Tag Archive for: Tiedote

Seuraavaksi nipistetään asumisesta – ja jokainen voi osallistua

Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiasäästöön ja siten ilmastonmuutokseen. Ala tarvitsee tekijöitä ja vaikuttajia varmistamaan suomalaisen asumisen tason yhä pienenevällä hiilijalanjäljellä.

Ammattilaisille on tarvetta

Asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen niin uusissa kuin korjattavissakin rakennuksissa merkitsee runsaasti töitä alan ammattilaisille. Viime vuosina talotekniikka-ala on kärsinyt jatkuvasta työvoimapulasta. LVI-alan järjestöt pyrkivät osaltaan vaikuttamaan nuoriin, jotta he valitsisivat talotekniikan ammatikseen. Alasta kerrotaan kattavasti esimerkiksi uudistetulla LVI-ala.fi -verkkosivuilla.

Talotekniikan hiilijalanjälki

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n väliraportti on saanut ihmiset pohtimaan omaa hiilijalanjälkeään. Jokainen voi vaikuttaa muuttamalla ruokailutottumuksiaan, palveluiden ja tavaroiden kulutusta ja vähentämällä henkilöautoilua. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa rakennukset ja asuminen ovat erityisen merkittävässä asemassa, sillä niiden osuus on lähes 40 % kasvihuonepäästöistä.

LVI-alan järjestöjen tavoitteena on kertoa rakennusten talotekniikan merkityksestä, niin että ihmiset käyttävät ja huollattavat taloteknisiä järjestelmiä omassa asumisessaan ja pienentävät asumisen kustannuksia ja siten myös rakennusten kasvihuonepäästöjä.

Jokainen voi osallistua

Jokainen voi tehdä jo kohtuullisen pienellä vaivalla merkittäviäkin tekoja.

  • Pienennä huonelämpötilaa. Asiantuntijoiden suosittelema huonelämpötila on 20–22 astetta, mutta mm. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksessa on tutkittu asumisen viihtyvyyttä 18 asteen huonelämpötilassa.
  • Asennuta veden kulutusta vähentävät suuttimet ja vähennä lämpimän veden kulutustasi. Resurssiviisas asuminen -hankkeen tulokset osoittivat toimenpiteiden vaikuttaneen myös tasapuolisempaan vedenjakeluun kerrostalossa.
  • Nykyaikaista ilmanvaihto energiatehokkaaksi ja älykkääksi järjestelmäksi, joka säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

Talotekniikka-asioissa kannattaa aina kääntyä ammattilaisten puoleen. Yleensä jo taloteknisten järjestelmien huollolla ja oikealla käytöllä syntyy paitsi vähemmän päästöjä, myös euromääräisiä kustannuksia. Jokainen voi siis osallistua, mutta ala myös tarvitsee tekijöitä ja tulevaisuudessa heitäkin entistä enemmän.

Myös julkinen ohjaus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen

Rakennusten energiakäyttöä ohjataan monilla erilaisilla EU-säädöksillä, kuten esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä. Sen myötä on jo otettu käyttöön mm. energiatodistukset ja edellytys lähes nollaenergiarakennuksista. Direktiivin tavoitteena on, että rakennusten aiheuttama kasvihuonepäästöt vähenevät 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Rakennusten taloteknisillä järjestelmillä on keskeinen rooli vuoden 2018 rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä, joka ohjaa rakennusautomaation tehokkaampaan käyttöön sekä energiajärjestelmien säädön parantamiseen.

 

Vetovoima-hanke

Talotekniikka-ala on jo pidemmän aikaa kärsinyt työvoimapulasta, erityisesti päteville työnjohtajille ja projektijohdolle olisi kysyntää. Ala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä! LVI-liittojen yhteisen Vetovoima-hankkeen tavoitteena on lisätä talotekniikan houkuttelevuutta nuorten silmissä ja lisätä alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrää.

Yhteistyössä

LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, Lämmitysenergiayhdistys, Suomen Kylmäliikkeiden liitto, Suomen LVI-Liitto SuLVI ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, VVS Föreningen i Finland.

Lisätiedot
Anne Valkama, viestintäsuunnittelija
Suomen LVI-liitto ry
p. 050 572 2228, anne.valkama (at) sulvi.fi

Pipsa Hiltunen, viestintäasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen (at) lvi-tu.fi
Tausta-aineisto: Sitran Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns –raportti

Vuoden nuori LVI-suunnittelija – oletko sinä hän?

