Tag Archive for: vesi

Kommentoi ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutustiedoista, laskuista ja kustannusten jakamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö kysyy kommentteja ehdotukseen valtioneuvoston asetukseksi lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutustiedoista, laskuista ja kustannusten jakamisesta. Kaikki kommenttipyynnöt ovat nähtävissä Lausuntopalvelussa.

Kommentoi ehdotusta tällä lomakkeella 31.12.2020 mennessä ja me kokoamme teidän jäsenten yhteiseksi lausunnoksi.

Asetuksen taustalla

Muutosdirektiivi edellyttää kattavaa ja yksityiskohtaista kansallista sääntelyä siitä, miten ja kuinka usein lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden kulutuksesta laskutetaan ja mitä tietoja loppuasiakkaalle ja loppukäyttäjälle on laskutuksesta ja kulutuksesta toimitettava. Jo säädetyillä laeilla on pantu nämä vaatimukset osittain täytäntöön, mutta myös asetustasoinen sääntely on tarpeen.

Asetusehdotuksen tavoitteena on, paitsi varmistaa energiatehokkuusdirektiivin riittävä täytäntöönpano Suomen osalta, myös parantaa energian ja veden käyttäjien omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia. Viime kädessä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen pienentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä.

 

Nykylainsäädäntö ei sisällä säännöksiä lämmityksen ja jäähdytyksen kustannusten jakamisesta, joten niitä koskeva tässä ehdotettu sääntely on kokonaisuudessaan uutta.

Asumista koskevassa lainsäädännössä ei ennen muutosdirektiivin täytäntöönpanoa ole ollut nimenomaisia säännöksiä vesimaksuvastikkeesta tai muusta korvauksesta eikä veden kulutus- ja laskutustiedoista.

perustelumuistio_luonnos.docx –

Asetusluonnos.docx –

 

Kommenttipyyntö vesikalusteiden merkintään

Ympäristöministeriö kommenttejanne keskustelupaperissa (discussion note taps and showers, pdf) esitettyihin kysymyksiin:

  1. Does the Consultation Forum agree with the conclusions drawn from the 2014 MEErP preparatory study on taps and showers, including the 2019 follow-up study?
  2. Does the Consultation Forum have a preference at this stage between the different options discussed in this paper?
    • Mandatory water and energy label under the Energy Labelling Regulation
    • Voluntary Agreement under the Ecodesign Directive, including information on the maximum water flow and energy used in the form of a label
    • No policy intervention (possible development of an industry-led unified label)
  3. Does the Consultation Forum agree that a standardisation request to European standardisation organisations on functionality testing should be prepared?

Lisäksi kommentteja pyydetään ehdotukseen vapaaehtoisesta merkintää koskevasta sopimuksesta (Proposal Unified Water label, pdf) ja standardisointipyyntöjä koskeviin luonnoksiin: draft Standardisation request taps showers ANNEXES (pdf) ja draft Standardisation_request-Taps and showersrev (pdf).

Esitetty sopimus olisi vaihtoehto EU:n ekosuunnitteludirektiivin ja/tai energiamerkintäasetuksen mukaisille säädöksille.

Komission teettämän selvityshankkeen dokumentit 

EU:n jäsenmaat voivat toimittaa kirjallisia kommentteja 17.1.2020 asti. Lähetä kommenttisi 16.12.2019 mennessä ympäristöministeriöön sähköpostiosoitteeseen pekka.kalliomaki(at)ym.fi .

Konsultaatiofoorumin jälkeen toimitettavat kommentit pyydetään 13.1.2020 mennessä samaan osoitteeseen. Tiedustelut sähköpostilla edellä mainittuun osoitteeseen tai puhelimitse Pekka Kalliomäki/YM puh. 050-572 6359.

Kommentoi TalotekniikkaRYL vesi- ja viemärijärjestelmät – ohje-ehdotuksia

Rakennustietosäätiö RTS sr pyytää kommentteja ja lausuntoja RYL-ehdotuksiin:

RTS 19:55 TalotekniikkaRYL. Osa 21.2, Vesijärjestelmät
RTS 19:56 TalotekniikkaRYL. Osa 21.2, Viemärijärjestelmät

Kommentoi tällä lomakkeella 3.1.2020 mennessä.

