Blogi Sivu 11

Säätiö LVY:n apurahat haettavissa

Apurahaa voi anoa LVI-talotekniikkaan liittyvään tutkimukseen, väitöskirjan, diplomityön tai ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekemistä varten. Tutkimuksella tulee olla merkitystä LVI-talotekniikan koulutukseen tai käytännön suunnittelu- ja toteutusratkaisujen uudistamiseen.

Apurahaa voi anoa myös alan toiminnan kehittämiseen. Yleishyödyllinen toiminta voi parantaa alan kiinnostavuutta koulutusalana tai kehittää alan asiakaslähtöistä palveluliiketoimintaa.

Apurahaa anotaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka sisältää projektisuunnitelman, aikataulun ja haettavan apurahan määrän. Hakemuksille ei ole erikseen määriteltyä ajankohtaa, eli apurahahakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti. Lisätietoja saatiolvy.sulvi.fi tai sähköpostitse sulvi(at)sulvi.fi.

Hakemukset käsitellään säätiön hallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontuu noin kolmen kuukauden välein.

Tue alan kehittämistä ja opiskelua Säätiö LVYn kautta

Säätiö LVY sr ottaa vastaan sen toimintaa tukevia avustuksia ja lahjoituksia, kunhan näihin ei liity ehtoja, joiden säätiön hallitus katsoo olevan ristiriidassa säätiön etujen ja tarkoituksen kanssa. Vastaanotetut avustukset on hoidettava niiden sääntöjen sekä lahjoittajien mahdollisesti antamien erikoismääräysten mukaisesti. Ellei säätiön saaman omaisuuden hoidosta ole mitään erikoismääräyksiä, liitetään se, samoin kuin säätiön peruspääoma ja muukin omaisuuden tuotto, säätiön käyttörahastoon. Lisäksi edellytetään, että säätiön varat on sijoitettava turvaavasti korkoa tuottavasti. Säätiö voi omistaa myös kiinteätä omaisuutta.

Säätiö LVY sr on Savo-Karjalan yritysverotoimiston päätöksellä nimetty vähennyskelpoisen rahoituslahjan saajaksi. Päätös on voimassa vuosina 2017-2021.

Toinen yhteisö, joka tekee Säätiö LVY sr:lle vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, saa vähentää tulostaan verotuksessa. Lahjoituksella voi myös onnitella juhlivaa henkilöä, yritystä tai yhteisöä. Omana merkkipäivänä voi myös ohjata onnittelut säätiön toiminnan tukemiseen. Tarkemmat tiedot saa säätiön asiamieheltä, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:ltä.

Säätiön organisaatio

Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa viisijäseninen hallitus. Kolme hallituksen jäsentä edustaa Suomen LVI-liitto SuLVI ry:tä, yksi jäsen edustaa LVI-TU LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:tä ja yksi jäsen Talotekninen teollisuus ja kauppa Talteka ry:tä. Lisäksi hallituksella on ulkopuolinen sihteeri/varainhoitaja.

Säätiö LVY sr historia

Säätiön perustaja Karl Viktor Lindholm syntyi Pietarissa 24.7.1879 ja valmistui diplomi-insinööriksi Polyteknillisestä Opistosta vuonna 1902. Lindholm toimi Keskuslämpö Oy:n toimitusjohtajana vuonna 1953, kun Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Yhdistys ry (nykyinen Suomen LVI-liitto SuLVI ry) perusti maaliskuun 5. päivänä teknisen tutkimustyön tukemiseksi Säätiö L.V.Y. -nimisen säätiön.

K.V. Lindholm lahjoitti säätiön peruspääoman 100 000 markkaa. Perustamiskirjan allekirjoittajina olivat tuon ajan alan vaikuttajat: G. Granden, J. Saarto, V. Apari, P. Witikainen ja I. Aspiala.

Onnea ja menestystä vuodelle 2020!