Vuoden nuori LVI-suunnittelija näyttää esimerkillään, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hän on rohkea tekijä, joka ongelman nähdessään ratkaisee sen luovasti ja tehokkaasti.

Tee ehdotuksesi voittajasta 20.1.2019 mennessä. Voittaja julkistetaan SuLVIn suunnittelijapäivässä 13.2.2019!

Vuoden 2018 nuori LVI-suunnittelija Juho Lepistö yllättyi myös saamastaan huomiosta. ”Valintani Vuoden nuoreksi LVI-suunnittelijaksi huomioitiin yllättävän laajasti ja yhä edelleen joku muistaa nähneensä uutisen asiasta. Se on ollut välillä aika häkellyttävääkin.”

Valintakriteereistä

Etsimme työiältään nuorta LVI-suunnittelijaa. Ehdokaslomakkeessa kysymme merkittävimmistä hankkeista, joissa ehdokas on vaikuttanut sekä hänen vastuustaan niissä. Haluamme myös kuulla millä tavoin ehdotettu henkilö on vaikuttanut työilmapiiriin, onnistuneeseen asiakassuhteeseen tai projektin onnistumiseen? Onko hän myös aktiivisesti mukana kehittämishankkeissa, vapaaehtoisessa tai yhdistystoiminnassa tai toimiiko hän luottamustehtävässä?

Kaikki nämä ominaisuudet tiivistyvät vuoden 2019 nuoreen LVI-suunnittelijaan – henkilöön, joka tekee työtään hyvällä asenteella ja asiakkaan tarpeita kuunnellen, osoittaen, että laadusta tinkimättä voidaan tuottaa terveitä ja energiatehokkaita ratkaisuja.

Omakotitalon remontissa LVI-suunnittelija säästää rahoja ja hermoja

Omakotitalojen LVI-remonteissa säästetään usein väärästä paikasta, kun hankkeisiin ei palkata LVI-suunnittelijaa. Hyvä LVI-suunnitelma kustantaa itsensä usein moninkertaisesti takaisin.

Pientaloja rakennettaessa laki velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän palkkaamaan LVI-suunnittelijan. Sen sijaan remontin yhteydessä suunnittelijan palkkaus jää usein omakotiasujilta tekemättä. EU:n asettamien energiansäästötavoitteiden saavuttamisessa rakennukset ja erityisesti niiden talotekniikka ovat merkittävässä roolissa. Uusien asetusten myötä myös remontoidessa tämä täytyy huomioida.

Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strandin mukaan remontin yhteydessä on oiva tilaisuus pohtia rakennusta kokonaisuutena ja erityisesti sen terveellisyyttä, turvallisuutta ja energiatehokkuutta.

”Kun omakotitaloissa tehdään korjauksia, olisi järkevä miettiä uudistusta kokonaisuutena eikä vain esimerkiksi käyttövesiputkien uusimista. Samalla voi parantaa vaikka sisäilmaolosuhteita. Asiassa pitäisi pyrkiä loppukäyttäjän kannalta järkevään ratkaisuun”, Strand sanoo.

Hyvä LVI-suunnittelija kustantaa aina itsensä takaisin

Omakotiasujalle LVI-suunnittelupalkkio voi tuntua suurelta, mutta kustannus voi tulla takaisin säästöinä järjestelmä- ja ennen kaikkea käyttökustannuksissa moninkertaisesti. LVI-suunnittelijan käyttö ei ole vain yhden asian korjaamista ja kuntoon laittamista, vaan kokonaisuuden optimointia energia- ja kustannustehokkaasti. Voidaankin sanoa, että hyvä LVI-suunnittelija kustantaa aina itsensä takaisin, kun ratkaisut ovat oikeita ja kohteeseen optimaaliset.

”Osaavan ammattilaisen käyttö tuo ennen kaikkea energiansäästöä ja sitä, että laitteet toimivat suunnitellulla tavalla ja hallitusti. LVI-suunnittelu, samoin kuin kiinteistön käyttö ja ylläpito, on kokonaisuus, sillä laitteet eivät saa toimia keskenään ristiin. Ei autossakaan paineta yhtä aikaa kaasua ja jarrua”, Strand sanoo.

