Tag Archive for: Tiedote

SCANVAC Award Swegon Air Academylle

SCANVAC Award myönnetään joka toinen vuosi pohjoismaisille yksityishenkilöille, yrityksille tai organisaatioille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet LVI-tekniikkaa. Vuonna 2018 oli Swegon Air Academyn vuoro vastaanottaa tämä arvostettu palkinto.

Swegon Air Academy

Swegon Air Academy on lisännyt yleistä tietoisuutta sellaisista asioista kuin energiansäästö ja terveellinen sisäilmasto sekä tietoa ilmanvaihdosta. Yhdessä johtavien LVI-asiantuntijoiden kanssa palkinnon saaja on selittänyt mutkikkaita ongelmia selkeällä tavalla siten, että tavalliset ihmisetkin ymmärtävät niitä. Niin Swegon Air Academy kuin me Scanvacilla olemme täysin vakuuttuneita siitä, että huonosti toimivia rakennusjärjestelmiä voidaan parantaa merkittävästi tarjoamaan terveellisempi sisäilmasto kohtuulliseen hintaan, jos vain osataan selittää mistä kulloinkin on kysymys ja kiikastaa.

Swegon Air Academy jakaa tietoa seminaareissa, webinaareissa ja verkossa esitettävillä videoilla, osallistumalla aktiivisesti konferensseihin ja näyttelyihin, sekä rakennusten omistajille ja konsulteille suunnatuilla koulutusohjelmilla. Swegon Air Academy on vuodesta 2005 järjestänyt yli 16 000 osallistujalle yli 350 tapahtumaa, joissa on esiintynyt yli 500 tunnettua kansainvälistä luennoitsijaa.

Julkaisut

Swegon Air Academy harjoittaa myös julkaisutoimintaa. Julkaisuista mainittakoon: “AIR Swegon Air Academy”, 622 sivua asiaa hyvästä sisäilmastosta ja energiatehokkaasta ilmanvaihdosta; “Simply EPBD” – opas rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin; “Simply GREEN” rakennusten energia- ja ympäristösertifioinnista sekä “HISTORY of Ventilation Technology” – ilmanvaihtotekniikkaa menneisyydestä nykyhetkeen.

Swegon Air Academy työskentelee aktiivisesti yhteistyössä REHVA- ja ASHRAE-järjestöjen kanssa ja tuottaa aineistoa kirjoihin ja tieteellisiin aikakausijulkaisuihin. Swegon Air Academyn verkkosivustolla (www.swegonairacademy.com) on jatkuvasti kiinnostavia uutisia omalta alaltamme.

Swegon Air Academy -tiimi

Swegon Air Academyn ensimmäinen vetäjä oli vuodesta 2005 Conny Nilsson; nyt johdossa ovat Mikael Börjesson, Swegon Groupin Competence Director sekä Petra Vladykova Bednarova. Swegon Air Academyn toimintaan osallistuu lukuisia henkilöitä, esimerkiksi Satu Palmgren, Henrik Paulsson, Catharina Danielsson, Catarina Holstein-Krag, John Woollett ja monenmonta muuta.

Online ja tulevaisuus

Swegon Air Academy on erinomainen aloite, joka on luonut meille ja monille muille alan ammattilaisille areenan, jossa voi tuoda esille alalle tärkeitä asioita. Se on monille myös arvokas ”verkostoitumisareena”, joka mahdollistaa parhaiden käytäntöjen positiivisen jakamisen. Tulevaisuudessa lisäämme ominaisuuksia, jotka linkittyvät muille osaamisalueille.

SCANVAC on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan LVI-alojen liittojen pohjoismainen yhteistyöelin, joka edustaa yli 20 000:ta LVI-alan ammattilaista (www.scanvac.info); päätoimisto sijaitsee nyt Suomessa, puheenjohtajana toimii professori Olli Seppänen ja sihteeristöä johtaa Siru Lönnqvist.

Artikkelia muokattu 25.4.2018 lisäämällä kuva.

Vuoden nuori LVI-suunnittelija on Juho Lepistö

Haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on myös rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.

Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan valintakriteerit

  • Työuraltaan nuori
  • Idearikas
  • Yhteistyökykyinen
  • Innovatiivinen
  • Osallistuminen SuLVIn jäsenyhdistyksien toimintaan

Palkitsemislautakunta valitsi yksimielisesti Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi Granlund Oy:lla ryhmäpäällikkönä työskentelevän Juho Lepistön. Palkitsemislautakunnalle merkittäviä ansioita olivat muun muassa Juhon esimerkillinen urakehitys asentajan töistä LVI-alan diplomi-insinööriksi sekä aktiivinen osallistuminen alan kehityshankkeisiin.

Palkitsemislautakunta

  • Tiina Strand, toiminnanjohtaja Suomen LVI-liitto SuLVI
  • Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ry
  • Heikki Heikkonen, päätoimittaja, Talotekniikka-lehti

”Kun tilat ovat viihtyisät sekä terveelliset, ja energialaskutkin ovat pieniä”

27-vuotias Juho Lepistö on syventänyt LVI-insinöörin tutkinnosta saamaansa osaamista Aalto-yliopistossa, josta valmistui energia- ja LVI-tekniikan diplomi-insinööriksi viime syksynä. Hänellä on käytännön kokemusta myös asennustyöstä, sillä hän aloitti työt LVI-asentajana opintojen ohessa vuonna 2012.

Juho sanoo vahvinta osaamistaan olevan asiakkaiden kanssa toimiminen ja ryhmätyötaidot. Suunnittelija tekee yleensä asiakkaan kanssa pitkiä jaksoja yhdessä töitä saman projektin parissa, jolloin hyvän yhteistyön merkitys korostuu. Viime vuonna valmistuneen diplomityönsä ja tällä hetkellä käynnissä olevan projektin myötä hän on kartuttanut osaamistaan suunnitteluprojektien hallintaan ja -johtamiseen liittyen.

Tänä keväänä hän mukana järjestämässä sisäistä koulutusta Granlundin projektipäälliköille liittyen uusien toimintamallien hankkeisiin. Hän on myös mukana Aalto yliopiston vetämässä Visio 2030 -hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda rakennusalan visio vuodelle 2030 ja kehittää alan toimintatapoja.

”Talotekniikan rooli rakennushankkeissa on kasvanut ja LVI-suunnittelijan vaikutus lopulliseen rakennukseen onkin todellisuudessa jo melko suuri. Toisaalta, loppukäyttäjän näkökulmasta voidaan ajatella LVI-suunnittelijan onnistuneen parhaiten silloin, kun sitä ei edes huomaa. Eli kun tilat ovat viihtyisät sekä terveelliset, ja energialaskutkin ovat pieniä”, Juho sanoo.”

Juho on ystävällinen työkaveri, ahkera ja lahjakas LVI-suunnittelija

”Juho on näyttänyt kyntensä esimerkiksi megaprojekti Triplan LVI-suunnittelussa. Nuoresta iästä huolimatta hänellä on erittäin hyvä ymmärrys LVI-tekniikasta”, kertoo Juhon esimies Ossi Myllymäki.

Juhon työkaveri Eveliina Vesalainen kehuu Juhon huumorintajua ja sanoo, että tämä on älykäs ja sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka on aina hyvällä tuulella.

”Juhon kanssa on miellyttävä työskennellä. Hän on erittäin ahkera, mutta ei koskaan liian kiireinen auttaakseen työkavereitaan. Juho on tiimipelaaja, joka osaa nostaa myös kanssatyöskentelijöiden vahvuudet esiin. Hän on taitava soveltamaan uusia ideoita ja toimintamalleja rakennusalalle”, Eveliina kertoo.

Vuoden 2017 putkiremonttikilpailussa jaetulle ykkössijalle sijoittuivat As Oy Säästökannas sekä As Oy Keinutie 7 ja As Oy Keinutie 9

Vuoden 2017 putkiremonttikilpailussa jaetulle ykkössijalle sijoittuivat As Oy Säästökannas sekä As Oy Keinutie 7 ja As Oy Keinutie 9.