Suomen LVI-liitto starttaa vuoden Korjausrakentamisen messuilla, jossa julkistamme yhdessä muiden alan keskeisten järjestöjen kanssa valitun Vuoden putkiremontti -kilpailun voittajan. Palkitsemalla onnistuneen työn haluamme nostaa esiin hankkeita, joissa on kehitetty yhteistyössä toimintatapoja ja menetelmiä asiakaskeskeisten ja kustannustehokkaiden putkiremonttien puolesta. Tavoite on myös kannustaa taloyhtiöitä remonttien käynnistämiseen ajallaan ja alaa entistä parempiin suorituksiin.

2020 on Suomen LVI-liitolle juhlavuosi

Suomen LVI-liiton voidaan katsoa saaneen alkunsa vuonna 1930, kun DI Usko Pöysälä kutsui yksitoista alan miestä keskustelemaan hankkeesta. Perustettiin Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Kerho. Kerhon kokoukset tarjosivat jäsenille haluttua ammattitietoa, jota maassa ei silloin ollut kahta saksankielistä oppikirjaa enempää. Kerho myös tarjosi monille ensi kertaa tilaisuuden keskustella työhön liittyvistä asioista työpaikan ulkopuolella. Lämpö- ja Vesijohtoteknikkojen Yhdistys ry:stä tuli sittemmin  Suomen LVI-liitto SuLVI ry, joka puolestaan perusti maaliskuun 5. päivänä 1953 teknisen tutkimustyön tukemiseksi ”Säätiö L.V.Y.” -nimisen säätiön. Näin vuoden alussa haluammekin jälleen muistuttaa apurahojen hakemisesta.

SuLVI 90-vuotisjuhlat

Vuoden 2020 kohokohta on kesäkuun juhlat, johon toivomme mahdollisimman monta osallistujaa!  Illan aikana Aava & Bangin luova johtaja, omaperäisestä näkökulmasta, räjähtävästä energiasta ja ylitsepursuavasta huumorista kiitosta saanut Kuolleistaherättäjä Mikko Kalliola herättelee ajatuksia ja kutkuttelee nauruhermoja, taikuri Thomas Temple hämmästyttää ja Karoliina Kallio yhtyeineen viihdyttää LVI-alan ammattilaisia.

Suomen LVI-liiton henkilöjäsenille illalliskortit ovat etuhintaisia ja henkilöjäsenen avec osallistuu myös etuhintaan. Juhlaa sponsoroivat yritykset näkyvät jokaiselle juhlijalle muistoksi kuvattavassa kuvassa tai onnitteluissa, jotka julkaistaan Talotekniikka-lehden välissä juhlaliitteessä – oman valinnan mukaan, jokaiselle löytyy sopiva kattaus yhteisessä juhlassamme!

Illalliskorttien, yrityspöytien ja onnitteluiden tilaukset SuLVI90-sivustolla.

Vuoden innovatiivinen LVI-suunnittelija -kilpailun hakuaika tammikuun loppuun

Suomen LVI-liitto, Talotekniikka-lehti ja Unidrain palkitsevat työssään ansioituneen, ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisuja ehdottavan ja kokeilevan LVI-suunnittelijan upealla opintomatkalla Tanskaan ja Unidrainin uuteen pääkonttoriin lähelle Kööpenhaminaa.

Voittaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivässä 12.2.2020. Kilpailuhakemus ja lisätiedot – hakuaika päättyy 31.1.2020. Muista myös ostaa tiimillesi edullinen ryhmälippu suunnittelijapäivään.

 

Mahtava vuosi edessämme, menestystä kaikille vuoteen 2020!

Kommenttipyyntö vesikalusteiden merkintään

Ympäristöministeriö kommenttejanne keskustelupaperissa (discussion note taps and showers, pdf) esitettyihin kysymyksiin:

  1. Does the Consultation Forum agree with the conclusions drawn from the 2014 MEErP preparatory study on taps and showers, including the 2019 follow-up study?
  2. Does the Consultation Forum have a preference at this stage between the different options discussed in this paper?
    • Mandatory water and energy label under the Energy Labelling Regulation
    • Voluntary Agreement under the Ecodesign Directive, including information on the maximum water flow and energy used in the form of a label
    • No policy intervention (possible development of an industry-led unified label)
  3. Does the Consultation Forum agree that a standardisation request to European standardisation organisations on functionality testing should be prepared?

