Lämmityskauden loppu häämöttää. Keväällä kannattaa kartoittaa lämmitysjärjestelmän korjaustarpeet ja varata tarvittaessa huolto kesäkaudelle. Myös nuohouksen voi tilata jo kevätkaudella, jolloin kaikki on ajoissa kunnossa syksyn lämmityskautta varten.
”Varautuminen ja ennakointi on entistäkin tärkeämpää nykyisessä nopeasti vaihtelevien säiden maailmassa. Muistettavaa ja tarkistettavaa on paljon. Esimerkiksi lämmityksen kesäsulku pitää muistaa sulkea. Rankkasateiden ja tulvien yleistyessä yksi tärkeä yksityiskohta on toimivat pohjavesipumput, joiden kuntoa ja toimintaa kannattaa pitää silmällä”, muistuttaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.
Kevät kutsuu katto- ja pihatöihin sekä ilmanvaihdon tarkistukseen
Kevään huoltotöihin kuuluvat katon kunnon tarkistus ja läpivientien tiiveyden tarkistukset.
”Vedenohjauksen toimivuus pitää varmistaa. Tarvittaessa puhdistetaan rännit ja syöksytorvet sekä suurien kiinteistöjen kattokaivot. Sulamisvesien ohjaus ja salaoja- ja sadevesiviemäreiden toimivuus on syytä tarkistaa. Sulanapitokaapelit sammutetaan, kun lämpötila alkaa pysyä plussan puolella”, Virtanen jatkaa.
Muistettavien asioiden listalla ovat myös ilmanvaihtolaitteiden ja venttiileiden suodattimien tarkistukset sekä ilmanvaihdon kesäasetukset ja asetusarvojen säädöt. Loma-aikojen ilmanvaihto pitää sitten aikanaan muistaa optimoida.
Kesän helteisiin varaudutaan ajoissa
Koneellisen viilennyksen kohteissa testataan jäähdytyslaitteiden toiminta ja tarkistetaan asetusarvot. Suuremmissa kohteissa tarkistetaan lauhduttimen puhtaus ja jäähdytysnesteiden pitoisuus. Määräaikaishuoltojen ajankohdat palautetaan mieleen. On hyvä varmistaa, että jäähdytyslaitteiden ja ilmalämpöpumppujen kondenssivesien poisto toimii. Poistoputki voi mennä syksyn ja talven aikana tukkoon.
”Keskeistä on varmistaa, ettei samaan aikaan ole päällekkäistä lämmitystä ja jäähdytystä. Liiallista jäähdytystä pitää niin ikään välttää ja vain ne tilat jäähdytetään, joissa se on oikeasti tarpeen”, Virtanen lisää.
Tyhjien tilojen jäähdytysasetukset säädetään sopiviksi ja sälekaihtimet suljetaan, jos ne ovat auki. Myös passiivinen jäähdytys voi tuoda helpotusta helteisiin. Passiivisen jäähdytyksen keinoja ovat sälekaihtimien lisäksi erilaiset verhot, markiisit ja kasviston tuoma varjostus.
Lisätietoja:
Motiva Oy
asiantuntija Veli-Matti Virtanen
puh. 050 521 1234
veli-matti.virtanen@motiva.fi
Lisää vinkkejä Talotekniikan viestintäfoorumin sivuilta:
Talotekniikan viestintäfoorumi
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.
Onko osaaminen ajantasalla? Varmista koulutustemme kautta, että olemme valmiita muutokseen! >> SuLVIn koulutukset täältä!
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan 28.5.2024. Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyy rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen. Perusparannussuunnitelmassa esitetään toimet, joilla rakennuskannasta tehdään päästötön vuoteen 2050 mennessä. Direktiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä kahden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta eli 28.5.2026 mennessä.
Lisäpaineita kohdistuu erityisesti vanhempien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. LVI-alan ammattilaiset ovat avainasemassa tässä muutoksessa, sillä meidän työmme vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tehokkaasti rakennukset käyttävät energiaa, ja sitä kautta koko maan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Näiden uusien vaatimusten myötä korostuu myös jatkuvan koulutuksen merkitys. Meidän tulee päivittää osaamistamme uusimmilla teknologioilla ja energiatehokkuusratkaisuilla, jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin. Koulutustarjonta SuLVIlla tähtää siihen, että paras tieto, pätevyydet ja osaaminen on käytössämme.