Voittajan valinta oli tänä vuonna tuomaristolle haastava tehtävä. Kilpailuun ilmoitetut putkiremonttihankkeet olivat laadukkaasti käynnistetty, suunniteltu, tilattu ja johdettu. Kaikissa hankkeissa taloyhtiöiden hallitukset olivat palkanneet avukseen projektipäällikön ja suunnittelijat jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Putkiremonttikilpailun ensimmäisen sijan jakoivat kokonaishintaurakkana toteutettu yli kolmen sadan asunnon ja 10 talon As Oy Säästökannas sekä kahden taloyhtiön, As Oy Keinutie 7:n ja As Oy Keinutie 9:n ryhmäkorjaushanke, joka toteutettiin projektinjohtourakkana.
Tuomaristo antoi lisäksi kunniamaininnan As Oy Kivisaarentielle.

Urakoitsija voidaan valita jo hankesuunnitteluvaiheessa

Kilpailuun osallistuneista hankkeista oli 80% toteutettu kokonaishintaurakkana. Mutta myös putkiremonteissa uudet urakkamuodot, kuten tavoitehintaurakka, projektinjohtourakka ja yhteistoimintaurakka (allianssi) ovat lisääntymässä.
Kilpailuhankkeissa esiintyi myös toimintatapaa kilpailuttaa ja valita urakoitsija jo hankesuunnitelman perusteella. Tällöin urakoitsijan materiaali-, asennustapa- ja aikatauluosaaminen ovat taloyhtiön käytettävissä, kun valitaan yhdessä elinkaarikestäviä ja taloudellisia ratkaisuja. Myös urakoitsijan perehtyminen kohteeseen jo suunnitteluvaiheessa lyhentää remontin läpimenoaikaa.

Putkiremonttihankkeiden onnistumisen edellytyksiä

Onnistuneiden hankkeiden piirteitä olivat taloyhtiöstrategia ja kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat sekä niiden noudattaminen.

Taloyhtiöiden hallitukset olivat käyneet paljon dialogia osakkaiden ja asukkaiden kanssa sekä hanke-ehdotus- että hankesuunnitteluvaiheessa ja myös rakennusvaiheessa.

Jo suunnittelun alkuvaiheessa yhtiöt olivat panostaneet hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa peruskorjausten kokeneisiin asiantuntijoihin ja suunnittelijoihin.

Tuotanto- ja toimintatavat ovat kehittyneet

2000-luvun alussa korjaushankkeen työmaatoiminta ja johtaminen olivat uudisrakentamishankkeen kaltaista. Tänä päivänä korjausrakentamiseen erikoistuneet suunnittelijat, projektinjohtajat ja rakennusliikkeet ovat kehittäneet toimintatapoja ja johtamista siten, että rakentamisen lisäksi viestintä, tiedottaminen, läpinäkyvyys ja palvelu ovat oleellinen osa peruskorjaustoimintaa suunnittelun ja rakentamisen ohella. Hankkeiden asiakaspalautteissa se näkyy siten, että asukkaat ja osakkaat ovat tyytyväisiä remontin aikaiseen toimintaan ja sen lopputuloksiin.

Energiansäästökorjaukset putkiremontin yhteydessä

Putkiremontit ovat niin sanottuja taloyhtiöiden suuria korjaushankkeita ja niiden yhteydessä on mahdollista ja kustannustehokasta tehdä myös energiaa säästäviä korjauksia esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmissä. Vuoden 2017 putkiremonttikilpailun hankkeissa ei toteutettu varsinaisia energiansäätökorjauksia, mutta kilpailuehdotuksien perusteella mielenkiinto on heräämässä.

Vuoden Putkiremontti 2017 -kilpailun palkitut

Jaettu 1. sija Asunto Oy Säästökannas, valmistunut 1966-1967

Urakkamuoto: Kokonaisurakka
Toteutus: Perinteinen putkiremontti

Laaja saneeraus toteutettiin usealla samanaikaisella työporukalla, työmaalla oli enimmillään 80 rakentajaa.

Hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin kopioitavuutta. Urakassa kehitettiin nopean rakentamisen makrotason menetelmiä, joilla lyhennettiin kokonaisläpimenoaikaa ja säästettiin kustannuksissa.
Usean työporukan mallissa samankaltaista työtä tehdään samaan aikaan viereisessä taloissa tai rapuissa. Yhtiössä on 340 asuntoa 10:ssä rakennuksessa.