Lisäksi kommentteja pyydetään ehdotukseen vapaaehtoisesta merkintää koskevasta sopimuksesta (Proposal Unified Water label, pdf) ja standardisointipyyntöjä koskeviin luonnoksiin: draft Standardisation request taps showers ANNEXES (pdf) ja draft Standardisation_request-Taps and showersrev (pdf).

Esitetty sopimus olisi vaihtoehto EU:n ekosuunnitteludirektiivin ja/tai energiamerkintäasetuksen mukaisille säädöksille.

Komission teettämän selvityshankkeen dokumentit 

EU:n jäsenmaat voivat toimittaa kirjallisia kommentteja 17.1.2020 asti. Lähetä kommenttisi 16.12.2019 mennessä ympäristöministeriöön sähköpostiosoitteeseen pekka.kalliomaki(at)ym.fi .

Konsultaatiofoorumin jälkeen toimitettavat kommentit pyydetään 13.1.2020 mennessä samaan osoitteeseen. Tiedustelut sähköpostilla edellä mainittuun osoitteeseen tai puhelimitse Pekka Kalliomäki/YM puh. 050-572 6359.

Arvoa yhteistoimintajäsenelle

ARVO-hanketta ovat käynnistämässä Jyväskylän yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ratkaisuja rakennusten optimaaliseen käyttöön ja elinkaaren hallintaan uuden teknologian avulla.

Metropolian teknologiapäällikkö Jarmo Tuppurainen kertoi syyskuun aamiaistapaamisessa Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenille ja yhteistyökumppaneille RFID-teknologiapohjaisista passiiviantureista rakennekosteuden mittaamisessa. Passiivianturointi rakennuskosteuden mittaamisessa on yksi ARVO-hankkeen osa-alueista.

Myös VILPE Oy:n toimitusjohtajana vuoden 2020 alussa aloittava Tuomas Saikkonen osallistui aamiaistilaisuuteen. ”Olimme jonkin verran keskustelleet jo aiemmin tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä ja aamiaistilaisuuden jälkeen teimme hyvin nopeasti päätöksen osallistua hankkeeseen”, kertoo Saikkonen. Ketteryys on perheyrityksen yksi etu, tarvittaessa investointipäätöksiä voi tehdä nopeastikin. ”Katsoimme, että ARVO-hanke on juuri sitä, mihin VILPE haluaa tuotekehityksessään panostaa. Aluksi pohdimme osallistumista omalla osa-alueella, mutta päädyimme lopulta tukemaan hankekokonaisuutta.”

Hanke yhdistää rakentamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja IT-alan sekä uusimman IoT-teknologian

”Hankehakemus jätettiin Business Finlandiin 4. joulukuuta”, kertoo Tuppurainen. ” Tutkimusosapuolten (Metropolia, Haaga-Helia, HAMK, Jyväskylän yliopisto) lisäksi rinnakkaishankkeilla lähtee mukaan kuusi yritystä: kolme isoa rakennusliikettä, talotekniikkatoimittaja ja pari pientä softataloa. Lisäksi työpanoksella, materiaalituella ja rahallisella panoksella on mukana 12 toimijaa. Eli kaiken kaikkiaan hankkeessa on iso yrityskonsortio, ja suhtaudun varsin toiveikkaasti hakemuksen läpimenoon.”
ARVO-tutkimushanke yhdistää rakentamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja IT-alan sekä uusimman IoT-teknologian. Hanke luo käytäntöjä, joilla suunnittelun ja rakentamisen tieto sekä käyttötiedot integroidaan yhteen kiinteistöjen arvon, terveellisyyden, käyttöturvallisuuden ja -tehokkuuden optimoimiseksi. Työn tulokset muokataan palvelukonseptiksi.