Muutoksia tulee uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta sääteleviin asetuksiin. Muutoksia on lisäksi odotettavissa muun muassa automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin.
Vastaisuudessakin energiatehokkuus perustuu kokonaisenergiatarkasteluun. Tavoite on kuitenkin kova: päästötön rakennus. Päästöttömän rakennuksen on kyettävä reagoimaan ulkoisiin signaaleihin ja mukauttamaan energiankäyttöään, tuotantoaan tai varastointiaan. Tämä on kokonaan uutta. Onkin tärkeää, että alalla tehdään tiivistä yhteistyötä muiden rakentamisen ammattilaisten kanssa. Yhdessä voimme varmistaa, että energiatehokkaat ratkaisut tulevat osaksi kaikkia rakennushankkeita. Uudet polut tulevat vaatimaan entistä laajempaa ja tiiviimpää yhteystyöt suunnittelijoiden välillä
Tarjoamme parhaan osaamisen nyt, kun valmistaudumme rakentamaan uutta, päästötöntä ympäristöä! >> Katso koulutukset!
Perjantaina 25.10. Hämeenlinnassa on liittokokous 2024 kutsunut hallituksen esityksen perusteella liiton kunniapuheenjohtajaksi emeritusprofessori Olli Seppäsen.
Olli Seppänen toimi LVI-tekniikan professorina Aalto-yliopistossa (silloinen Teknillinen korkeakoulu, TKK) 1982-2008. Uransa aikana hän on vaikuttanut merkittävästi LVI-tekniikan opetuksen, tutkimuksen sekä rakentamista ohjaavien säädösten kehittymiseen. Hänen työuransa alkoi konsulttiyhtiö EKONOssa, jossa kaksi viimeistä vuotta EKONOn tytäryhtiössä USAn Seattlessa, tämän jälkeen 25 vuotta professorina TKKssa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen hän toimi erilaisissa asiantuntijatehtävissä teknisissä yhteistöissä. Näistä merkittävin on toiminta Eurooppalaisen LVI-yhdistysten liiton (European Federation of HVAC Associations, REHVA) puheenjohtajana, presidenttinä, pääsihteerinä sekä myös REHVA Journal lehden päätoimittajana.
Seppänen on toiminut aktiivisesti monissa yhdistyksissä, SuLVIn jäsenenä jo opiskeluajoistaan vuodesta 1966. Hän toimi useassa SuLVIn luottamustehtävässä, myös liiton puheenjohtajana 1995-2009. Amerikkalaisen LVI-yhdistyksen jäseneksi hän liittyi vuonna 1971 opiskellessaan USA:ssa.
Seppäsen rooli SuLVI:ssa on korostunut erityisesti alan oppikirjojen ja oppaiden kehittämisessä, kuten ilmanvaihdon mitoitusohjeiden ja muiden säädösten (mm. D2) laadinnassa.
Seppänen kirjoitti SuLVin vuonna 1987 julkaiseman kirjan ”Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto” ja vuonna 1995 kirjan ”Rakennusten lämmitys”. Molemmista on otettu uusintapainoksia. Näitä molempia kirjoja on käytetty vuosia monissa oppilaitoksissa. Muita hänen kirjojaan ovat Rakennusten ”Sisäilmasto ja LVI-tekniikka”, ”Ilmastoinnin suunnittelu” sekä ”Ilmastoinnin äänitekniikka”.
Seppänen perusti SuLVI:n yhteistyökumppanin Sisäilmayhdistyksen vuonna 1990 ja toimi sen puheenjohtajana perustamisesta lähtien vuoteen 2005 saakka. Hänen aloitteestaan ja johdollaan laadittiin ensimmäinen sisäilmastoluokitus vuonna 1995. Hän on tukenut tutkimustyötä ja alan kehitystä lausuntojen antajana ja rahoituksen suuntauksessa mm SuLVIin liittyvien säätiöiden kautta. Hän toimi pitkään myös SuLVI:n edustajana Suomen LVI-alan yhteistyöorganisaatio FINVAC:ssa, sen puheenjohtajana 2006-2022.
Seppänen on aktiivisesti edistänyt pohjoismaista yhteistyötä ilmanvaihtoteknologian kehittämisessä ja sisäilmanlaadun parantamisessa, viime vuosina erityisesti ilmavälitteisten tautien, kuten COVID-19, torjunnassa. FINVAC nimesi hänet myös Suomen edustajaksi LVI-alan pohjoismaiseen yhteistyöjärjestö SCANVACiin, jonka puheenjohtajana hän toimi 2016-2022. Seppänen aktivoi myös uudestaan pohjoismaisen ilmanvaihtoalan tieteellisen yhteistyöorganisaation (Nordin Ventilation Group, NVG), jonka puheenjohtajana hän toimi 2018-2003.
Seppänen on toiminut sisäilmasto- ja energiakysymysten asiantuntijana yli 50 vuotta. Hän on ollut erityisen keskeinen hahmo rakennusten sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamisessa. Hän on aina korostanut, että energiansäästöä ei pidä tehdä sisäilmaston kustannuksella. Hänen tutkimuksistaan ehkä eniten huomiota ovat saaneet laskelmat sisäilmaston kustannusvaikutuksista terveys ja työn tuottavuus huomion ottaen. Seppänen on ollut viime vuosiin saakka aktiivisesti mukana kansallisissa ja kansainvälisissä energiatehokkuutta sekä hyvää ilmavaihtoa ja energiatekniikkaa edistävissä hankkeissa, mm eurooppalaisten CEN-standardien kehittämisessä, REHVA:n oppaiden laadinnassa sekä myös Euroopan komission direktiivien sisällön suuntauksessa. Työskennellessään Brysselissä REHVA:ssa hän loi laaja kontaktiverkon eurooppalaisiin yhteisöihin, vaikuttaen mm rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sisältöön sisäilmastoasoiden mukaan ottamiseksi.
Seppäsen työ on palkittu usean kotimaisen ja ulkomaisen organisaation korkeimmilla tunnustukisilla (mm SuLVI, REHVA, SIY). Vuonna 2022 yhdysvaltalainen insinöörijärjestö (ASHRAE) myönsi hänelle arvostetun tunnustuspalkinnon ”Lifetime Achievement Award”. Seppänen on Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan ritari. Presidentti Koivisto myönsi hänelle professorin arvonimen vuonna 1982.
Seppänen harrastaa matkailua, puutarhanhoitoa, ulkoilua ja retkeilyä, erityisesti Nuuksion kansallispuistossa.
Emeritusprofessori Olli Seppänen
- on työskennellyt talotekniikka-alalla yli 50 vuotta, erityisesti
sisäilma- ja energiatehokkuuskysymysten parissa - nimitettiin Aalto-yliopiston professoriksi vuonna 1982,
mikä oli uran käännekohta tutkimus- ja kehitystyölle - on toiminut merkittävässä roolissa mm REHVA:n puheenjohtajana,
presidenttinä ja pääsihteerinä. - vastaanotti vuonna 2022 Lifetime Achievement Awardin tunnustuksena pitkästä ja merkittävästä urastaan alalla
- toimi FINVACin hallituksen puheenjohtajana ja on aktiivisesti mukana alan kehittämisessä
- on keskeinen vaikuttaja energiatehokkuus- ja sisäilma-asioiden tuomisessa esille eurooppalaisessa sääntelyssä (esim. EPBD-direktiivi)
- on vaikuttanut merkittävästi myös pohjoismaisen ilmanvaihto- ja sisäilmastoyhteistyön tiivistämiseen
- on ollut SuLVIn jäsenenä vuodesta -66 lähtien ja liiton puheenjohtaja 1995-2005
- ulkoilee ja retkeilee mielellään luonnossa, erityisesti Nuuksion kansallispuistossa