Puolueeton pohja tarjouskilpailuun

Suunnittelija on vastuussa kohteessa tehtävistä LVI-ratkaisuista. Etuna on myös se, että suunnittelija on puolueeton, eikä päädy johonkin tuotteeseen, vaikkapa vain siksi, että on saanut ostettua erän tuotetta jostain halvalla.

Kun suunnitelmat on hyvin tehty, niiden pohjalta on helppo pyytää vertailukelpoisia tarjouksia ja kilpailuttaa urakoitsijoita. Toisaalta pelkästään se, että asiat suunnitellaan hyvin, ei riitä. Ratkaisut pitää myös toteuttaa hyvin, ja sen jälkeen pitää osata käyttää, huoltaa ja ylläpitää laitteita oikein, jotta ne toimisivat hyvin.

Jätevesijärjestelmän uusimisessa saattaa jäädä ilman pätevää suunnittelijaa

Uuden jätevesiasetuksen mukaisesti ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kunnostukseen on aikaa enää reilu vuosi ja pätevyysrekisterissä on tällä hetkellä vain 23 jätevesijärjestelmien suunnittelijaa.

Pääsääntöisesti kaikkien haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä, mikäli kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai lähellä vesistöjä tai merta. Ennen työhön ryhtymistä jätevesijärjestelmän kunnostus pitää suunnitella. Suomen LVI-Liitto SuLVI ry vastaa haja-asutusalueiden vesihuollon suunnittelijapätevyyksistä. FISE on henkilöpätevyyspalvelu, joka tarjoaa rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan pätevyydet ja niiden rekisterin riippumattomasti. FISEn pätevyysrekisterissä on tällä hetkellä kuitenkin vain 23 jätevesijärjestelmien suunnittelijaa.

”Pätevöityneitä suunnittelijoita on ollut haasteellista saada lisää, koska asetuksessa määriteltyjä aikatauluja on siirretty eteenpäin ja loivennettu vaatimustasoa. Suunnittelijoita on kaikonnut muille aloille, kun töitä ei ole ollut”, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Tiina Strand kertoo.

Mikäli jätevesijärjestelmän kunnostus on edessä, suunnittelijaa kannattaakin ryhtyä etsimään mahdollisimman nopeasti. ”Voi olla, että ensi keväänä on jo niin paljon kysyntää, että hinnatkin voivat olla korkeammat”, Strand sanoo.

Jätevesijärjestelmiä voi toki suunnitella myös ilman FISE-pätevyyttä, mikäli osaamista vain riittää. Hämeen ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä ainoa taho, joka järjestää haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutusta.

”Pelkästään meidän ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä järjestämän koulutuksen on läpikäynyt 250–300 suunnittelijaa sen jälkeen, kun asetus annettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Lainsäädäntö on vain ollut niin pitkään sekavassa tilassa, ettei koulutukselle ole ollut kysyntää. Nyt kiinnostus on herännyt ”, tutkijayliopettaja Harri Mattila Hamkista sanoo.

Suunnittelijan palkkaaminen voi tuoda jopa tuhansien eurojen säästöt

Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia, että jätevedet käsitellään asiaankuuluvasti. Mitään patenttiratkaisuja ei ole tarjolla, sillä paras ratkaisu riippuu kiinteistöstä, veden käytöstä ja ympäristöstä. Hyvä jätevesisuunnitelma takaa, että kiinteistölle hankitaan oikein mitoitettu ja kohteeseen sopiva järjestelmä.

”Järjestelmä pitää mitoittaa käytön mukaan. Esimerkiksi pienpuhdistamoissa järjestelmä ei toimi oikein, jos se ei ole oikein mitoitettu eikä jätevettä tule tarpeeksi. Suunnittelija ottaa kantaa järjestelmävalintaan ja oikeaan mitoittamiseen sekä sijoittamiseen”, Strand kuvaa.

Pätevä suunnittelija pystyy myös arvioimaan, voidaanko vanhaa olemassa olevaa järjestelmää hyödyntää joltain osin uudessa järjestelmässä.

”Satojen eurojen panostuksella suunnitteluun säästää helposti tuhansia euroja. Markkinoilla on kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Kun pätevä suunnittelija tekee suunnitelmat, järjestelmä myös toimii. Ilman suunnittelijaa esimerkiksi käyttökustannukset voivat tulla kalliimmiksi kuin jollain toisella laitteella. Pätevä suunnittelija osaa myös opastaa, miten järjestelmää kannattaa huoltaa ja kunnossapitää”, Mattila sanoo.