Yhdessä toimien saamme enemmän aikaan

Tuomas Saikkonen haluaa myös omalla, henkilökohtaisella panoksella osallistua toimialansa kehittämiseen. Muun muassa Muoviteollisuus ry:n hallituksen jäsenenä hän katsoo, että monipuolinen verkostoituminen on erittäin tärkeää. ”On tärkeää ymmärtää mitä toimialalla ajatellaan, pysyä alan kehityksestä ja lainsäädännöstä perillä. Olen kiinnostunut myös Suomen LVI-liiton luottamustehtävistä.”

VILPEn yhteistoimintajäsenyydelle hän asettaa selkeät tavoitteet: ”Haluamme rekrytoida meille nuorta talenttia – siis tulevaisuuden innovatiivisia osaajia – ja siksi rakentaa vahvan, positiivisen työnantajabrändin. Suomen LVI-liiton yhteisoimintajäsenyys on osa sitä.”

 

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. VILPE on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.

Haemme uutta toiminnanjohtajaa

 

Edellisen toiminnanjohtajamme siirtyessä uusiin tehtäviin haemme TOIMINNANJOHTAJAA johtamaan liiton toimintaa ja edistämään LVI-tekniikan tunnettuutta maassamme.

Tehtäviäsi ovat johtaa hallituksen työparina liiton toimintaa, vahvistaa liiton asemaa yhteiskunnallisena toimijana, vastata liiton taloushallinnosta ja toimia esimiehenä toimiston henkilöstölle. Työ edellyttää yhteydenpitoa paikallisiin jäsenyhdistyksiin ja siihen liittyen myös valmiutta matkustaa. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä tarvitaan englannin kielen taitoa, muu kielitaito luetaan eduksi.

Edellytämme LVI-tekniikan ja taloushallinnon ymmärrystä. Lisäksi toivomme sinulta hyviä ihmissuhdetaitoja, kykyä johtaa asiantuntijaorganisaatiota ja että ymmärrät hyvän, vuorovaikutuksellisen henkilöstöjohtamisen merkityksen.

Arvostamme aitoa paloa ja näkemystä kehittää liiton toimintaa yhä paremmin jäseniämme palvelevaksi sekä keskeisten sidosryhmien tuntemusta. Ja jos on tämän lisäksi olet ehtinyt kerätä kokemusta myynnin ja markkinoinnin saralta, järjestöalalta ja tunnet energiatekniikkaakin, olemme täysin myytyjä.

Tehtävä täytetään mahdollisimman pian ja haku avoinna ja voimassa kunnes sopiva henkilö on löydetty. Tehtävä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Työsopimuksessa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Tehtävästä kertoo lisää hallituksen puheenjohtaja Mikko Liljeberg, joka vastaa toimistoaikoina numerosta 040 826 3500.
Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydämme osoitteeseen mikko.liljeberg(at)komfovent.com.

 

Suomen LVI-liitto SuLVI ry tarjoaa jäsenyhdistystensä jäsenille oman ammattitaitonsa kehittämistä koulutuksilla ja pätevöitymispalveluilla. Olemme LVI-alan ammattilaisten verkosto, jonka jäsenenä saa uusimmat uutiset ja vaikuttaa alan kehittymiseen. Jäsenyhdistyksen jäsenenä tutustuu myös oman alueensa ammattilaisiin ja liiton kautta tulevat tutuksi koko Suomen alan kärkitekijät.

Tuemme alan kehitystä ja tutkimustyötä Säätiö LVY:n kautta. Kokoamme jäsentemme kommentit alan säätelyn ja oppaiden lausuntopyyntöihin. Osallistumme alan kannalta merkittäviin kehittämishankkeisiin ja toimimme läheisessä yhteistyössä alan sekä kotimaisten että ulkomaisten organisaatioiden kanssa, tavoitteenamme varmistaa talotekniikan arvostettu huippuosaaminen Suomessa.

Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Isto Hietanen jättää tehtävänsä

Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Isto Hietanen on irtisanoutunut työ- ja luottamustehtävistään. ”Luonnollisesti on harmi, että menetämme erittäin pätevän toiminnanjohtajan näin pian. Isto ehti tehtävässään uudistaa ja kehittää SuLVIn tapaa toimia hallituksen toivomaan suuntaan”, kertoo Mikko Liljeberg, Suomen LVI-liiton hallituksen puheenjohtaja. ”Ymmärrämme kuitenkin hyvin, että Istolle työelämässä nyt avautunut mahdollisuus on sellainen, johon hän haluaa panostaa.”

Uuden toiminnanjohtajan rekrytointi avataan mahdollisimman pian ja kysymyksiin tehtävästä vastaa Mikko Liljeberg p. +358 40 8263500 tai mikko.liljeberg(at)komfovent.fi

Vuoden innovatiivinen LVI-suunnittelija palkitaan opintomatkalla Tanskaan

Kilpailun palkintona on kahden päivän opintomatka Tanskaan. Palkintoon kuuluvat meno-paluulennot, majoitus ja voittajalle järjestetty kiinnostava matkaohjelma. Unidrain Oy sopii voittajan kanssa matkan päivämäärät.

Unidrain, Suomen LVI-liitto ja Talotekniikka-lehti palkitsevat työssään ansioituneen, ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisuja ehdottavan ja kokeilevan LVI-suunnittelijan upealla opintomatkalla Tanskaan ja Unidrainin uuteen pääkonttoriin lähelle Kööpenhaminaa.

”Tanska on tunnettu innovatiivisista, uusia ratkaisuja tarjoavista tuotteista kuten Lego, Bang&Olufsen, Unidrain ja niin edelleen. Tanskassa on mahdollisuus tutustua hyvin moderneihin ja erikoisiinkin rakennushankkeisiin”, kertoo Thomas Granberg Unidrainilta.

Suomen LVI-liitto ja Talotekniikka-lehti ovat palkinneet aiemmin Vuoden nuorta LVI-suunnittelijaa. ”Halusimme siirtää painopistettä nuoresta työiästä kohti kykyä suunnitella ratkaisukeskeisesti, innovatiivisesti. Vuoden 2018 alussa voimaan tulleet asetukset toivat lisää vapautta suunnitteluun, joten siltäkin osin oli hyvä aika uudistaa kilpailun kriteereitä”, jatkaa Suomen LVI-liiton Samuli Könkö.

Voittaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivässä 12.2.2020. Hakuaika 1.12.2019 – 31.1.2020. Kilpailuhakemus ja lisätiedot osoitteessa sulvi.fi/sulvinsuunnittelijapaiva ja  unidrain.fi/unidrain-vuodenlvisuunnittelija.

 

Päivitetty verkko-osoitetta 9.1.2020.

Kommentoi TalotekniikkaRYL vesi- ja viemärijärjestelmät – ohje-ehdotuksia

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää kommentteja ja lausuntoja RYL-ehdotuksiin:

RTS 19:55 TalotekniikkaRYL. Osa 21.2, Vesijärjestelmät
RTS 19:56 TalotekniikkaRYL. Osa 21.2, Viemärijärjestelmät

Kommentoi tällä lomakkeella 3.1.2020 mennessä.

Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä (rakentamisen/rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset) esitetään hyvän rakennustavan mukaisen lopputuloksen kirjallinen kuvaus. RYLit edustavat koko kiinteistö‐ ja rakentamisalan käsitystä hyvästä rakennustavasta.

TalotekniikkaRYL Osa 21.2 Viemärijärjestelmät

Tässä osassa esitetään LVI 2010‐nimikkeistön pääotsikoinnin mukaisesti kiinteistöjen viemärijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että rakennusselostus (työselostus) voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä.

