukko Rakennuksen digitaalinen turvallisuus (Excel)

Yleisesti rakennuksen digiturvallisuudesta

Talotekniikkaan liittyvien eri palvelujen, toimintojen sekä tietojen suhteen noudatetaan digiturvallisuudesta annettua lainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja niissä käytetään asianmukaisia turvamekanismeja. Osa tiedoista on yksityisyyden suojaan kuuluvia ja osa järjestelmistä on turvallisuuden ja omaisuuden suojan kannalta jopa kriittisiä.

Talotekniikan digiturvallisuuden laiminlyönnit voivat myös lisätä kiinteistöjen omistajien ja niiden hallinnosta vastaavien riskiä joutua taloudellisesti vastuuseen.

Talotekniikan digiturvallisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, tietoturvaan, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen. Näiden asianmukainen hoitaminen voi olla myös positiivinen riski ja parantaa kiinteistön arvoa ja arvostusta sekä tuottoa.

Keskeisimmät riskit

Tietosuojaan ja -turvaan kohdistuvien riskien lisäksi rakennuksen sisäolosuhteisiin, energiankulutukseen ja moniin toimintoihin voidaan kohdistaa kybervaikutus, jolla voidaan pyrkiä vaikuttamaan hyvinkin monipuolisesti ja laajasti rakennuksen käytettävyyteen, käyttäjiin ja kustannuksiin.

Rakennuksen käyttäjiin voidaan kohdistaa toimintakykyyn ja jopa terveyteen kohdistuvia vaikutuspyrkimyksiä ilmastoinnin ja valaistuksen ohjauksen kautta ja näin aiheuttaa käyttäjälle merkittäviä taloudellisia vahinkoja.

 

Alkuperäinen lausuntopyyntö Rakennustiedon sivuilla.

Artikkelia tarkennettu 31.7.2019.