Jätevesijärjestelmän uudistamisessa liikkeelle kannattaa lähteä ottamalla yhteyttä paikalliseen rakennusvalvontaan ja selvittämällä, mitä järjestelmältä edellytetään. Paljon hyödyllistä tietoa löytyy myös ympäristöministeriön sivuilta.
Päteviä suunnittelijoita voi löytää FISE:n rekisterin lisäksi kysymällä oman kunnan rakennusvalvonnasta tai vesiensuojeluyhdistyksistä.

FISE-pätevöityneet haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat
Ympäristöministeriön sivusto, kiinteistön jätevesien käsittely

Rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutuksia ja pätevyyksiä kehitetään

Tiedote 28.5.2018

FISEssä on käynnistetty hanke rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa kuntoarviotyön edellytyksiä, laatua ja merkitystä.

FISEssä on tällä hetkellä kaksi rakennuksen kuntoarviointiin liittyvää pätevyyttä. Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys on kehitetty rakennusteknisen kunnon arvioinnin tarpeisiin asuntokaupan yhteydessä. Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyys palvelee kiinteistön säännöllistä kuntoarviointia ja suunnitelmallista kunnossapitoa. Lainsäädännön kehittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa on tarpeellista tarkastella näiden pätevyyksien koulutuksia ja pätevyyksiä osana laajaa kokonaisuutta.

Hankkeessa lähdetään liikkeelle toimintaympäristön keskeisten muutosten kartoittamisella, jossa selvitetään aistinvaraisten ja kokemusperäisten kuntoarvioiden tilannetta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Selvitysten kautta tuotetaan kehitysehdotukset pätevyyskoulutuksiin ja pätevyysvaatimuksiin sekä tunnistetaan yhteydet läheisiin muihin vastaaviin koulutuksiin ja pätevyyksiin.

Nykytoiminnan tuntemus on perusedellytys tavoiteltaessa konkreettisia hyödynnettäviä tuloksia. Hankkeen laajassa projektiryhmässä on mukana 13 aihealueen asiantuntijaa seuraavista organisaatioista:

  • Asianajotoimisto Alfa Oy
  • Vahanen Rakennusfysiikka Oy
  • Ramboll Finland Oy
  • Talokeskus Yhtiöt Oy
  • Insinööritoimisto Raksystems Oy
  • Kiinteistöliitto ry
  • Finanssiala ry
  • Kiinteistövälitysalan keskusliitto ry
  • Suomen Kiinteistövälittäjät ry
  • Omakotiliitto ry
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
  • Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO
  • Rakennustieto Oy

Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman tavoitteiden kanssa.

Hanke käynnistyi toukokuussa 2018. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä vuoden kuluttua. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan FISEn verkkosivuilla www.fise.fi.

FISEn pätevyydet rakennetaan aina noudattaen vakiintuneita periaatteita. Näin toimien koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen, asiantuntijaverkoston avulla ylläpidettävä pätevyysjärjestelmä muodostuu helppokäyttöiseksi työkaluksi, joka on tunnettu ja jonka hyödyntäminen on vaivatonta.

Lisätietoa:

Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi

Pidetään yhteyttä ja tiedot turvassa

Ensinnäkin: kiitos sinulle jäsenyydestäsi. Olemme LVI-alan yhteistyö- ja koulutusjärjestö, jonka tarkoituksena on huolehtia jäsentemme ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja verkostoitumisesta sekä ottaa kantaa alan kehittymiseen. Kaiken tämän voimme tehdä sinun jäsenyytesi avulla, sillä jäsenmäärä vaikuttaa omalta osaltaan liiton vaikuttavuuteen.

Tiedotamme yhdistystoiminnan tärkeistä tapahtumista ja alan kehityksestä jäsenkirjeillämme, Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä ja omilla verkkosivuillamme. Lisäksi meillä on jäsenliite Talotekniikka-lehden välissä. Monella eri medialla pyrimme varmistamaan, että jokainen saa oman työnsä kannalta tärkeää tietoa itselleen sopivalla lukutavalla. Lähetämme 2-4 kertaa kuukaudessa sähköpostitse jäsenkirjeen – aina, jos jotain uutta kerrottavaa on. Jokaisen sähköpostin lopussa on ”poistu postituslistalta” -linkki, jota klikkaamalla et enää saa sähköpostejamme.