Tilaaja: Asunto Oy Säästökannas
Isännöitsijä: Jarmo Mäkinen, Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy ISA
Urakoitsija: Assemblin Oy
Suunnittelija: Annika Kraft, Optiplan Oy
Projektijohtaja: Sebastian Nordström, Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy

Jaettu 1. sija Asunto Oy Keinutie 7 ja Asunto Oy Keinutie 9,
valmistunut 1966, ryhmäkorjaus

Urakkamuoto: Tavoitehintainen projektinjohtourakka
Toteutus: Perinteinen putkiremontti

Urakoitsija otettiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa

Putkiremontin hankesuunnittelu tehtiin niin perusteellisesti, että urakoitsija voitiin tässä urakkamuodossa valita jo ennen suunnittelun aloitusta ja ottaa suunnitteluun mukaan.

Kahden taloyhtiön yhteishankkeessa tilaajien valvonta ja ohjaus onnistui hyvin suunnitellun yhteistoiminnan avulla.

Tilaaja: Asunto Oy Keinutie 7 ja Asunto Oy Keinutie 9
Isännöitsijä: Harri Manninen, Kontulan Huolto Oy
Urakoitsija: Adison Oy
Suunnittelija: Liisa Torikka, Arja Heinonen ja Henri Jylkkä, Vahanen PRO Oy
Projektijohtaja: Minttu Raukola ja Atte Stambej, Vahanen PRO Oy

Kunniamaininta Asunto Oy Kivisaarentie, valmistunut 1965

Urakkamuoto: Kokonaisurakka
Toteutus: Viemäreiden sukituskorjaus

Putkiremontti oli osa yli 10 vuoden peruskorjausstrategiaa

Taloyhtiössä on 512 asuntoa, 12 rakennusta ja 41 porrashuonetta. Remontin aikataulu piti päivälleen ja budjetti alittui. Teknisen onnistumisen lisäksi asukkaat antoivat kiitettävää palautetta rakentajien ystävällisyydestä.

Tilaaja: Asunto Oy Kivisaarentie
Isännöitsijä: Joel Karvinen, Taloyhtiöpalvelut Onnistutaan Ky
Urakoitsija: Suomen Sukittajat Oy
Projektijohtaja: Joel Karvinen

Talotekniikkaoppaat-hanke etenee

Uudet asetukset sisältävät vain vaatimustekstiä, eivät enää ohjeita. Toimialalla laaditaan entisten ohjeiden tilalle oppaita.

Osana Talotekniikkaoppaat-hanketta valmistettu Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas on nyt julkaistu. Muita valmisteilla olevia oppaita ovat Vesi- ja viemärilaitteistot -opas ja Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas. Oppaat julkaistaan osoitteessa www.talotekniikkainfo.fi.

FINVAC on laatinut kaksi opasta ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetuksen tueksi.

Oppaat ovat osa loppuraporttia Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet -hanke, loppuraportti 2018 (pdf).

Nämä oppaat ja Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas ovat rinnakkaisia, eivät päällekkäisiä – molempia siis tarvitaan.

Muita valmisteilla olevia oppaita ovat Vesi- ja viemärilaitteistot -opas ja Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas

Parhaillaan on käynnissä syksyn 2017 aikana kirjoitetun Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan kommenttikierros.  Vaikuta oppaan sisältöön ja lähetä kommenttisi Jorma Railiolle, jorma.railio(at)gmail.com 19.2.2018 mennessä. Laitattehan kommentteihinne, mihin oppaan kohtiin kommenttinne kohdistuvat.

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen sinettiä vaille valmis – sähköautojen latausmahdollisuuksia vauhditetaan

Ympäristöministeriön tiedote 1.2.2018

EU-maiden suurlähettiläät ovat eilen saavuttaneet Brysselissä sovun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Direktiiviehdotus vie EU:ta kohti energiatehokkaampia rakennuksia ja vähähiilistä rakennuskantaa muun muassa sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten korjauksia vauhdittamalla.
Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, asennetaan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
Muun tyyppisissä rakennuksissa, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, olisi uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä asennettava ainakin yksi latauspiste ja lisäksi putkitus siten, että sähköautojen latauspiste on mahdollista asentaa myöhemmin vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan. Jäsenmaiden tulee asettaa vuoteen 2025 mennessä vaatimukset latauspisteiden vähimmäismäärästä myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, ei kuitenkaan asuinrakennuksiin.
Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