Rakennustiedon julkaisemissa RYLeissä (rakentamisen/rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset) esitetään hyvän rakennustavan mukaisen lopputuloksen kirjallinen kuvaus. RYLit edustavat koko kiinteistö‐ ja rakentamisalan käsitystä hyvästä rakennustavasta.

TalotekniikkaRYL Osa 21.2 Viemärijärjestelmät

Tässä osassa esitetään LVI 2010‐nimikkeistön pääotsikoinnin mukaisesti kiinteistöjen viemärijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että rakennusselostus (työselostus) voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä.

Ohjeessa käsitellään viemärijärjestelmien ja niihin liittyvien tuotteiden yleiset vaatimukset, viemärivesien käsittely sekä äänitasot. Tutustu tarkemmin.

TalotekniikkaRYL osa 21.2 Vesijärjestelmät

Tässä osassa esitetään LVI 2010‐nimikkeistön pääotsikoinnin mukaisesti kiinteistöjen vesijärjestelmien yleiset laatuvaatimukset. Sisältö on jäsennelty siten, että rakennusselostus (työselostus) voidaan kirjoittaa lukujen mukaiseen järjestykseen. Tätä osaa käytetään aina osan 20‐järjestelmien yhteiset laatuvaatimukset kanssa. Osassa on tyypiltään kolmenlaista tekstiä: vaatimustekstiä, ohjetekstiä, ja viitetekstiä. Tutustu tarkemmin.

MiLVIn vuoden viimeisin laitosvierailu suuntasi jätevedenpuhdistamon työmaalle

Mikkelin LVI-yhdistys ja Mikkelin Rakennusmestarit ja – insinöörit vierailivat 18.11.19 Mikkelin Vesilaitoksen uuden jätevedenpuhdistamon työmaalla. Poikkeuksellisen mielenkiintoinen luolastotyömaa houkutteli paikalle n. 25 yhdistysten jäsentä. Oppaana ja isäntänä toimi Vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki.

Jätevedenpuhdistamoprojektin kokonaiskustannus on noin 60 miljoonaa euroa. Projekti on jaettu yhdeksään osa-urakkaan, josta pääurakan osuus on n. 46 miljoonaa euroa. Projektin rahoitus tapahtuu käyttäjiltä perittävillä vesi- ja jätevesimaksuilla. Merkittäviä korotuksia edellä mainittuihin maksuihin ei pitäisi tarvita tehdä tämän projektin vuoksi.

Tulopumppaamo rakennetaan kesällä 2020 ja varsinaisen puhdistamo-osuuden kone- ja laiteasennukset alkavat tammikuussa 2020. Vuoden 2020 lopulla laitos on valmis ja jätevedenpuhdistus alkaa. Tällä hetkellä tunneleiden seinärakenteet ovat valmiina ja allas- ja laitetilat ovat rakenteilla.

Laitos rakennetaan lähes kokonaan kallioluolastoon ja ”pinnassa” maan päällä on vain hallintorakennus ja tulopumppaamo. Tällä ratkaisulla saavutetaan merkittäviä ympäristö- ja prosessietuja maanpäälliseen ratkaisuun verrattuna. Kallioluolastossa on hyvin vakio-olosuhteet ja erillisiä varoalueita ei tarvita laitoksen ympärille. Maan pinnalle rakennettuna tämä laitos tarvitsisi noin 12 hehtaarin tontin parhaalta kaava-alueelta. Luolastoa mitoitettaessa on varauduttu kapasiteetin nostoon ja varatila on ensivaiheessa tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä (XAmK ja LUT). Siihen voidaan tarvittaessa asentaa myös jäteveden jälkikäsittelyä, esimerkiksi otsonointi.

Uudistetut tulo- ja purkulinjat on mitoitettu 1800m3/h virtaamille. Vanhalta jätevedenpuhdistamolta uudelle tulopumppaamolle jätevesi siirtyy painovoimaisesti 27m geodeettisen korkeuseron vuoksi. Laitoksen puhdistuskapasiteetti tulee olemaan 33000m3/vrk.

Nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa

Uudessa laitoksessa käytettävä MBR-kalvobioreaktori edustaa hyvin nykyaikaista ja kustannustehokasta puhdistusteknologiaa. Vastaavanlaista kokonaisuutta ei Suomeen aikaisemmin ole rakennettu, mutta kalvokasettiteknologiaa on käytetty paljon laitoksissa eri puolilla Eurooppaa muun muassa Saksassa, Sveitsissä ja Puolassa.

Laitoksen lay-out muodostuu kolmesta itsenäisestä prosessilinjasta, joita voidaan käyttää rinnakkain tai kutakin erikseen. Tällä ratkaisulla saavutetaan hyvä käyttövarmuus ja helpotetaan hoitoa ja kunnossapitoa. Myös laitoksen sähkönsyöttö on varmistettu varavoimakoneella.

Varsinaisessa puhdistusprosessissa on suurelta osin samoja osaprosesseja kuin perinteisissäkin puhdistamoissa, kuten muun muassa välppäys, esiselkeytys, ilmastus, typenpoisto, lietteenpoisto ja – kuivatus sekä varastointi. Tehokasta biokemiallista käsittelyä seuraa uudempaa teknologiaa edustava kalvokasettikäsittely. Siinä jätevedestä saadaan poistettua valtaosa bakteereista, lääkejäämistä, hiukkasista ja muista epäpuhtauksista. Käytettävän suodatuskalvon reikäkoko on 0,4 mikro m. Kalvokasettijärjestelmän toimittaa Alfa Laval Oy.

Luolaston poistoilmatornissa on LTO-laitteisto ja myös lähtövedestä otetaan talteen lämpöenergiaa. Nämä energiaa säästävät tekniset ratkaisut parantavat laitoksen käyttötaloutta merkittävästi.

Laitos tulee olemaan pitkälle automatisoitu ja osittain etävalvottu. Laitoksella tulee virka-aikana työskentelemään 2 prosessinhoitajaa ja 1 esimies.

Puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistyy

Koska maailmassa on puute puhtaasta vedestä, tulee puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö yleistymään. Mikkelin uuden puhdistamon puhdistetusta vedestä suurin osa menee purkuputkea pitkin järveen, mutta osa vedestä käytetään ns. teknisenä vetenä laitoksen sisäisessä kierrossa pesu- ja esim. sammutusvetenä. Lähtövettä hyödyntävät myös alueella toimivat tutkijat ja tuotekehittelijät uusien puhdistustekniikoiden kehittelyssä.

Laitos on herättänyt kansainvälisestikin hyvin suurta kiinnostusta ja monet ulkomaiset ryhmät ovat tutustuneet laitokseen ja sen innovatiivisiin ratkaisuihin useamman päivän ajan.

Myös MiLVIn laitoskierrokseen osallistuneet jäsenet olivat hyvin vaikuttuneita näkemästään ja kutsuivat itsensä uudelle vierailulle laitoksen valmistuttua. Moni jupisi poistuessaan, että tästä on mahdollista tulla Mikkelille vielä tosi iso juttu. Toivotaan niin ja onnea matkaan kehiteltäessä edelleen jätevedenpuhdistustekniikoita kohti jätevesien uudelleenkäyttöä juomavedeksi ja elintarviketuotantoon.

 

Teksti ja kuva:
Henrik Sjögrén
Mikkelin LVI-yhdistys

Kommentoi Talotekniikkainfon oppaita

Talotekniikkainfossa on otettu marraskuun aikana käyttöön uusi kommentointimahdollisuus. Sivujen sisältöön ja tekstien luettavuuteen voi tehdä helposti parannusehdotuksia kunkin verkkosivun alalaidassa olevan kommentointikentän kautta.

Kaikkien oppaiden päivittämistä jatketaan julkaisemisen jälkeen. Päivitysten julkaisemisväli on vielä avoin, mutta tavoitteena on katselmoida päivitystarve vuosittain, ja päättää katselmoinnin perusteella päivitystarpeesta. Näin päivitysväliksi tulee vuosi tai harvemmin. Palautetta oppaista voi antaa aina myös kunkin lopussa olevan Palaute ja versiot -sivulla olevan palautelinkin kautta. Palautteet otetaan huomioon oppaiden katselmoinnin yhteydessä päivitystarvetta arvioitaessa.