Koko tietosuojakäytäntömme on luettavissa SuLVIn sivuilta

Tänään astuu voimaan GDPR, tietosuoja-asetus, joten haluamme kertoa sinulle tietosuojakäytännöstämme.

Käsittelemme kaikkia tietoja lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Pääsy henkilötietoihin on vain heillä, joille tämä on työn kannalta välttämätöntä. Emme myy, vuokraa tai muutoin paljasta käyttäjän henkilötietoja kolmannelle osapuolelle. Emme seuraa Suomen LVI-liitto SuLVIn verkkosivustojen käyttöä evästeillä.

Lisäksi kaikki tietomme ovat suojattu teknisin ja organisatorisin keinoin. Rekisterien tiedot tallennetaan palvelimille ja järjestelmiin, jotka ovat palomuurein ja salasanoin suojattuja. Paperilomakkeilla annetut tai kerätyt tiedot säilytetään lukitussa ja vartiointiliikkeen etävalvomassa tilassa. Lue koko Suomen LVI-liiton tietosuojakäytäntö.

Ovathan yhteystietosi ajan tasalla?

Pyydämme, että muistaisitte aina ilmoittaa meille muutoksista jäsentiedoissanne, sillä osoitemuutokset eivät välity meille Väestörekisterikeskuksen kautta. Vuosittain liitollemme syntyy turhia kuluja vanhentuneisiin osoitteisiin lähetetyistä lehdistä ja jäsenlaskuista. Suunnataan jatkossa nämäkin resurssit toiminnan kehittämiseen ja vaalimiseen!

Sisäilmastoluokitus 2018 on julkaistu entistä kattavampana

Lehdistötiedote 14.5.2018

Sisäilmastoluokitus 2018 on julkaistu entistä kattavampana – pienhiukkaset ja kalusteet mukana

Julkistamistilaisuuden avasi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Sisäilmastoluokitus sekä rakennusmateriaalien M1 päästöluokitus ja ilmanvaihtolaitteiden M1 puhtausluokitus ovat merkittävästi parantaneet sisäilman laatua Suomessa. Sisäilmastoluokitus 2018 on päivitetty käyttäjäkokemusten ja uusimman tutkimustiedon perusteella ja se huomioi myös pienhiukkaset ja kalusteet kattavasti.

”Sisäilman ja terveyden kannalta merkittävin muutos on se, että pienhiukkasten osuus on otettu mukaan sisäilmastolle asetettuihin tavoitteisiin. Pienhiukkasten tavoitetasoksi on sisäilmassa asetettu enintään 50–70 prosenttia ulkoilman pienhiukkasten määrästä”, Sisäilmayhdistyksessä Sisäilmastoluokituksen valmistelusta pitkäaikaisena toiminnanjohtajana vastannut Metropolia ammattikorkeakoulun osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri sanoo.

Rakennusmateriaalien päästöluokitus sekä parhaaseen M1-luokkaan luokiteltujen tuotteiden määrän ja käytön kasvu ovat vähentäneet selvästi hajuja ja kemiallisia epäpuhtauksia sisäilmassa. Sisäilmastoluokitukseen sisältyvissä rakennusmateriaalien ja ilmanvaihtotuotteiden päästöluokituksissa on jo lähes 4 500 vähäpäästöiseksi luokiteltua M1-tuotetta. ”Kun materiaalien päästöt sisäilmaan ovat vähentyneet ja ilmanvaihtokanavista tulee raikkaampaa ilmaa, kalusteiden suhteellinen merkitys on kasvanut.”, Säteri sanoo.

Sisäilmaluokituksessa on uudistettu myös muun muassa lämpöolosuhteisiin, ilmanvaihtoon ja akustiikkaan liittyviä vaatimuksia.

S2-luokasta tullut jo yleinen vaatimustaso

Jorma Säteri pitää merkittävänä edistysaskeleena sitä, että Sisäilmastoluokitus on nyt sovitettu käsitteiltään ja tavoitetasoiltaan yhdenmukaiseksi sisäilma-asioita koskevien viranomaissäädösten kanssa. Ympäristöministeriön uudet asetukset tulivat voimaan vuoden vaihteessa ja vähän aiemmin astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveyttä koskeva asetus.

Jorma Säteri

”Asumisterveysasetus antaa toimenpiderajoja, joita terveysviranomaiset soveltavat. Ympäristöministeriön asetukset antavat uudisrakentamisen vaatimustasoja ja Sisäilmaluokitus kaksi korkeampaa tavoitetasoa S1 ja S2”, Jorma Säteri vertaa.