“Suomi on jo ottanut tärkeitä askeleita direktiivin osoittamaan suuntaan. Energia- ja ilmastostrategiamme ja ilmastopolitiikan suunnitelmamme ohjaavat kohti vähäpäästöistä liikennettä, uudisrakentamisessa ollaan lähellä nollaenergiatasoa ja uusi vähähiilisen rakentamisen ohjelma vauhdittaa kehitystä julkisella puolella. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta direktiiviehdotus on tervetullut kirittäjä”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden tarkastukset kohdistuvat jatkossa aiempaa suurempiin rakennuksiin. Vaihtoehtona voidaan tarjota neuvontaa käyttäjille, jos vaikutusten voidaan osoittaa olevan tarkastuksia vastaavat. Lisäksi suurehkot, muut kuin asuinrakennukset tulee varustaa automaatio- ja valvontajärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä, kun tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen taustaa

Euroopan komissio antoi ehdotuksen rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta 30.11.2016 osana niin sanottua puhtaan energian pakettia, joka pyrkii vauhdittamaan EU:n siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2030 mennessä.
EU:n energiaministerit muodostivat direktiivistä yleisnäkemyksen istunnossaan kesällä 2017, jonka jälkeen asia siirtyi Euroopan parlamentin käsittelyyn. Jäsenmaiden, komission ja parlamentin väliset niin sanotut kolmikantaneuvottelut saatiin päätökseen viime joulukuussa. EU-suurlähettiläiden tänään saavuttama yhteisymmärrys vahvistaa joulukuun kolmikantaneuvotteluissa saavutetun alustavan sovun.

Astuakseen voimaan direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta.

Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty, se tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta.
Lisätietoja:
Maarit Haakana, ympäristöneuvos, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 250 069,
Sari Rapinoja, lainsäädäntöneuvos, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 250 320, etunimi.sukuimi(at)ym.fi

Samuli Könkö Suomen LVI-liiton koulutuspäälliköksi

Jokioisista kotoisin oleva Samuli aloitti SuLVIn uutena koulutuspäällikkönä 22.1.2018. ”Olen aina ollut tavalla tai toisella tekemisissä talotekniikan kanssa ja se on yksi intohimoni kohde. Talo ilman talotekniikkaa on pelkkä kuori. ”

Samuli Könkö

”Aloitin putkiasentajana ja vähitellen uran edetessä olen aina opiskellut lisää. Kun kiinnostuin alasta enemmän, opiskelin Teknisessä opistossa ja opiskeluiden ohella toimin suunnittelijana ja työnjohtajana. Tämän jälkeen tein töitä pienemmässä alan yrityksessä ja toimenkuvani oli laaja ja mielenkiintoinen. Tein urakointia, urakkalaskentaa ja osallistuin markkinointiin. Kokemusta karttui myös myyntityöstä, sillä tapasin näprätä iltaisin atk-laitteiden kanssa”, kertaa Samuli uraansa ja mainitsee, että hänellä on puolisonsa kanssa myös oma terveysalan yritys, jonka pyörittäminen on tosin päätynyt sittemmin vaimon vastuulle.

”Lopulta arvioin näyttöjä ja tässä yhteydessä minua kutsuttiin opettajaksi. Kieltäydyin aluksi, mutta viimein uteliaisuus vei voiton. Kävin siinä yhteydessä opettajakorkeakoulun.” Samuli siirtyykin SuLVIin Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymästä, jossa hän opetti mm. talotekniikkaa ja kiinteistöpalveluita.

”Olen ollut FoLVIn aktiivinen jäsen aina yhdistyksen perustamisesta lähtien, toiminut yhdistyksen puheenjohtajanakin. Seuraan Suomen LVI-liittoa aktiivisesti Facebookissa, sillä huomasin, että sinne on aina koottuna alan parhaat jutut. Näin huomasin myös ilmoituksen koulutuspäällikön hausta”, kiittelee Samuli.

Talotekniikka-ala on tärkeä!