Sivuille viedään myös vuoden 2018 aikana sähköpostilla tai puhelimitse saadut kommentit ja palautteet.

Kommentointimahdollisuus on kaikilla käyttäjillä ja kommentointi on moderoitua niin, että toimitus käy kaikki kommentit läpi ennen niiden julkaisemista. Oppaan asiasisältöön liittyvien kommenttien julkaisemisen teknisenä edellytyksenä on, että kommentin antaja on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa kommenttilomakkeella. Kommentin antajan nimi julkaistaan kommentin yhteydessä, mutta sähköpostiosoite jää pelkästään toimitukselliseen käyttöön.

Mikäli sinulla on kommentteja oppaisiin, ovat ne tervetulleita.

Talotekninen teollisuus ja kauppa ry
www.talteka.fi

Satakunnan LVI-yhdistys vieraili Helalla

Satakunnan LVI-yhdistys, SataLVI järjesti jäsenilleen kokouksen ja vierailun Helalle marraskuun lopussa.

Heikki Laiho Oy on 1967 perustettu perheyritys, joka sijaitsee Noormarkussa Porin kaupungin kupeessa. Yritys käyttää pääraaka-aineenaan sinkinkadonkestävää messinkiä, jonka jalostamiseen SataLVIlaiset kävivät tutustumassa.

Sinkinkadonkestävä messinki on erityisesti kehitetty estämään Suomessa ja Pohjois-Euroopassa ilmenevän aggressiivisen maaperän ja veden aiheuttaman vesijohtoverkoston osien syöpymistä, Helalta kerrotaan.

”Hela valmistaa messingistä noin 1,6 miljoonaa kappaletta vuodessa! Tuotantoprosessi on pitkälti automatisoitu ja laatu on saatu pysymään tasaisena. Eli laadukkaita tuotteita”, toteaa Tero Sihvo, SataLVIn puheenjohtaja.

Kommentoi ympäristöministeriön asetuksia rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoihin tarkoitettujen tuotteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Lähetä kommenttisi ohje-ehdotukseen 28.11.2018 mennessä. Asiantuntija Jorma Railio kokoaa jäsenten ajatukset lausunnoksi ja toimittaa ne SuLVIn lausuntona lausuntopyynnön tekijälle.

Lähetä kommenttisi tällä lomakkeella. Voit kommentoida jokaista kohtaa tai vain osaa niistä. Kaikki kommentit ovat tärkeitä ja tervetulleita!

Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019.
Säädökset ovat kokonaisuudessaan uusia asetuksia.

Olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä vaatimusten antaminen luo perustan rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle. Tyyppihyväksyntä on yksi tapa varmentaa tuotteen vaatimustenmukaisuus.

1. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien mekaanisten liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Kupariputkien mekaanisille liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

2. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Kupariputkille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

3. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen lattiakaivojen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Lattiakaivoille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

4. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen messinkisten ja kuparisten putkiyhteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Messinkisille ja kuparisille putkiyhteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

5. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen monikerrosputkien ja niiden liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Monikerrosputkille ja liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

6. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen PEX-putken liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

PEX-putken liittimille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

7. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen vesikalusteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Vesikalusteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

8. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen vesilukkojen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Vesilukoille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

9. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten jätevesilaitteistoihin tarkoitettujen polypropeenista valmistettujen viemäriputkien ja putkiyhteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

PP-viemäriputkille ja -putkiyhteille asetetuilla vaatimuksilla pyritään osaltaan vaikuttamaan rakennusten terveellisten olosuhteiden ylläpitämiseen. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

10. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen sulkuventtiilien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Sulkuventtiileille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

11. Ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen yksisuuntaventtiilien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä

Yksisuuntaventtiileille asetetuilla vaatimuksilla pyritään siihen, että niistä ei aiheudu suunnitellun käyttöiän aikana talousveteen sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Vaatimukset kohdistuvat lisäksi pitkäaikaiskestävyyteen ja käyttövarmuuteen.

 

FinnBuildissa keskusteltiin Rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksista

Yksi FinnBuild-messujen mielenkiintoisimmista ja laajakantoisimmista paneelikeskusteluista käsitteli uusia rakentamista ohjaavia säädöksiä. Aihe on ajankohtainen, kun vuoden 2017/2018 vaihteessa kaikki ”vanhat” Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet kumottiin ja korvattiin huomattavasti yleisemmällä tasolla esitetyillä ministeriön asetuksilla.