Ohjeessa käsitellään viemärijärjestelmien ja niihin liittyvien tuotteiden yleiset vaatimukset, viemärivesien käsittely sekä äänitasot. Tutustu tarkemmin.

TalotekniikkaRYL osa 21.2 Vesijärjestelmät

Tässä osassa esitetään LVI 2010‐nimikkeistön pääotsikoinnin mukaisesti kiinteistöjen vesijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että rakennusselostus (työselostus) voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Tätä osaa käytetään aina osan 20‐järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset kanssa. Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä. Tutustu tarkemmin.

Suomen LVI-liiton liittokokous järjestettiin 22.11.2019 Kuopiossa

Iltajuhla järjestettiin Scandic Kuopion upeassa juhlasalissa.

Liittokokous on Suomen LVI-liiton ylin päättävä elin, joka mahdollistaa jäsenten yhteisen päätöksenteon. Jäsenyhdistyksen äänivalta määräytyy edellisen kalenterivuoden jäsenyhdistysten jäsenmäärän perusteella liiton sääntöjen mukaisesti.

Saimaan LVI-yhdistys

Liittokokouksen tehtävä on hyväksyä hallituksen vuosikertomus, vahvistaa tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille. Lisäksi valitaan liiton puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, tilintarkastusyhteisö, hallituksen varsinaiset jäsenet ja näille varamiehet, liiton edustajat osakkuusyhtiöissä sekä seuraavaan vaalivaliokuntaan kuuluvat yhdistykset. Liittokokous myös vahvistaa liiton toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaksi  toimikaudeksi ja määrää jäsenmaksujen suuruuden.

Hämeenlinnan LVI-yhdistys

Tänä vuonna liittokokous järjestettiin Kuopiossa, Kuopion LVI-yhdistys KuLVIn toimiessa järjestävänä yhdistyksenä. Liittokokouksessa päätettiin seuraavasti:

  • Liiton puheenjohtajaksi valittiin Tapio Kanerva, varapuheenjohtajiksi Risto Kosonen ja Jarmo Kuitunen.
  • Liiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mikko Liljeberg, varapuheenjohtajaksi Johanna Satumäki.
  • Lisäksi uutena jäsenenä Suomen LVI-liiton hallitukseen valittiin Juha Nurkkala, uusina varajäseninä Esa Haavisto ja Jussi Kuusela.
  • Liiton jäsenmaksut säilyvät ennallaan, eikä niihin tule muutoksia.
Vantaan LVI-yhdistys

Vaalivaliokunta ehdottaa luottamushenkilöitä liiton toimielimiin ja edustajiksi. Valiokunta valitaan siten, että maa jaetaan viiteen vaalialueeseen ja kultakin alueelta arvotaan liittokokouksessa yhdistys. Vaalivaliokuntaan 2020 valittiin Forssan seudun LVI-yhdistys (vaalialue 1), Kouvolan LVI-yhdistys (2), Pieksämäen LVI-yhdistys (3), Etelä-Pohjanmaan LVI-yhdistys (4) ja Raahen LVI-yhdistys (5).

 

Iltajuhlassa juhlittiin 60-vuotiasta Kuopion LVI-yhdistystä

Tervetuliaismaljan nosti KuLVIn puheenjohtaja Sanna Uura, liiton tervehdyksen esitti hallituksen puheenjohtaja Mikko Liljeberg ja juhlapuheen piti Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.

Isto Hietanen

Illan ohjelmassa oli myös ansiomerkkien jako kuopiolaisille aktiivisille jäsenille sekä uusien hotorautaneuvosten Matti Kosken, Esa Haaviston ja Pekka Matilaisen nimitys noviisien asemaan.