Koulutuspäällikön tehtävissä Samuli haluaa korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä. ”Kouluttautuminen ei pääty siihen, että saa paperit käteensä. Siitä se vasta alkaa. Ala muuttuu jatkuvasti, asiakkaiden odotukset, asetukset ja lait muuttuvat. Haluaisin olla edelläkävijä, toteuttaa tänään sen, mitä toiset miettivät vasta huomenna.”

Samuli toteaa, että teemme työtä erittäin tärkeällä alalla, LVI-ammattilaiset ovat tärkeä voimavara ilmastonmuutosta torjuessa. Hän on opettanut myös kestävän kehityksen periaatteita ja muistuttaa, ettei kyse ole vain jostain lajittelusta – kestävällä kehityksellä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä.

”Fiksuilla ratkaisuilla tehdään tulevaisuus.”

Lisätietoja:

Koulutuspäällikkö
Samuli Könkö
050 327 6592
samuli.konko (at) sulvi.fi

Palkitsemme suunnittelijapäivässä Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan

Haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään muille, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on rohkea suunnannäyttäjä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.  Ehdotuksia Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi otettiin 15.1.2018 saakka ja palkinnon saaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivän yhteydessä 14.2.2018.

Ehdokkaat Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi ovat sosiaalisia ja tarkkoja työssään

LVI-suunnittelun merkitys kasvaa koko ajan, energiatehokkuus ja sisäilman laatu ovat tämän hetken trendejä. LVI-suunnittelijan onkin oltava perillä oman työnsä vaikutuksista rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen.

Näistä asioista ehdotettuja henkilöitä kiitettiin:

“Ehdottamani henkilö on rauhallinen ja erittäin järjestelmällinen ihminen. Hän pystyy omaksumaan nopeasti suuria kokonaisuuksia ja muistaa sopimansa, hänen kanssaan on helppo työskennellä.”

”Hän teki diplomi-insinöörityönsä rakennusten energiaoptimoinnista. Täysin uusi tapa tehdä simulointeja. Alalla ei ole vielä edes kunnolla tajuttu potentiaalia parametriselle simuloinnille.”

“Ehdokkaani haluaa jakaa tietoa ja edistää myös muiden ammattitaidon kehittymistä. Hän on selvästi pelaaja, joka tekee muista parempia. Hän on ulospäin suuntautunut, markkinointihenkinen ja kunnianhimoinen. Hänen vahvuuksiaan ovat asetusten, määräysten ja standardien tuntemus sekä projektin koordinointiin liittyvät taidot.”

”Hänellä on nuoresta iästä huolimatta erittäin hyvä ymmärrys LVI-tekniikasta. Työkaveri kehuu hänen huumorintajuaan ja sanoo, että tämä on älykäs ja sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka on aina hyvällä tuulella. Hän on taitava soveltamaan uusia ideoita ja toimintamalleja rakennusalalle”.

”Nuoresta iästään huolimatta hän on erittäin kokenut tekijä työssään. Työnsä hän hoitaa sovitusti ja nopeasti, mutta huolella. Hän tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa huomioiden kaikki tasapuolisesti. Valvojana hän on tarkka ja oikeudenmukainen. ”

”Hän on ripeä kokonaisuuksien hallitsija.”

”Hän on järjestelmällinen.”

”Hän on erittäin kiinnostunut ja innostunut etsimään uusia innovatiivisia vaihtoehtoja asiakkaille. Kyky tehdä vaativiakin kohteita nuoresta iästään ja vähäisestä kokemuksesta huolimatta. Monipuolinen ja erittäin lahjakas suunnittelija.”

”Hän tulee hyvin toimeen kaikkien sidosryhmien kanssa ja omakotitalo-asiakkaiden palaute on ollut pelkästään positiivista. Hänen suunnitelmistaan ei ole tullut yhtään reklamaatiota ja asentajat kehuvat hänen suunnitelmiensa laatua.”

”Jos tarvitaan LVI-sanakirjaan kuva ”huipputyyppi, LVI-suunnittelija”, voitte lisätä siihen hänen kuvansa.  Hänen kanssaan on kiva tehdä töitä.  Hän tarttuu ennakkoluulottomasti töihin ja selvittää asiakkaan odotukset reippaasti. Hän on myös ottanut luottosuunnittelijan roolin urakoitsijan suuntaan.”

Kommentit ovat referoitu suosittelijoiden lähettämistä teksteistä.