Paneelikeskustelun rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksesta veti ammattitaitoisesti ja asiaa tuntevasti Juha Salmi Asuntotietokeskuksesta.
Paneelissa olivat mukana Teppo Lehtinen, rakennusneuvos ympäristöministeriöstä, Harri Aavaharju, vastaava LVI-tarkastusinsinööri Vantaan kaupungin rakennustarkastuksesta ja Tapani Idman, LVI-suunnittelun ryhmäpäällikkö Granlundilta.

Ministeriö ei voi enää antaa ohjeita

Avauspuheenvuorossaan Teppo Lehtinen toi esille rakentamismääräyksiä koskevan uudistustarpeen ja vaatimukset. Uusitun perustuslain tulkintojen mukaan ministeriö ei voi antaa enää ohjeita, joten vanhasta käytännöstä oli luovuttava. Viranomaisohjeistuksen vähentäminen oli myös alusta pitäen Sipilän hallitusohjelmassa ”normitalkoot” nimellä.

Kaikki vanhat rakentamismääräyskokoelman osat on siis kumottu. Määräykset ja ohjeet eivät myöskään saa olla samassa dokumentissa. Vuodenvaihteessa tilanne muuttui paljon. Asetukset astuivat välittömästi voimaan ilman siirtymäaikoja, täydentäviä uusia oppaita oli vain muutamia mm. talotekniikan alueelta. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä kumottuja ohjeita suunnittelun ohjenuorana, jos ne täydentävät sitovia asetuksia ja eivät ole niiden kanssa ristiriidassa.

Lehtinen korosti puheenvuorossaan myös uusien asetusten perustelumuistioita, joihin hän kehotti tutustumaan. Ne ovat aiempaa yksityiskohtaisempia ja sisältävät hänen mukaansa osittain myös aiemmin ohjeissa esitettyjä näkökohtia.

Uudet, rakentamismääräyskokoelman korvaavat asetukset aiheuttivat ministeriössä kiirettä, määräaika mm. rakennusten energiatehokkuuteen liittyvillä asetuksilla oli vuoden 2017 loppu. Asetukset valmistuivat ajoissa ja olivat sidosryhmien arvioitavana runsaasti ennen määräaikaa. Asetusten antaminen edellytti myös niiden hyväksyttämistä (notifiointia) EU:n komissiossa ennen voimaantuloa, sekin vei kolme kuukautta, kertoi Lehtinen. Hän ei myöskään pitänyt uusien asetusten merkittävästi kiristävän rakennusten energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, vaan jopa päinvastoin mm. puu-ulkoseiniä koskevat vaatimukset helpottuivat. Nyt kaikkien massiivipuisten seinien vaatimustaso on sama kuin aikaisemmin hirsiseinällä.

Rakentamisen kulttuurin muutos

Säädöksiä koskeneen muutoksen yhtenä tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennusala tekee rakentamista ohjaavat oppaat itse, jolloin oletetaan niiden olevan helpompia noudattaa eivätkä aiheuta ristiriitoja siinä määrin kuin ministeriön ohjeet. On siis kyseessä rakentamisen kulttuurin muutos: viranomaisohjauksesta itseohjautuvuuteen ja kumppanuuteen kehitystyössä. Tavoitteena on myös, että rakennuskustannukset eivät kasva ja että löydetään entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Muutos on suuri ja aiheuttaa samalla lisää painetta ja vaatimuksia rakennustarkastukseen. Kun asetuksia avaavia ministeriön ohjeita ei ole, rakennustarkastus joutuu muodostamaan monesta yksityiskohdasta oma tulkintansa, joka saattaa vaihdella samaan tapaan kuin ennenkin kunnittain, ehkä jopa enemmänkin, kun tulkintaohjeita ei vielä ole.