Vuoden LVI-yhdistystä sai ensimmäistä kertaa ehdottaa vapaasti kuka tahansa jäsenyhdistyksen hallitus tai jäsen.  Kriteereiksi oli ennalta määritelty, että vuoden LVI-yhdistys olisi sellainen jäsenyhdistys, joka on esimerkiksi omalla toiminnallaan osoittanut olevansa alueellaan verkostoitumisen mahdollistaja, tiedon välittäjä ja vapaa-ajan virikkeiden virittäjä. Hakemuksia tulikin mukavasti.

Paikalla olleet hotorautaneuvokset yhteiskuvassa.

Lahden LVI-yhdistys ansaitsi kunniamaininnan vuoden spurttaajana. Yhdistys on kuluvana vuonna aktivoitunut monella saralla ja kuului illan mittaan kirjaavan itselleen tavoitteen olla jos ei seuraava, niin sitä seuraava vuoden yhdistys. Kunniamaininnan saivat myös Tampereen LVI-yhdistys (opiskelijatoiminnasta), Lapin LVI-yhdistys (sometoiminnasta), Keski-Uudenmaan LVI-yhdistys (jäsentensä kiittelemä kokouksista, retkistä) sekä Vakka-Suomen LVI mm. siitä, että VakkaLVI tuo alaa aktiivisesti esille omalla alueellaan.

Kuopion LVI-yhdistyksen Sanna Uura

Vuoden LVI-yhdistykseksi nimettiin lopulta Kuopion LVI-yhdistys. Aktiivisen Kuopion jäsenmäärä on kasvanut eniten ja kuluvana vuonna Kuopion LVI-yhdistys on järjesti sekä hotorautaneuvosten kesäpäivät että liittokokouksen iltajuhlineen. Molemmista tapahtumista kuopiolaiset ansaitsevat suuret kiitokset ja kätten taputukset, sillä osallistujat viihtyivät erittäin hyvin!

Ensi vuonna liittokokouksen järjestää Lapin LVI-yhdistys 6.-7.11.2020.

Kuvat: Ari Korhonen, Kuopion LVI-yhdistys

MiLVIn vuoden viimeisin laitosvierailu suuntasi jätevedenpuhdistamon työmaalle

Luolaston poistoilmatornissa on LTO-laitteisto ja myös lähtövedestä otetaan talteen lämpöenergiaa. Nämä energiaa säästävät tekniset ratkaisut parantavat laitoksen käyttötaloutta merkittävästi.

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja – insinöörit vierailivat 18.11.19 Mikkelin Vesilaitoksen uuden jätevedenpuhdistamon työmaalla. Poikkeuksellisen mielenkiintoinen luolastotyömaa houkutteli paikalle n. 25 yhdistysten jäsentä. Oppaana ja isäntänä toimi Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki.

Jätevedenpuhdistamoprojektin kokonaiskustannus on noin 60 miljoonaa euroa. Projekti on jaettu yhdeksään osa-urakkaan, josta pääurakan osuus on n. 46 miljoonaa euroa. Projektin rahoitus tapahtuu käyttäjiltä perittävillä vesi- ja jätevesimaksuilla. Merkittäviä korotuksia edellä mainittuihin maksuihin ei pitäisi tarvita tehdä tämän projektin vuoksi.

Tulopumppaamo rakennetaan kesällä 2020 ja varsinaisen puhdistamo-osuuden kone- ja laiteasennukset alkavat tammikuussa 2020. Vuoden 2020 lopulla laitos on valmis ja jätevedenpuhdistus alkaa. Tällä hetkellä tunneleiden seinärakenteet ovat valmiina ja allas- ja laitetilat ovat rakenteilla.

Laitos rakennetaan lähes kokonaan kallioluolastoon ja ”pinnassa” maan päällä on vain hallintorakennus ja tulopumppaamo. Tällä ratkaisulla saavutetaan merkittäviä ympäristö- ja prosessietuja maanpäälliseen ratkaisuun verrattuna. Kallioluolastossa on hyvin vakio-olosuhteet ja erillisiä varoalueita ei tarvita laitoksen ympärille. Maan pinnalle rakennettuna tämä laitos tarvitsisi noin 12 hehtaarin tontin parhaalta kaava-alueelta. Luolastoa mitoitettaessa on varauduttu kapasiteetin nostoon ja varatila on ensivaiheessa tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä (XAmK ja LUT). Siihen voidaan tarvittaessa asentaa myös jäteveden jälkikäsittelyä, esimerkiksi otsonointi.