LVI-suunnittelijoiden työ muuttui vuoden alusta

LVI-suunnittelijoiden työ muuttui piirtämisestä suunnitteluun vuoden 2018 alussa, kun koko rakentamismääräyskokoelma uudistui. Kun aiemmin puhuttiin määräyksistä, jatkossa puhutaan asetuksista. Asetusten soveltamiseen jää aiempaa enemmän tulkinnan varaa ja niitä tuetaan oppailla, jotka toimivat tukimateriaalina, eivätkä ole velvoittavia. Muutos on merkittävä LVI-suunnittelijoiden työssä.

LVI-suunnittelija parempaa rakentamista varmistamassa

Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta, joten niiden osuus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on merkittävä. Puhumattakaan siitä, että energiatehokkuudella on suora vaikutus asumiskustannuksiin. Talotekniikan keskeisin osa on LVI-tekniikka.

LVI-tekniikan tavoitteena on energiatehokas, terveellinen ja viihtyisä asuminen ja LVI-alan ammattilainen työskentelee puhtaamman tulevaisuuden puolesta suunnittelemalla tai toteuttamalla energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja.

Samaan aikaan LVI-insinööreistä on pulaa työmarkkinoilla erityisesti suunnittelu- ja työnjohtopuolella. Muun muassa energiatehokkuuden ratkaisut, korjaus- ja huoltotoiminnan kasvu tulevat tarvitsemaan nykyistä enemmän LVI-osaajia.

LVI-suunnittelijoille oma seminaari – SuLVIn suunnittelijapäivä 14.2.2018

Suomen LVI-liitto järjestää LVI-suunnittelijoille seminaarin, jossa ajankohtaisia asetusmuutoksia ja suunnittelijan työarjen haasteita lähestytään käytännöstä käsin. Seminaarin yhteydessä on vielä näyttely, jossa saa tutustua rauhassa alan uusimpiin ratkaisuihin. Yhden päivän aikana pyrimme tarjoamaan kiireisille suunnittelijoille koko paketin: verkostoitumista, tietoa ja tuotteita.

Vuoden nuori LVI-suunnittelija tekee työtä hyvällä asenteella

Palkitsemme suunnittelijapäivässä myös Vuoden nuoren LVI-suunnittelijan, sillä haluamme tuoda esiin LVI-suunnittelijoita, jotka tekevät työtä hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Ehdotuksia sopivasta henkilöstä otetaan vastaan 15.1.2018 saakka.

Lisätietoja osoitteessa sulvi.fi/sulvinsuunnittelijapaiva.

Lisätietoja toiminnanjohtaja Tiina Strand, p. 040 505 5445

ELVI ja HeLVI yhdistyivät

ELVI ja HeLVI ovat suunnitelleet pitkään yhdistymistä ja vuoden vaihteessa suunnitelmat konkretisoituvat. Espoon LVI-yhdistys ELVI teki päätöksen yhdistystoiminnan lopettamisesta 18.12.2017. Samassa yhteydessä HeLVI muutti nimensä Helsingin seudun LVI-yhdistykseksi ja päivitti sääntönsä uutta toimintaa paremmin vastaaviksi.

HeLVIn uuteen hallitukseen nimettiin ELVIn hallituksen jäsenet Marko Polvi ja Ville Matveinen sekä HeLVIstä Isto Hietanen, Eveliina Junkkari, Mikko Hiltunen, Tom Hult ja Mikko Suhonen.

Vuodenvaihteesta alkaen olemme entistäkin vahvempi ja uutta toimintaa tarjoava pääkaupunkiseudun LVI-alan ammattilaisia yhteen kokoava vahva yhdistys!

Isto Hietanen
Puheenjohtaja
Helsingin seudun LVI-yhdistys HeLVI

Ota kantaa energiatodistuksia koskevaan esitykseen

Ota kantaa hallituksen esitysluonnokseen. Luonnos esitykseen, jonka tarkoituksena on muuttaa rakennusten energiatodistuksia koskevaa lakia ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmää koskevaa lakia. Lähetä kommenttisi SuLVIn lausuntoa varten 3.5.2017 mennessä Jorma Railiolle (Jorma.railio(at)gmail.com).

Aineiston löydät täältä.