Rakentamismääräyskokoelman kumoaminen ja korvaaminen paljon suppeammilla asetuksilla on suuri muutos alalla. Tapani Idman Granlundilta ei pitänyt sitä kuitenkaan merkittävänä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä. Granlundin suunnitteluratkaisut seuraavat joka tapauksessa uusia asetuksia ja osittain myös vanhoja ohjeita. Uusi tilanne sallii myös paremmin uusien innovatiivisten ratkaisujen käytön.

Paineita rakennustarkastukselle

Harri Aavaharju toi keskustelussa esille rakennustarkastuksen ongelmia. Ohjeiden kumoaminen asettaa lisää paineita rakennustarkastukselle, erityisesti rakennustarkastajien ammattitaidolle ja vastuulle. Jokainen rakennustarkastaja tekee lopulliset päätökset virkamiesvastuulla omaan harkintaansa ja ammattitaitonsa nojautuen. Kun ohjeita ei ole, ammattitaito tulee koetukselle.

Aavaharju totesi rakennustarkastajien tiedostaneen uudet haasteet ja ryhtyneen toimenpiteisiin tarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi ja tietotason kohentamiseksi. Ammattitaidon ylläpitäminen on yleisempi ongelma pienissä kunnissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta palkata teknisesti riittävän laaja-alaista tarkastajakuntaa. Päätöksenteko saattaa silloin vaikeutua. Aavaharju kertoi, että yhteistyö kuntien välillä on hyvä ja että apua annetaan suuremmista kunnista (mm. Vantaa) pienemmille. Myös pätevöitymistä työharjoittelun muodossa käytetään ammattitaidon kehittämiseksi (pienistä kunnista määräaikainen komennus suurempiin).

Rakennusvalvontojen yhteistyö

Aavaharju kertoi myös jo jonkun aikaa jatkuneesta pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyöryhmästä, jonka sivustolle (pksrava.fi) on koottu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä. Sivustolla julkaistaan myös TOPTEN-rakennusvalvontojen yhtenäisiä tulkintoja. TOPTEN-käytännöissä ovat mukana on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Salo ja Kauniainen. Aavaharju kertoi verkoston olevan laajenemassa kattamaan 40 kuntaa.

Uusissa asetuksissa pidettiin hyvänä sitä, että ne ohjaavat ratkaisukeskeisyyteen ja mahdollistavat paremman keskustelun rakennusvalvontojen kanssa. Siirtyminen valmiiden suunnitelmien määräystenmukaisuuden tarkastamisesta suunnittelun alkuvaiheessa käytävään järjestelmä- ja periaatetason ”isojen asioiden” tarkasteluun on nähtävä mahdollisuutena, ei esteenä. Kaikki paneelin jäsenet pitivät ”ennakkotarkastusta” hyvänä.

Ministeriö ei ole antanut, eikä välttämättä tule antamaankaan ohjeita asetusten tulkinnasta, vaikka käytännön toteuttajat ovat näitä kaivanneet, ehkä ei niinkään Granlundin kokoluokkaa olevat yritykset, mutta pienemmät. Talotekniikka-ala onkin aktiivisesti lähtenyt kehittämään oppaita.

Asetusten kanssa samaan aikaan valmistuivat muun muassa ympäristöministeriön, FINVACin ja Suomen LVI-liiton verkkosivuille talletetut

Sekä Talotekniikkainfo-verkkosivuilta löytyvät

Lisäksi valmiina ovat myös oppaat CO2-pitoisuuden käytöstä ilmanvaihdon ohjauksessa, autosuojien ilmanvaihdosta (tulossa Talotekniikkainfon esimerkit-sivustolle) ja painovoimaisesta ilmanvaihdosta (pdf).

 

Olli Seppänen
LVI-tekniikan emeritusprofessori

Prahassa 2018 Aqua Therm -messuilla

Helsingin seudun LVI-yhdistyksellä on ollut tapana osallistua Aqua Therm -messuille. Tällä kertaa mukana oli kokonaista yhdeksän alan harrastajaa. Siitä alasta voidaan sitten keskustella erikseen.

Nähtävillä oli kaikkea tuloilmakoneista värikkäisiin pattereihin ja kattiloihin. Oli siellä tuttujakin nimiä, kuten Uponor, Reflex, Vailland, Veissmann ja ilmeisesti Suomessakin parhaillaan tutuksi tuleva Komfovent.

Hallit olivat melko väljän oloisia ja tyylikkäitä, osa laite-esittelijöistä osasi tšekin lisäksi myös ainakin englantia. Messuille lähdetään usein oppimaan jotain töissä tarvitsemaan tai vaan irrottautumaan arjesta.

Perjantai-illalla messuryhmäläiset tapasivat tutussa Ú Pinkasussa iltapalan merkeissä, lauantaita vietettiin museoissa. Kävimme Národni zemedelské muzeumissa – perheille tarkoitetussa museossa traktorinäyttelyineen sekä Národni techiché muzeumissa, tekniikan museo, jossa mm. vanhat autot, pyörät, junat ja lentokoneet kohtaavat.

Sunnuntaina kokeilimme tram 12 hieman muuttunutta reittiä ja saavuimme Výstavisten alueelle, jossa sijaitsee HC-Sparta Prahan jäähalli ja näyttelyhallinakin käytettävä Teollisuuspalatsi. Teollisuuspalatsissa oli moottoripyörätapahtuma näyttelyineen. Halli oli tulipalon jäljiltä kunnostettu viimeisen päälle ja täynnä uusia ja vanhoja moottoripyöriä varusteineen. No, moottoripyörät taisivat tälläkin kertaa jäädä ostamatta, meitä kun alkoivat jo kutsua Václavské Namestin kuuluisat katumakkarakioskit.

Näin Prahassa, ensi kerralla ehkä Hampurissa, jos siellä vaan järjestetään sopivat alan messut.

Dobrou chut ja ja na zdravi toivottaa Ilkka Ilomäki

 

Aqua Therm -messut järjestettiin 27.2 – 3.3.2018. Lue lisää messuista.

Sosiaalinen luonne ja kiinnostus tekniikkaan johti tekniseen myyntiin

”Toimin Unidrainilla avainasiakaspäällikkönä, työni on pääsääntöisesti projektimyyntiä. Käytännössä se tarkoittaa kaupantekoa. Yhteistyötä erilaisten suunnittelijoiden kanssa ja sitä, että kerron tarjoamamme ratkaisun merkittävistä eroista muihin tarjolla oleviin malleihin”, selittää Jaakko Hartikainen. ”Suunnittelijoista tapaan koko suunnittelun kirjon aina sisustussuunnittelijoista lähtien, sillä edustamani tuote muuttaa kylpyhuonetta radikaalisti niin ulkonäön kuin toiminnallisuudenkin osalta. Perinteisesti on totuttu, että lattiakaivo on keskellä kylpyhuoneen lattiaa ja kaadot sen suuntaan. Tämä rajoittaa lattialaattojenkin valintaa. Meidän tuotteemme tuovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia!”

Saan olla mukana vaikuttamassa parempaan elämänlaatuun

”Itselläni ei itse asiassa ole teknistä taustaa, opiskelin kyllä kemian tekniikan insinööriopintoja hetken ja olen valmistunut esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelmasta. Opintojen aikana myyntityöt vain kerta kaikkiaan lähtivät vetämään niin, että päädyin tänne. Olen sosiaalisesti hyvin ulospäinsuuntautunut, tekevä ja harrastava ihminen ja minua kiinnostaa tekniikka, luonnontieteet ja looginen päättely – kombinaatio, joka luontevasti johti tekniseen myyntiin”, Jaakko kertoo käyden läpi samalla veneilyharrastustaan sekä pyöräily- ja luistelureissuja pienen tyttärensä kanssa.

”Moni voi ajatella LVI-alan olevan puisevaa, mutta suhtaudun työhöni vilpittömän intohimoisesti. Saan paitsi olla vaikuttamassa suomalaisen rakennuskannan laatuun, myös tehdä työtä merkittävien innovaatioiden parissa. Nämä tekijät tuovat aitoa sisältöä työhöni. Myös estetiikka on minulle tärkeää, sillä tuotteiden estetiikka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin omalta osaltaan. En edistä työssäni maapalloa rasittavien turhakkeiden myyntiä, vaan järjestän asiakkaille jotain, minkä myötä heidän asumisensa ja siten elämänlaatunsa on parempaa.”

 

Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsenyys on osaamista ja kohtaamisia. Unidrain on Suomen LVI-liiton yhteistoimintajäsen.