’’Nykyisin lähes kaikessa rakentamisessa asuntorakentamista lukuun ottamatta edellytetään yleisesti S2-luokkaa sisäilmaston tavoitetasona’’, Jorma Säteri toteaa. Terveyden kannalta S1- ja S2-luokkien vaatimukset ilman puhtaudelle ja kosteusolosuhteille eivät olennaisesti poikkea toisistaan, mutta parhaassa S1-luokassa vaatimukset lämpöolosuhteiden hallinnalle ovat korkeimmat.

”S1-luokitus soveltuu etenkin toimistorakennuksiin, joissa halutaan asettaa korkea vaatimustaso sisäilman laadun lisäksi sisälämpötilan hallinnalle ympäri vuoden. Tällöin ylilämpeneminen on kyettävä estämään kesäkaudella”, Säteri sanoo.

Työmaalle P1-luokan tiloja

Työmaan puhtauden arvioinnilla ja tavoitteellisilla toimenpiteillä vähennetään sekä valmiin rakennuksen käyttäjien että rakennustyömaan työntekijöiden altistusta ilman epäpuhtauksille. Sisäilmaluokituksella ja sen mukaisilla toimenpiteillä voidaan varmistaa P1-puhtausluokan tilat. Sisäilman hallinta on kokonaisuus, jossa lukuisten eri osa-alueiden pitää olla kunnossa.

Sisäilmastoluokitus 2018 nyt saatavissa

Sisäilmastoluokitus 2018 on saatavissa RT tietoväylän kautta kortistojen päivittyvistä sisällöistä osoitteesta rt.rakennustieto.fi. Se on ostettavissa myös erikseen verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi.

Lisätietoja:
Laura Sariola, luokituspäällikkö, Rakennustietosäätiö RTS sr, laura.sariola(at)rakennustieto.fi,
puh. 040 832 5750

FISEn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DI Janne Tähtikunnas

Tiedote 8.5.2018

FISEn yhtiökokous valitsi 8.5.2018 hallituksen edustajat toimikaudelle 2018-2019. Diplomi-insinööri Janne Tähtikunnas valittiin Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelu FISE Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Tähtikunnas seuraa tehtävässä Helena Soimakalliota. FISEn hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa DI Pasi Timo Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:stä.

Muut FISEn hallituksen jäsenet ovat:

  • DI Tiina Strand, SuLVI
  • ins. Siru Lönnqvist, VSF
  • TkT Tarja Merikallio, BY
  • arkkit. Jyrki Iso-Aho, SAFA
  • RI Kimmo Sandberg, RIA
  • DI Toni Pakkala, JSY
  • TkT Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus
  • MBA Heidi Husari, RATEKO
  • DI Matti Kiiskinen, SKOL
  • TkT Jaakko Ruuskanen, MTR
  • DI Kyösti Ratia, SGY
  • KTL Jaana Lehto, KIINKO
  • RI Hannu Järveläinen, RKL
  • ins. (M. Eng) Hannu Saarikangas, IL
  • Prof. Markku Hedman, RTS
  • TkT Miimu Airaksinen, RIL

Vuonna 2003 perustetun FISEn toiminnan tavoitteena on rakentamisen laadun parantaminen kannustamalla alan ammattilaisia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja jakamalla luotettavaa  tietoa pätevöityneistä henkilöistä.

Lisätietoa:

Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi, p. 050 574 5099

Janne Tähtikunnas, toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry.
janne.tahtikunnas(at)terasrakenneyhdistys.fi, p. 0400 893 583

Hae FISE-pätevyyttä digitaalisesti

Tiedote 4.5.2018

FISE on kehittänyt pätevyyden hakuun uuden digitaalisen palvelun. Sen myötä pätevyyttä
haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Uuden palvelun myötä pätevyyden haku muuttuu
sujuvammaksi, tietoturvallisemmaksi sekä täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimukset.
Ensimmäisenä palvelu otetaan käyttöön rakennussuunnittelijan pätevyydessä. Tavoitteena
on saada kaikki pätevyydet palvelun piiriin vuoden 2018 aikana.

patevyyspalvelu.fi otetaan käyttöön pilottina toimineessa rakennussuunnittelijan
pätevyydessä toukokuun alussa. Pätevyysvaatimukset esitetään totuttuun tapaan FISEn
verkkosivuilla PÄTEVYYSPALVELU > HAE PÄTEVYYTTÄ -kohdan alla. Täältä hakija ohjautuu
digitaaliseen pätevyyspalveluun PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE -painikkeesta.

Ensimmäisellä käyntikerralla hakija rekisteröityy palveluun. Rekisteröinnin yhteydessä
suoritetaan ns. vahva tunnistautuminen hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Tällä
hetkellä käytössä on mobiilivarmenne tai pankkitunnistautuminen.

Vaiheistetussa digitaalisessa hakulomakkeessa hakija antaa aihealue kerrallaan häntä
koskevat tiedot, jotka tallentuvat hakijan profiilille. Kerran annettuja tietoja voi myöhemmin hyödyntää muiden pätevyyksien hakemisessa tai pätevyyden uusimisessa. Lomakkeen voi tallentaa myös kesken täytön ja jatkaa myöhemmin. Hakemus lähetetään palvelun kautta automaattisesti ao. pätevyyslautakunnalle. Kommunikointi hakijan ja lautakunnan välillä tapahtuu sen jälkeen palvelun välityksellä.

Hakija voi ylläpitää koulutus- ja työkokemustietojaan ajantasaisesti palvelussa. Koulutuksen tai referenssitehtävän voi kirjata palveluun koska vaan ja siihen voi liittää sähköisessä muodossa olevia liitteitä. Näin ollen pätevyyden haun tullessa ajankohtaiseksi hakemuksen täyttäminen on kätevää tietojen löytyessä palvelusta valmiina.

Tavoitteena on saada FISEn kaikki 78 pätevyyttä uuteen palveluun tämän vuoden loppuun
mennessä. Siirtyminen toteutetaan niin, ettei siitä aiheudu toimintakatkoksia ja kaikki
pätevyydet ovat koko ajan normaalisti haettavissa. Hakija toimii pätevyyskohtaisen
ohjeistuksen mukaan.

FISEn verkkosivusto osoitteessa www.fise.fi

Lisätietoa:
Marita Mäkinen, toimitusjohtaja, FISE Oy
marita.makinen(at)fise.fi

Pia Selroos, lautakunnan sihteeri, SAFA ry
pia.selroos(at)safa.fi

FISEn henkilöpätevyyspalvelu on koko kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen järjestelmä, jonka laaja asiantuntijaverkosto varmistaa pätevyyksien luotettavuuden. Vastaavat järjestelmät ovat yleisesti käytössä rakennusalalla myös muissa maissa.

Suomen LVI-liitto vastaa FISE Oy:n sihteerijärjestönä LVI-pätevyyksien toteamisesta.

Tuore ohje kannustaa esteettömään rakentamiseen

Tiedote 27.4.2018 klo 13.35

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen esteettömästä rakentamista. Ohje täydentää vuoden alussa voimaan tullutta rakennusten esteettömyyttä koskevaa valtioneuvoston asetusta (241/2017).

Rakennuksen esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoitus on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta: jokaisen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan.

Esteettömyysasetuksen mukaisesti suunniteltu ja toteutettu rakennus täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa edelletyt esteettömyyden olennaiset tekniset vaatimukset. Nyt annettu ohje selventää asetuksen sisältöä ja tarjoaa esimerkkejä asetuksen mukaisista ratkaisuista. Ohjeessa on mukana myös kooste esteettömyysasetuksen säännösten pääkohdista rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna. Yhdessä sovellettuna asetus, sen perustelumuistio ja nyt julkaistu ohje tarjoavat työkalut esteettömien ratkaisujen toteuttamiseen. ”Esteettömyydessä on kyse hyvistä perusratkaisuista, jotka soveltuvat mahdollisimman monille”, yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä sanoo.

Liikkumisen helppouden lisäksi esteettömässä rakennuksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa hyvään kuuntelu- ja näköympäristöön, äänentoisto- ja äänensiirtojärjestelmiin, puhtaaseen valaistukseen ja katkeamattomaan opastukseen.

Esteettömyysasetus, sitä koskeva perustelumuistio ja tänään annettu ympäristöministeriön ohje ovat osa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen kansallista toteutusta.

Lisätietoja:

Yliarkkitehti Niina Kilpelä, ympäristöministeriö, p. 029 525 0019, etunimi.sukunimi@ym.fi