Uudistetut tulo- ja purkulinjat on mitoitettu 1800m3/h virtaamille. Vanhalta jätevedenpuhdistamolta uudelle tulopumppaamolle jätevesi siirtyy painovoimaisesti 27m geodeettisen korkeuseron vuoksi. Laitoksen puhdistuskapasiteetti tulee olemaan 33000m3/vrk.

Nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa

Uudessa laitoksessa käytettävä MBR-kalvobioreaktori edustaa hyvin nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomeen aikaisemmin ole rakennettu, mutta kalvokasettiteknologiaa on käytetty paljon laitoksissa eri puolilla Eurooppaa muun muassa Saksassa, Sveitsissä ja Puolassa.

Laitoksen lay-out muodostuu kolmesta itsenäisestä prosessilinjasta, joita voidaan käyttää rinnakkain tai kutakin erikseen. Tällä ratkaisulla saavutetaan hyvä käyttövarmuus ja helpotetaan hoitoa ja kunnossapitoa. Myös laitoksen sähkönsyöttö on varmistettu varavoimakoneella.

Varsinaisessa puhdistusprosessissa on suurelta osin samoja osaprosesseja kuin perinteisissäkin puhdistamoissa, kuten muun muassa välppäys, esiselkeytys, ilmastus, typenpoisto, lietteenpoisto ja – kuivatus sekä varastointi. Tehokasta biokemiallista käsittelyä seuraa uudempaa teknologiaa edustava kalvokasettikäsittely. Siinä jätevedestä saadaan poistettua valtaosa bakteereista, lääkejäämistä, hiukkasista ja muista epäpuhtauksista. Käytettävän suodatuskalvon reikäkoko on 0,4 mikro m. Kalvokasettijärjestelmän toimittaa Alfa Laval Oy.

Luolaston poistoilmatornissa on LTO-laitteisto ja myös lähtövedestä otetaan talteen lämpöenergiaa. Nämä energiaa säästävät tekniset ratkaisut parantavat laitoksen käyttötaloutta merkittävästi.

Laitos tulee olemaan pitkälle automatisoitu ja osittain etävalvottu. Laitoksella tulee virka-aikana työskentelemään 2 prosessinhoitajaa ja 1 esimies.

Puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistyy

Koska maailmassa on puute puhtaasta vedestä, tulee puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistymään. Mikkelin uuden puhdistamon puhdistetusta vedestä suurin osa menee purkuputkea pitkin järveen, mutta osa vedestä käytetään ns. teknisenä vetenä laitoksen sisäisessä kierrossa pesu- ja esim. sammutusvetenä. Lähtövettä hyödyntävät myös alueella toimivat tutkijat ja tuotekehittelijät uusien puhdistustekniikoiden kehittelyssä.

Laitos on herättänyt kansainvälisestikin hyvin suurta kiinnostusta ja monet ulkomaiset ryhmät ovat tutustuneet laitokseen ja sen innovatiivisiin ratkaisuihin useamman päivän ajan.

Myös MiLVIn laitoskierrokseen osallistuneet jäsenet olivat hyvin vaikuttuneita näkemästään ja kutsuivat itsensä uudelle vierailulle laitoksen valmistuttua. Moni jupisi poistuessaan, että tästä on mahdollista tulla Mikkelille vielä tosi iso juttu. Toivotaan niin ja onnea matkaan kehiteltäessä edelleen jätevedenpuhdistustekniikoita kohti jätevesien uudelleenkäyttöä juomavedeksi ja elintarviketuotantoon.

 

Teksti ja kuva:
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistys